Kitarat: kitarakamat ›

Apropos lingua Oy
 
Apropos lingua -kielitoimisto Uudenlainen, nuorekas, ammattimainen ja ennen kaikkea edukas käännöstoimisto.
 
No tää offtopicci tästä, kai ne sit jossain kielitoimistossa tietää, jos haluaa kysellä onko vai ei. Ei jaksa vaivautua.

Sen, että joku käännös- tai kielitoimistoksi itseään kutsuva kioski on omien sanojensa mukaan nuorekas, pitäisi jo itsessään laittaa hälytyskellot soimaan. Keltään on tuskin jäänyt huomaamatta, millaista kieltä viimeistään 90-luvulta lähtien on viljelty julkisessa mediassa, mainoksissa ja jopa "ammattitoimittajien" toimesta. Jos tuo kieli typerine anglismeineen, sanojen väärinkäyttöineen ja ihan alkeellisimpine yhdyssana-, taivutus- ja välimerkkivirheineen on nuorekasta, lukeudun mielelläni kalkkiksiin.
 
Kielemme rapistuu hälyttävää vauhtia, enkä voi seurata sitä sivusta itkemättä välillä ääneen asian surullista tilaa. Syy ei ole yksin internetin, en ainakaan tahdo ajatella niin. Siltikin havaintojeni mukaan aika moni kirjoitti parempaa suomea ennenkö internet oli arkipäivää. Joku sanoo, että tämä ei ole oikea paikka avautua asiasta - sanokoot: mun mielestä oikea paikka on ihan kaikkialla, missä kieltä käytetään ja missä ihmisiä käy.
 
Jucciz on se jätkä ketä kelaa alinomaan mixi Suomen-kieli ei enään kuullosta hyvälle Inter netissä?1

Jucciz: - - on viljelty julkisessa mediassa, mainoksissa ja jopa "ammattitoimittajien" toimesta - -
 
Aika amatöörimoka.. Aijaijai!

Trendkeel: toimesta
 
Aika amatöörimoka.. Aijaijai!
 
En väitäkään itse olevani ammattitoimittaja, mutta selvennä toki. Vai etkö vain pidä passiivilauseista?

Jucciz: Kielemme rapistuu hälyttävää vauhtia, enkä voi seurata sitä sivusta itkemättä välillä ääneen asian surullista tilaa. Syy ei ole yksin internetin, en ainakaan tahdo ajatella niin. Siltikin havaintojeni mukaan aika moni kirjoitti parempaa suomea ennenkö internet oli arkipäivää.
 
Juu, samaa potevat kaikki kelvollisella kielikorvalla varustetut yksilöt tälläkin foorumilla, uskallanpa väittää.
 
Vaikka periaattessa suomea kirjoitetaan samoin kuin puhutaan, ei se sulje pois oikeinkirjoitussääntöjä. On surullista että mm. yhdyssanojen ja välimerkkien osaaminen on monilla niin heikkoa, vaikka jo peruskoulussakin harjoitellaan kielioppia ja oikeinkirjoitusta ainakin viisi vuotta. Vajaa puolet käy vielä tämän jälkeen lukionkin...
 
Nyt loppuu mun OT tästä, meen nukkumaan. :)

Kiitän hullulehmä kakkosta myötätunnosta ja päätän omaltakin osaltani tällä kertaa tähän. Jatkan taas jossain muualla. :)
 
Öitä vaan kaikille!

Trendkeel: Agnttiadverbiaali ilmaistu postpositiolausekkeella. Ei moka - tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä.
 
Ei Jucciz nyt ihan huonolla asialla ole nyrpistellessään kielenkäytöstä, vaikka se monia varmaan ärsyttääkin. Suomi on pieni kieli, jota kannattaa vaalia.
 
Ja aiheeseen liittyen. Hain tänään T-Rex ToneTrunk 55:n. Huomenna lootat kiinni lautaan. Pitäisi vain päättää, laitanko tremolon vai kaiun viimeiseksi.
 
