| Aihe: Soloist SL2H vai Mayones Regius | 1 |
|---|
|
Onko täällä joku, joka on soittanut molempia? Kummasta lähtee sinulle enemmän kipinöitä?
Oon haaveillut akustisesti hyvin soivasta quilted/flame Soloistista jo monen monta vuotta. Yksi japsikelly ja kasarisoloisti on kotona, mutta jotain uupuu.. En ole koskaan kokeillut SL2H-MAH:ia, mutta mielikuvani on ettei hienompaa ja mulle sopivampaa sarjatuotettua soitinta voi olla, ja olin periaatteessa valmis tilaamaan sellaisen rapakon takaa ihan sokkona. Kunnes pari kuukautta sitten menin kokeilemaan Mayonesin Regiusia, ja pakka meni aivan totaalisen sekaisin. Nyt kun hankinta oikeasti olisi edessä, niin haluaisinkin kokeilla modernia Soloistia etten vain tee mitään hätäistä ratkaisua.. eroaako se paljon 1987 tehdystä Soloistista? En tarkoita nyt speksejä, vaan tuntumaa.
Tilannetta helpota muinaisen Jackson USA Guitars topikin läpikäyneenä DZN:n kommentti archtopin ekstraterrestiaalisen hyvästä soundista. SLATQH on hieno, ja jcfonlinesta tutkittuna erittäin arvostettu soitin. Niitä vain ei tehdä enää, eikä sattuneesta syystä juuri löydy käytettynä. Vaimomateriaalia..
Oma Soloist 1987 on todella lähellä, sen runko vain ei resonoi eikä otelauta kipinöi niin voimakkaasti kuin olisi mahdollista. Plugatessa kiinni ja tilumoodiin toi kyllä herää henkiin, aivan unelma soitettava ja artikulointi, TB4 tallassa erottelee nelisoinnut kaikkialta eikä soolofiilistelyyn tahdo kyllästyä. Se soi vähän kuin itsestään, hyvässä ja pahassa: soitto "sujuu" liiaksikin kuin vettä vaan. Kaipaisin fyysisesti responsiivisempaa soitinta.
Regiusta pääsen kokeilemaan Soundshopissa koska vain, SL2H-MAH:ia en sitten missään. Siksi tämän topikin avaus, kuulisin kiitollisena kokemuksen ääntä. |  KUNU
09.01.2013 04:07:53 | |
|
Michele: Onko täällä joku, joka on soittanut molempia? Kummasta lähtee sinulle enemmän kipinöitä?
Oon haaveillut akustisesti hyvin soivasta quilted/flame Soloistista jo monen monta vuotta. Yksi japsikelly ja kasarisoloisti on kotona, mutta jotain uupuu.. En ole koskaan kokeillut SL2H-MAH:ia, mutta mielikuvani on ettei hienompaa ja mulle sopivampaa sarjatuotettua soitinta voi olla, ja olin periaatteessa valmis tilaamaan sellaisen rapakon takaa ihan sokkona. Kunnes pari kuukautta sitten menin kokeilemaan Mayonesin Regiusia, ja pakka meni aivan totaalisen sekaisin. Nyt kun hankinta oikeasti olisi edessä, niin haluaisinkin kokeilla modernia Soloistia etten vain tee mitään hätäistä ratkaisua.. eroaako se paljon 1987 tehdystä Soloistista? En tarkoita nyt speksejä, vaan tuntumaa.
Tilannetta helpota muinaisen Jackson USA Guitars topikin läpikäyneenä DZN:n kommentti archtopin ekstraterrestiaalisen hyvästä soundista. SLATQH on hieno, ja jcfonlinesta tutkittuna erittäin arvostettu soitin. Niitä vain ei tehdä enää, eikä sattuneesta syystä juuri löydy käytettynä. Vaimomateriaalia..
Oma Soloist 1987 on todella lähellä, sen runko vain ei resonoi eikä otelauta kipinöi niin voimakkaasti kuin olisi mahdollista. Plugatessa kiinni ja tilumoodiin toi kyllä herää henkiin, aivan unelma soitettava ja artikulointi, TB4 tallassa erottelee nelisoinnut kaikkialta eikä soolofiilistelyyn tahdo kyllästyä. Se soi vähän kuin itsestään, hyvässä ja pahassa: soitto "sujuu" liiaksikin kuin vettä vaan. Kaipaisin fyysisesti responsiivisempaa soitinta.
