| Aihe: Kitaran tone konkka vaikuttaa saundiin | |
|---|
 ATIA
05.01.2013 02:36:45 (muokattu 05.01.2013 02:40:09) | |
|
Hei.
Haluan kertoa omia kokemuksiani kokeilustani straton tone kondensaattoreilla. Stratossa kun on 3 potikkaa, niin laitoin yhteen 6-asentoisen kiertokytkimen, johon liitin 1nF - 44nF kokoisia konkkia. Stratossani on potikat 250k ohm.
Kokemukseni mukaan kun tone potikka on asennossa jossa vastus tone piirissä on 250k ohm, 1nF ei juuri kuultavasti vaikuta saundiin. 44nF vaikuttaa jo selvästi ja saundi tylsistyy kun korkeat harmoniset heikkenevät. Konkka kun päästää lävitseen sitä helpommin, mitä korkeampi taajuus on.
Aika mielenkiintoista, että valmiisiin kitaroihin on yleisesti kuitenkin laitettu tuo perinteinen kytkentä, jossa tone piirissä on aina kytkettynä konkka, joka stratoissa on yleisesti 44nF, ja näin saundi tylsistyy eikä ole paras mahdollinen.
Mielestäni kitarassa olisi hyvä olla vaikka sellainen kytkimellinen tone potikka, jossa yhdessä ääripäässä potikka avaa virtapiirin kokonaan. Tietääkseni sellaisia potikoita onkin olemassa, ja itse suosittelisin sellaista, kun monesti saundia saa pehmennettyä myös volume-potikkaa hitusen "kiinni" säätämällä.
Toki monet asiasta ovat perillä ja haluan kertoa aiheesta sen varalta, että jollekulle asia saattaa olla uusi.
Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille!
T: at | |
ATIA: Hei.
Haluan kertoa omia kokemuksiani kokeilustani straton tone kondensaattoreilla. Stratossa kun on 3 potikkaa, niin laitoin yhteen 6-asentoisen kiertokytkimen, johon liitin 1nF - 44nF kokoisia konkkia. Stratossani on potikat 250k ohm.
Kokemukseni mukaan kun tone potikka on asennossa jossa vastus tone piirissä on 250k ohm, 1nF ei juuri kuultavasti vaikuta saundiin. 44nF vaikuttaa jo selvästi ja saundi tylsistyy kun korkeat harmoniset heikkenevät. Konkka kun päästää lävitseen sitä helpommin, mitä korkeampi taajuus on.
Aika mielenkiintoista, että valmiisiin kitaroihin on yleisesti kuitenkin laitettu tuo perinteinen kytkentä, jossa tone piirissä on aina kytkettynä konkka, joka stratoissa on yleisesti 44nF, ja näin saundi tylsistyy eikä ole paras mahdollinen.
Mielestäni kitarassa olisi hyvä olla vaikka sellainen kytkimellinen tone potikka, jossa yhdessä ääripäässä potikka avaa virtapiirin kokonaan. Tietääkseni sellaisia potikoita onkin olemassa, ja itse suosittelisin sellaista, kun monesti saundia saa pehmennettyä myös volume-potikkaa hitusen "kiinni" säätämällä.
Toki monet asiasta ovat perillä ja haluan kertoa aiheesta sen varalta, että jollekulle asia saattaa olla uusi.
Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille!
T:at
Hyvä ketju. Kannattaa muutenkin vähän eksperimentoida noitten komponenttien kanssa, eli vaihdella konkkia ja eri kokoisia potikoita. Tietty myös treble bleed-modeja ynnä muita voin suositella ihan avoimin mielin testailtavaksi. Ei maksa paljon ja valottaa paljon, miten mikäkin vaikuttaa saundiin. :)
don't look so surprised,
happy birthday...fucker!
Blow that candle out,
we're gonna kick you, kick you! | |
ATIA: Hei.
Haluan kertoa omia kokemuksiani kokeilustani straton tone kondensaattoreilla. Stratossa kun on 3 potikkaa, niin laitoin yhteen 6-asentoisen kiertokytkimen, johon liitin 1nF - 44nF kokoisia konkkia. Stratossani on potikat 250k ohm.
Kokemukseni mukaan kun tone potikka on asennossa jossa vastus tone piirissä on 250k ohm, 1nF ei juuri kuultavasti vaikuta saundiin. 44nF vaikuttaa jo selvästi ja saundi tylsistyy kun korkeat harmoniset heikkenevät. Konkka kun päästää lävitseen sitä helpommin, mitä korkeampi taajuus on.