-h

Jucciz: Kiitän hullulehmä kakkosta myötätunnosta ja päätän omaltakin osaltani tällä kertaa tähän. Jatkan taas jossain muualla. :)
 
Öitä vaan kaikille!
 
Kiitos korjauksesta. Aina ei tule mietittyä loppuun asti sitä, että kuinka selkeästi itseään ilmaisee :-)

Eikös tuo kielestäkeskustelu pitäny lopettaa? Sen verran että miksi en ite osaa kirjottaa johtuu siitä ettei jaksa niin kauheasti kiinnostaa :) kuhan jotain tavuja tulee.

JaaGeRMaisTeR: ... johtuu siitä ettei jaksa niin kauheasti kiinnostaa
 
Sen verran vielä piti palata asiaan, että tuossa yllähän se yleisin syy lukee, sentäs rehellisesti ilmaistuna. Pointsit (ärsyttävä kaksoismonikko, muuten) siitä. Hyvää kieltä ei nähdä itseisarvona, koska yllättävänkin huonolla kielellä "asia yleensä tulee selväksi" ja muulla ei monille olekaan väliä. On vaan silti surullista nähdä kauniin kielen kuolema omana elinaikana - tai ainakin kaikki ennusmerkit ovat ilmassa.
 
Koululaitos on voimaton: jos vastaanotto ei pelaa, turhaan opettajat yrittävät. Nettifoorumit, Facebook, Twitter ja muut kannustavat jatkamaan tekstiviestien tasoittamaa tietä: "sama se, miten sanot, kunhan joku ymmärtää, mitä yrität sanoa - lyhennä ja lainaa siis ronskisti vieraista kielistä, älä stressaa muotoseikoista saati välimerkeistä". Onko jollakulla muuten ihan faktatietoa siitä, miten äidinkielen ylioppilaskirjoitusten pisterajat ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana?
 
Tästä voidaan kyllä vetää analogia ihan soittohommienkin puolelle: moni osaa kaikki ne äänet, joita kappaleessa X esiintyy - ainakin suurin piirtein - ja siltikin hyvin harvan soittamana lopputulos kuulostaa (ei siis kuullosta, vaan kuulostaa) tyylikkäältä. Tiedetään kyllä, mitä säveliä tarvitaan, mutta muotoseikat (fraseeraus, time, tyylikäs soundi) on sivuutettu täysin. Kamalaltahan se silloin kuulostaa - aivan kuin huono kielikin, vaikka joku tunnistaisikin ydinasian.
 
Ja nyt, oikeasti sinne nukkumaan. Hyvät yöt!

ha55i: Pitäisi vain päättää, laitanko tremolon vai kaiun viimeiseksi.
 
Tapoja on tosiaan kaksi. Ainakin Blackface-aikakauden Fender Princeton Reverbissä tremolo pätkii myös kaikua, koska se (tremolo) on toteutettu pääteputkien hilajännitettä moduloimalla ollen näin aivan "ketjun viimeisenä". Monissa muissa koneissa tremolo-kytkentä on puolestaan ennen kaikutankkia - ja toteutettu siis eri tavalla, esim. optisesti. Jälkimmäinen on ehdottomasti yleisempi tapa, mutta ensiksi mainittu saattaa jossain tilanteessa kuulostaa "vintagemmalta". Monissa tilanteissa asialla ei silti liene suurempaa väliä, vielä vähemmän bändisoiton seassa. Kannattaa silti ehdottomasti kokeilla molempia vaihtoehtoja.

Vihdoin pääsin tilaamaan tompalta sen 50's tribute lespan, mitä olen himoinnut jo kauan. Ja goldtoppiin päädyin kovan arpomisen jälkeen. Ei malttaisi odottaa.

Jucciz: Onko jollakulla muuten ihan faktatietoa siitä, miten äidinkielen ylioppilaskirjoitusten pisterajat ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana?
 
Vierailin YTL:n sivuilla, vaan en löytänyt noin pitkän ajan pisterajoja. Tietoa löytyi kuitenkin keväästä 2003 syksyyn 2012.
 