Regiusta pääsen kokeilemaan Soundshopissa koska vain, SL2H-MAH:ia en sitten missään. Siksi tämän topikin avaus, kuulisin kiitollisena kokemuksen ääntä.
Tästä on ehkä reilu vuosi kun kokeili tuommoista Jaskaa ja vieläkin se fiilis on muistissa: Erittäin hyvä keppi se on kaikin puolin, melkein jopa kävi käsi lompakolla. Hyvin se soi, mutta ei tullut mitään semmoista elämystä että olisi ollu pakko saada hankittua itselle.
Viime syksynä tuli sitten soitettua myös tuommoisella Regiuksella. Kyseessä oli kiinteätallainen versio mikä vähän harmitti. Kyseinen soitin soi erittäin brutaalisti ja kylmästi, taisi olla BKPn Aftermathit mikkeinä auttamassa asiaa kovastikkin. Soittotuntumalta ei tykännyt niin paljon kuin Jaskasta, mutta saundi oli enemmän minun makuun.
Pähkäilet vaikeiden asioiden kanssa, eikä varmaan helpota tilannetta se että mulla olis sulle testimahdollisuus tarjolla kokeilla kolmatta vaihtoehtoa, Suhrin Modern customia mikä on specseiltään hyvin pitkälti samanlainen kuin Jacksonin lukuunottamatta kaulaliitosta. Laitahan pikaviestiä jos kiinnostuit.
The Ultimate HorseFace |  Shredator
09.01.2013 07:04:45 (muokattu 09.01.2013 07:09:38) | |
|
Soloist. Tiedät kyllä miksi. Get the best, f**k the rest.
Miksi soittaa hitaasti, kun voisi soittaa myös nopeasti? | |
KUNU: Pähkäilet vaikeiden asioiden kanssa, eikä varmaan helpota tilannetta se että mulla olis sulle testimahdollisuus tarjolla kokeilla kolmatta vaihtoehtoa, Suhrin Modern customia mikä on specseiltään hyvin pitkälti samanlainen kuin Jacksonin lukuunottamatta kaulaliitosta. Laitahan pikaviestiä jos kiinnostuit.
Kiitos!! Tästähän tulee mielenkiintoista. Suhri on käynyt myös mielessä, on juuri niitä valmistajia, joiden flametoppeihin törmätessä kuulen suustani säännöllisesti hieman touretteen viittaavia reaktiosanoja. Hieno Moderni sulla, Suhria en ole koskaan sormeillutkaan, enkä nähnyt livenä.
Akustinen sointi ja tuntuma on tärkeintä, speksit on sivuseikka kunhan mahtuu superstraton konseptiin. Pupsisatsin kanssa pitää sitten vaan olla kärsivällinen ja tutkia, kokeilla mikä toimii parhaiten.
Jackson on hieman pilannut brändiään noiden indokiinalaisten riukujen myötä.. Mayosta ja Suhrista puhuttaessa yksi sana kertoo koko soittimen luonteen. Tämän vuoksi anturit on auki muihin vaihtoehtoihin. Ruokangas sanoi "The Myths of Tone" videolla että kaikki vanhat tottumukset on hyvä kyseenalaistaa. Miksi Jacksonin USA Soloisti olisi mielestäni hienoin ja paras kitara? - En oikeasti tiedä. Dogmit saa unohtua kun astun ovesta ulos etsimään totuutta. Saa nähdä löytyykö... :) |  TTV
09.01.2013 21:00:43 | |
|
Jos hakusessa on uusi kitara, niin kannattaa ottaa mukaan myös Amfisoundin Soloistit, eli Kairaa omien mieltymysten mukaan. Amfin kaulaprofiili vastaa Jacksonin Soloistia ja bodystä saa just sellaisen kuin itselle parhaiten sopii. Käytettynä ottaisin Jacksonin; hankintahinta, jälleenmyyntiarvo ja jälleenmyynnin helppous painavimpina pointteina.
"Keep the metal scene alive" - Charles Schuldiner (R.I.P.),
"You Love Me" - Dave Mustaine (Long live the King) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