Aika mielenkiintoista, että valmiisiin kitaroihin on yleisesti kuitenkin laitettu tuo perinteinen kytkentä, jossa tone piirissä on aina kytkettynä konkka, joka stratoissa on yleisesti 44nF, ja näin saundi tylsistyy eikä ole paras mahdollinen.
Mielestäni kitarassa olisi hyvä olla vaikka sellainen kytkimellinen tone potikka, jossa yhdessä ääripäässä potikka avaa virtapiirin kokonaan. Tietääkseni sellaisia potikoita onkin olemassa, ja itse suosittelisin sellaista, kun monesti saundia saa pehmennettyä myös volume-potikkaa hitusen "kiinni" säätämällä.
Toki monet asiasta ovat perillä ja haluan kertoa aiheesta sen varalta, että jollekulle asia saattaa olla uusi.
Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille!
T: at
Fenderiltä ainakin löytyy "No Load" -nimellä tonepotikka, joka täysille käännettynä irrottaa konkan kokonaan kytkennästä.
Se on sama millä sitä paskaa lapioi, kunhan paska lentää (Albert Järvinen, kysyttäessä käyttämiensä kitaroiden merkkiä). | |
Itse käytin teleprojektissa samanlaista kiertokytkintä mutta tinasin pienelle verolevyn pätkälle eriarvoisia konkkia joista sai helpolla kokeiltua sen mieleisen jonka sitten otin lopulliseen käyttöön.
Tällä tavalla sai kohtuuvaivalla haettua sen hyvältä kuulostavan arvon muihinkin keppeihin kun mulla ei ainakaan tule lennossa sitä konkkaa vaihdeltua. | |
Wisademus: Itse käytin teleprojektissa samanlaista kiertokytkintä mutta tinasin pienelle verolevyn pätkälle eriarvoisia konkkia joista sai helpolla kokeiltua sen mieleisen jonka sitten otin lopulliseen käyttöön.
Tällä tavalla sai kohtuuvaivalla haettua sen hyvältä kuulostavan arvon muihinkin keppeihin kun mulla ei ainakaan tule lennossa sitä konkkaa vaihdeltua.
Itse juuri mietin tämäntyylistä ratkaisua tässä autossa istuessani. Tuolla ois helppo toteuttaa myöskin kaikenmaailman kytkettävät treble bleedit ja juurikin erikokoisten konkkien testaamiset/lennossa vaihtamiset.
don't look so surprised,
happy birthday...fucker!
Blow that candle out,
we're gonna kick you, kick you! | |
Ilmankos minä olen viime vuosina aina tykännyt ottaa tonepotikan pois kitaroistani. Soundi on piirun verran kirkastunut ilman tonepotikkaa mielestäni.
How many guitarist does it take to screw in a light bulb? Answer 50, one to screw it in, and 49 to stand back and say I could do that better | |
Midrange: Ilmankos minä olen viime vuosina aina tykännyt ottaa tonepotikan pois kitaroistani. Soundi on piirun verran kirkastunut ilman tonepotikkaa mielestäni.
Kirkastuuhan se. Kirkastuu entisestään, jos volumenkin nappaat huitsin kuikkaan. :)
don't look so surprised,
happy birthday...fucker!
Blow that candle out,
we're gonna kick you, kick you! | |
Decadetroll: Kirkastuuhan se. Kirkastuu entisestään, jos volumenkin nappaat huitsin kuikkaan. :)
Tai jos vaihtaa isompiarvosen potikan.
"Practice cures most tone issues." -John Suhr | |
julkke: Tai jos vaihtaa isompiarvosen potikan.
Juu, potikan täysillä ollessa. Puolessa välissä tummuu entistä pahemmin.
Antikitarasankari | |
Ketjun aloittajalle kiitokset mielenkiintoisista aiheesta. Olen vuosien aikana miettinyt useiden erilaisten tekijöiden vaikutusta saundiin - tuli yksi uusi lisää.
Jos en ole aivan väärässä niin idea on varsin vanha. Gibsonilla on ollut jo 50-luvulta saakka joitain isokoppaisia malleja joissa on valmistajan Varitone-kytkin - patentoitu nimike kiertokytkimelle jossa on arvoltaan erisuuruisia kondensaattoreita.
Basso on jalo soitin |  fox
06.01.2013 01:36:07 | |
|
Solex: Ketjun aloittajalle kiitokset mielenkiintoisista aiheesta. Olen vuosien aikana miettinyt useiden erilaisten tekijöiden vaikutusta saundiin - tuli yksi uusi lisää.
Jos en ole aivan väärässä niin idea on varsin vanha. Gibsonilla on ollut jo 50-luvulta saakka joitain isokoppaisia malleja joissa on valmistajan Varitone-kytkin - patentoitu nimike kiertokytkimelle jossa on arvoltaan erisuuruisia kondensaattoreita.
