Lyriikka ›

velipesonen: Aikamoisen täydellistä joten nyt voisi vakavissaan pohtia uusia konsteja. Jos vaikka sotkisi teennäisyyteen vähän rehellisyyttä joka ei kuitenkaan ole rehellistä.
 
Ollessani kanssasi kaupassa
Katsellessani koriin omenoita
Osuin katseellani myös Manoloon
Ja jokin sisälläni lämpeni
 
Olinko aivan varma niin
Kun sulle rakkauteni kannoin
Olinko niin itselleni tuttu
Että varma olisin ollut
 
Mies herätti viettini mun
"lisääntymään" kanssaan aamuun
Sulkeutua syliinsä
Sormilla rintaansa hivellä.

Voihan jehna, Lennu ja dts, teillä on kova kisa! "Katsellessani koriin omeinoita", hah hah! Mahtavaa homoerotiikkaa muutenkin, jeah! Huono!

Kerrostalo-asumisen valitseva ihminen,
tietää varmaan että tääl on sääntöjä.
Ei saisi pitää yöllä turhaa meteliä.
Ei pitäisi huutaa rapussa kännissä,
tai soittaa subbarimusaa yösydämessä
 
Mutta jotkut tekee näin, ja ihan selvinpäin
Siksi ostin kirveen ja lekan,
teen niillä yllärikeikan,
kesken keskiyön Gangnam-style bileiden,
tulen läpi oven, avaan juhlijoiden päähän järjen mentävän LOVEN!
 
Nyt musta lehdissä luetaan,
viimeinkin alibin kanteen kuvani painetaan
On mukavaa, kun kaikki muistaa
seuraavan kerran kun tekee mieli paukuttaa
bassoa keskiyöllä kerrostalossa
jossa työssä käyvät tahtoo nukkua
että ovesta voi tulla läpi, murhaaja.
 
*okei, mentiin groteskiuden ja paskuuden välille aika reippaasti*

En tiedä mihin osuin,
kun syvissä vesissä työntelin
omaa tervaista kokkaani,
tuon veneeni suuren suonekkaan
 
Mitä pehmeeä ja tuoksuvaa,
löysin sisältäsi, Oi apilankukka?
Sisälläni tunnen palavani,
kihisen ja kutisen, vuoksesi.
 
Alppimajamme harjakatto,
muistuttaa minua asioista,
pystynkö enää peformanssiin
viemään sinut perille
 
Sinne minne sinä haluat,
silloin kun saat minulta,
pyyteetöntä rakkautta
ilman stigmaisia rajoja
 
Ja kaiken jälkeen, yksin ajan aallolla
istun kostealla mättäällä luonnon armoilla,
alasti vailla merkkivaatteita,
Dolce ja Gabbana,
Kun vaihdat veneesi melan toiseen,
mitä minulle jää?

dts9624: En tiedä mihin osuin,
kun syvissä vesissä työntelin
omaa tervaista kokkaani,
tuon veneeni suuren suonekkaan
 
Mitä pehmeeä ja tuoksuvaa,
löysin sisältäsi, Oi apilankukka?
Sisälläni tunnen palavani,
kihisen ja kutisen, vuoksesi.
 
Alppimajamme harjakatto,
muistuttaa minua asioista,
pystynkö enää peformanssiin
viemään sinut perille
 
Sinne minne sinä haluat,
silloin kun saat minulta,
pyyteetöntä rakkautta
ilman stigmaisia rajoja
 
Ja kaiken jälkeen, yksin ajan aallolla
istun kostealla mättäällä luonnon armoilla,
alasti vailla merkkivaatteita,
Dolce ja Gabbana,
Kun vaihdat veneesi melan toiseen,
mitä minulle jää?
 