Tässä tiedot kopioituna yhteen taulukkoon kuvaajan kera (on xlsx-muodossa, ei ehkä aukea kaikilla):
https://dl.dropbox.com/u/41975986/YO_aidinkielen_pisterajat.xlsx
 
Varmuudeksi kyhäilin pikaisesti pdf-versionkin:
https://dl.dropbox.com/u/41975986/%C3%84idinkielen%20YO.pdf
 
...ja lähteenähän oli tietysti http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/

Jucciz: Kiitän hullulehmä kakkosta myötätunnosta ja päätän omaltakin osaltani tällä kertaa tähän. Jatkan taas jossain muualla. :)
 
Öitä vaan kaikille!
 
Käyppä lukemassa http://www.rautalanka.org/forum/index.php foorumin juttuja niin huomaat että ei välttämättä nämä vanhemmatkaan kirjoittelijat ole niin selkeitä ilmaisuiltaan...löydät varmaan kirjoituksia jotka ovat enemmän tai vähemmän kummallisesti kirjoitettuja

madcow2: Vierailin YTL:n sivuilla, vaan en löytänyt noin pitkän ajan pisterajoja. Tietoa löytyi kuitenkin keväästä 2003 syksyyn 2012.
 
Tässä tiedot kopioituna yhteen taulukkoon kuvaajan kera (on xlsx-muodossa, ei ehkä aukea kaikilla):
https://dl.dropbox.com/u/41975986/YO_aidinkielen_pisterajat.xlsx
 
Varmuudeksi kyhäilin pikaisesti pdf-versionkin:
https://dl.dropbox.com/u/41975986/%C3%84idinkielen%20YO.pdf
 
...ja lähteenähän oli tietysti http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/
 
Voi hyvä jumala! En tiennyt, että nuo pisterajat ovat noin alas menneet. Itse kirjoitin keväällä 2005. Juccizella on sittenkin ihan hyvä pointti.

madcow2: Vierailin YTL:n sivuilla, vaan en löytänyt noin pitkän ajan pisterajoja. Tietoa löytyi kuitenkin keväästä 2003 syksyyn 2012.
 
Tässä tiedot kopioituna yhteen taulukkoon kuvaajan kera (on xlsx-muodossa, ei ehkä aukea kaikilla):
https://dl.dropbox.com/u/41975986/YO_aidinkielen_pisterajat.xlsx
 
Varmuudeksi kyhäilin pikaisesti pdf-versionkin:
https://dl.dropbox.com/u/41975986/%C3%84idinkielen%20YO.pdf
 
...ja lähteenähän oli tietysti http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/
 
Ei taia löytyy vuuen 1980 edukkaita pisterajoja?

esprit de corps: Voi hyvä jumala! En tiennyt, että nuo pisterajat ovat noin alas menneet. Itse kirjoitin keväällä 2005. Juccizella on sittenkin ihan hyvä pointti.
 
Mitäköhän kummaa vuonna 2006 tapahtui kun sen jälkeen esim. approbaturiin tarvittava pistemäärä suorastaan romahti. Okei, Lordi voitti Euroviisut, mutta ei se yksinään millään voi koko tilannetta selittää.

Suomenkielisen kokeen rajat laudaturille ja eximialle ovat laskeneet tasaisesti "suuresta romahduksesta" eteenpäinkin. Ero näkyy, jos vertaa ruotsinkielisen kokeen vastaaviin rajoihin. Jos tuo kehitys jatkuu, niin parinkymmenen vuoden päästä ällän saa helpommin kuin tai ämmän. =(
 
Muox: näköjään 2007 otettiin käyttöön uudistettu, kaksiosainen koe, jota varten laadittiin pisterajat kokonaan uudelleen. (http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/uudyot/)

Jaa, ei mua niin kauheesti hämää, jos vaikka vähän avaruudellisemminkin kumminkin suhtautuu kuihinkin sanoihin ja kai sitä voikin kirjoitella vähän kuinka ikäänkuin hotsittaa. Mahdollisesti elikkä.
 
Ja pois off topicista menemmä.