Se Varitone on pikkusen "monimutkaisempi, on siellä myös muutama vastus, ja ennen kaikkea kela.. eli sellainen "kunnon" filtteri..
Jos kyseessä on pelkkiä kondensaattoreita, vaikka juuri Gibsonilla, se kulkee nimikkeellä "decade switch", olkoonkin ettei siellä mitään 10 konkkaa ole.. ;)
Jos paljon noita konkka-kokeiluja tai asennuksia tekee, kannattaa ehdottomasti valmistaa sellanen yksinkertainen testiloota, johonkin sopivaan muovikoteloon esim. 12-asentoinen kiertokytkin, konkat siihen, ja siitä hauenleukapäiset johtimet pihalle. Hauenleuoilla helppo laittaa tuonne kitaran tonepotikkaan konkan paikalle tuo loota ja siitä kiertokytkimellä sitten voi valkata erikokoisia kondensaattoreita.
Ja tosiaan tuo säännönmukaisuus: Mitä suuremmalla arvolla se konkka on, sitä tehokkaammin se "suodattaa" korkeat taajuudet pois.. | |
fox: Se Varitone on pikkusen "monimutkaisempi, on siellä myös muutama vastus, ja ennen kaikkea kela.. eli sellainen "kunnon" filtteri..
Jos kyseessä on pelkkiä kondensaattoreita, vaikka juuri Gibsonilla, se kulkee nimikkeellä "decade switch", olkoonkin ettei siellä mitään 10 konkkaa ole.. ;)
Jos paljon noita konkka-kokeiluja tai asennuksia tekee, kannattaa ehdottomasti valmistaa sellanen yksinkertainen testiloota, johonkin sopivaan muovikoteloon esim. 12-asentoinen kiertokytkin, konkat siihen, ja siitä hauenleukapäiset johtimet pihalle. Hauenleuoilla helppo laittaa tuonne kitaran tonepotikkaan konkan paikalle tuo loota ja siitä kiertokytkimellä sitten voi valkata erikokoisia kondensaattoreita.
Ja tosiaan tuo säännönmukaisuus: Mitä suuremmalla arvolla se konkka on, sitä tehokkaammin se "suodattaa" korkeat taajuudet pois..
B.C.Rich kitaroissa on kanssa tämäntyyppinen varitone. Ainakin niissä vanhemmissa Usa kitaroissa ja 80-luvun kalliimmissa nj sarjan soittimissa oli muistaakseni 6-asentoinen "varitone".Varsin toimiva ja hyvä ratkaisu mielestäni. Siitä en ole varma kuinka samankaltainen tämä on Gibsoniin verrattuna, mutta arvelisin sen olevan samantyylinen |  Aki
07.01.2013 14:59:49 | |
|
Typerää on valmistajan puolelta lähinnä se että käyttää 250kohm potikoita tonessa. Laittaisi mieluummin 500kohm potikan, ja vaikka potikan hattuun asteikko 0-13. Vois sitten vintagepuristit pitää tonea perinteisesti hieman tummentavalla kympillä.
ATIA: Mielestäni kitarassa olisi hyvä olla vaikka sellainen kytkimellinen tone potikka, jossa yhdessä ääripäässä potikka avaa virtapiirin kokonaan.
Tosiaan Fenderillä tuollainen onkin, ja normipotikastakin pystyy tuollaisen tekemään. Potikka irti, vääntää suojakupin irti, ja puukolla katkaisee vastusradan strategisesta kohtaa. Tämä on mielestäni jopa parempi kuin no-load -potikka jossa on liikeradassa häiritsevä pykälä.
s151669: Juu, potikan täysillä ollessa. Puolessa välissä tummuu entistä pahemmin.
Tonepotikkahan on pelkkä sarjavastus, joten esim 1Mohm tonepotikalla saa ihan samat soundit kuin 250kohm tonepotikalla. Lisäksi tietysti lisää kirkkautta.
Volumepotikkana eri kokoiset käyttäytyy toki koko matkalta eri tavalla.
"En mä oo löytäny tästä Lumiasta mitään hyvää."
- Nokia Lumia 800 -käyttäjä, 12/2012. | |
Aki: Volumepotikkana eri kokoiset käyttäytyy toki koko matkalta eri tavalla.
Tuota tarkoitinkin.