On tosiaan otetta. Tässä on jopa eräänlaista tyyliä, tästä tulee mieleen jokin asia 1970-luvulta, semmoinen määrätty elostelun ilmapiiri tai jotain. Tätä voisi jollain opilla jopa väittää kaikkein huonoimmaksi tähän mennessä. Juu kyllä; ei muuta kuin tehkäähän joku tästä oikein huono biisi ja lyökää levylle ja jakeluun!

kusipäisyys ja paskat
 
kusipäisyys on pahasta, sanovat,
ja paskat, se on vaan propagandaa,
ei se oo kusipää, joka sanoo, tai ihan suoraan ymmärtää antaa,
ite oot mulkku - ite oot mulkku- jos ymmärrät,
minä olen mielelläni kusipää, se johtuu mielestäni, vaikka sinne et nää,
kusipäisyys on pahasta- sanovat,
ja paskat,
 
ite oot mulkku - ite oot mulkku- jos ymmärrät,
 
ymmärtäjät antaa liikaa vaihtoehtoja

Herkällä tavalla ja vaistolla ihmissuhteen kipupisteitä luotaava vaikuttava runo. (huonosti sanottu)

tatta:
 
ite oot mulkku - ite oot mulkku- jos ymmärrät...
 
Mä mulkku oon ja tiedän sen.
Ymmärrän naiseni vitutuksen.
Paskaa niskaan ja niskat paskasta.
Elämä on niin saatanan raskasta.
 
Jos kuolo mulkun viekin,
se sammuttaa vain liekin.
Mut tuli jää ja varjot sen
peittävät ymmärryksen.
 
Mut sanasta miestä ja härkää sarvista
miehen tuntee kertavarvista.
On mulkku helppo tunnistaa
Omistaan kun hän ei jaa.
 
Tää on oikesti surkee. Etenkin toi loppuriimi on ihangauheeta basgaa.

rintapek: Mä mulkku oon ja tiedän sen.
Ymmärrän naiseni vitutuksen.
Paskaa niskaan ja niskat paskasta.
Elämä on niin saatanan raskasta.
 
Jos kuolo mulkun viekin,
se sammuttaa vain liekin.
Mut tuli jää ja varjot sen
peittävät ymmärryksen.
 
Mut sanasta miestä ja härkää sarvista
miehen tuntee kertavarvista.
On mulkku helppo tunnistaa
Omistaan kun hän ei jaa.
 
Tää on oikesti surkee. Etenkin toi loppuriimi on ihangauheeta basgaa.
 
Mun mielestä tää on oivaltava, kyllä kakka on aina niin suhteellista.

dts9624: Mun mielestä tää on oivaltava, kyllä kakka on aina niin suhteellista.
 
tuli hätä-tatta : -------------------------D

tatta: tuli hätä-tatta : -------------------------D
 
Tatta ilman hätää ois umpio.
Se roikkuis missä polvilumpio.
Ois muodot huonot ja vatsa kipeä,
jos ulostulo ei ois ripeä.
 
Istunnoista parasta, työstä tuosta arasta
on vatsatauti äkillinen
kun kamaa tulee säkillinen
pyytämättä, arvaamatta
pöksyyn tulee hätä- Tatta
 
Vaan ei o tauti rehtiä,
kun vessaan pitäis ehtiä.
Ja tauti nopeudessaan
voittaa matkan vessaan.
 
Jos tuota voisi ajoittaa
ja taudin määrää rajoittaa
Niin hätä- Tatan syykin
poistais housupyykin.
 
No nyt. Tää kyl oikeesti kuuluis sanoitukset viisminsaa- ketjuun, mut mä en voinu vastustaa kiusausta.

Rikottu sinettisi,
ruskea cohibasi
yön hämärrässä
kalan hajuinen,
sataman ahtaaja
, kuin punaisten lahtaaja
miekka pystyssä,
valmiina murtamaan
mieleni leikattiin,
se oli tulehtunut lisäke
 
Satunnainen hermokaasupäästö,
karkasi asetehtaalta.
Ne sanoi radiossa, että se on vain
harmiton flunssavirus.
Kadut täyttyivät kuolleiden
lasten luisista askeleista,
Mutta minä muutin Kuubaan.
Mutta minä muutin Kuubaan.
 
Toveri Fidel, kerro minulle
Che Gueverasta,
lupaan kuunnella jos
kaadat lisää rommia
lisää rommia

velipesonen: Tästähän saisi Ultra Bra sopivan sanoituksen jos keksisi koota rivinsä uudelleen. Tyyli on hallinnassa.
 
Ah, Ultra Bran sanoitukset, siitä ei huono parane.
 
Jatketaan, mutta mennään asteen
mauttomampaan suuntaan ettei jäädä asialliselle linjalle huonoudessa.
 
Heräsin kauniiseen uneen,
isänmaahan uuteen ja vapaaseen.
Aamulla ylitse rajan saapui,
terästä tukemaan meitä.
tärästä tukemaan meitä!
 
Solidaarisuuteni valuu pitkin kasvojasi,
oi kaunis porvarin runoileva rouva.
Solidarisuuteni, tahrii sinun paitasi,
oi kaunis porvarin runoileva rouva.
 
Ulkona puna-armeijan hyväntahtoiset panssarivaunut,
jättävät telaketjujen alla, pankkiirin ahneet setelit.
Pyyhin solidaarisuuttani pois, itkevien kasvojesi päältä.
Ilmoitan seuraavalle toverille, että nyt on sinun vuorosi.
Ilmoitan seuraavalle toverille, että nyt on sinun vuorosi.
 
Veljeyteni tahrii sinun tyttäresi,
vapauteni hieroo sinun huuliasi.
Tasa-arvoni kasvoillesi räjähtää,
se räjähtää.

Saunan kaakeliin
ammuin rakkauden
 
kummallisen tunteen
koin puhtauden
 
hiki tuli tuskainen
hiki tuli tuskainen
 
turhaa oli touhuni
onhan pakkasessa 19
 
nyt jo 21
nyt jo 21
 
touhuni katala
mieleni matalakö?
 
ei ei ei!!

dts9624: Heräsin kauniiseen uneen,
isänmaahan uuteen ja vapaaseen.
(...)
Tasa-arvoni kasvoillesi räjähtää,
se räjähtää.
 
Hajosin...ei kun siis laukesin tälle. Toisaalta tässä paistaa tietty rehellisyys josta puuttuu sellainen näennäisironisuus joka usein on huonouden kuuminta yhdintä.
 
E: Muistaakseni Ranskan suuressa vallankumouksessa tunnuslause oli aluksi "Vapaus ja veljeys" mutta Robespierren terrorihallinto liitti mukaan vielä tasa-arvon ja sitä kai tässä elätellään edelleen.

Heräsit mun huutoon
Näin pahaa unta
En tahdo herättää sua beibi
Nukutaan uudestaan
 
Tule mun kainaloon
En aio huutaa sun päähän
En tahdo herättää sua beibi
Mennään nukkumaan.

Lennu: Heräsit mun huutoon
Näin pahaa unta
En tahdo herättää sua beibi
Nukutaan uudestaan
 
Tule mun kainaloon
En aio huutaa sun päähän
En tahdo herättää sua beibi
Mennään nukkumaan.
 
Unta pieneen palloon
unta tähän kalloon
eikä unta pätkittäistä,
joista heräät, sätkit näistä.
 
Tule sinä hyvä uni,
älä tule paha uni.
Älä tule taifuni,
Älä tätä muni.
 
Uni hyvä, kanssa kullan
on kuin uni alla mullan.
Pitkä sekä rauhallinen
alla peiton lämpöisen.

Vessapaperi loppui
talouspaperitelineeni alku
ja sen hiomisprosessi
 
Voi tippui lattialle
kissa ei sitä syönyt
vaan minä vein
 
Ja vein myös roskat,
itseni,
ja vein liiankin lujaa
 
Paine pakotti
paskan lahkeesta

Humanoid: Vessapaperi loppui
talouspaperitelineeni alku
ja sen hiomisprosessi
 
Voi tippui lattialle
kissa ei sitä syönyt
vaan minä vein
 
Ja vein myös roskat,
itseni,
ja vein liiankin lujaa
 
Paine pakotti
paskan lahkeesta
 
Tässäpä huonouden mallia kaikille. Modernia lyriikkaa, jesss!