Antikitarasankari |  JPHe
07.01.2013 21:02:25 | |
|
Aki:
Tosiaan Fenderillä tuollainen onkin, ja normipotikastakin pystyy tuollaisen tekemään. Potikka irti, vääntää suojakupin irti, ja puukolla katkaisee vastusradan strategisesta kohtaa. Tämä on mielestäni jopa parempi kuin no-load -potikka jossa on liikeradassa häiritsevä pykälä.
Tämä on hyvä idea...
Lisäksi pitää muistaa ettei vastus+ konkka ole pelkästään alipäästösuodin, vaan se kuormittaa mikrofonia, samoin tekeen kaapeli kitaran ja vahvistimen välissä. Kelan ja vastuksen luoma resonassilla on suurin Q kuormittamattomana, eli se on taajuusmielessä terävämpi. Resonanssi siis levenee ja heikkenee kuormitettuna. Resonassitaajuudella reaktiivinen osa häviöstä heikkenee ja piirin sisäinen häviö koostuu pelkästä resistanssista. Piirissä on siis myös kierroksien välinen kapasitanssi, joka siis kompensoi sopivalla taajuudella induktanssin.
Mikroni tuottaa myöskin harmosisia taajuuksia, joiden perustaajuutta suurempi vaimeneminen "köyhdyttää" myös tuotettua ääntä. |  Klezberg
09.01.2013 11:04:18 (muokattu 09.01.2013 11:07:23) | |
|
JPHe: Tämä on hyvä idea...
Lisäksi pitää muistaa ettei vastus+ konkka ole pelkästään alipäästösuodin, vaan se kuormittaa mikrofonia, samoin tekeen kaapeli kitaran ja vahvistimen välissä. Kelan ja vastuksen luoma resonassilla on suurin Q kuormittamattomana, eli se on taajuusmielessä terävämpi. Resonanssi siis levenee ja heikkenee kuormitettuna. Resonassitaajuudella reaktiivinen osa häviöstä heikkenee ja piirin sisäinen häviö koostuu pelkästä resistanssista. Piirissä on siis myös kierroksien välinen kapasitanssi, joka siis kompensoi sopivalla taajuudella induktanssin.
Mikroni tuottaa myöskin harmosisia taajuuksia, joiden perustaajuutta suurempi vaimeneminen "köyhdyttää" myös tuotettua ääntä.
Hyvä lisäys. Kuitenkaan ei ole välttämättä "suuri Q = hyvä kirkas soundi". Kapea ja korkea piikki taajuusvasteessa voi olla ikävän ja häiritsevän kuuloinen. Voi siis olla myös että potikan arvon valinnalla ihan tahallisesti alennetaan Q-arvoa jotta taajuusvaste olisi tasaisempi.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | JPHe
09.01.2013 13:06:54 | |
|
Klezberg: Hyvä lisäys. Kuitenkaan ei ole välttämättä "suuri Q = hyvä kirkas soundi". Kapea ja korkea piikki taajuusvasteessa voi olla ikävän ja häiritsevän kuuloinen. Voi siis olla myös että potikan arvon valinnalla ihan tahallisesti alennetaan Q-arvoa jotta taajuusvaste olisi tasaisempi.
Eli paksumpi lanka on vähähäviöisempää, joka johtaa resistanssin laskuun samalla kierrosmäärällä. Tällöin myös resonassi on terävämpi. | |
JPHe: Eli paksumpi lanka on vähähäviöisempää, joka johtaa resistanssin laskuun samalla kierrosmäärällä. Tällöin myös resonassi on terävämpi.
Niin, mä en ottanut kantaa itse mikin ominaisuuksiin, vaan siihen että potikoitten aiheuttama kuorma saattaa ihan tarkoituksella loiventaa sitä resonanssia. Yhdellä kapealla kaistalla oleva resonanssipiikki ei välttämättä ole ihan kiva ja ääritapauksessa voi saada ne taajuudet soimaan. Sopivan loiva resonanssi taas korostaa korkeita taajuuksia tasaisemmin.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | JPHe
09.01.2013 15:41:13 | |
|
Klezberg: Niin, mä en ottanut kantaa itse mikin ominaisuuksiin, vaan siihen että potikoitten aiheuttama kuorma saattaa ihan tarkoituksella loiventaa sitä resonanssia. Yhdellä kapealla kaistalla oleva resonanssipiikki ei välttämättä ole ihan kiva ja ääritapauksessa voi saada ne taajuudet soimaan. Sopivan loiva resonanssi taas korostaa korkeita taajuuksia tasaisemmin.
Aivan ja minä kerroin lisätietona kuinka mikissä vaikuttaa samoihin ominaisuuksiin. Tuo korkeiden taajuuksien korostuminen johtuu siitä, että korkemmalla piikillä muodostuvan alipäästösuotimen navat on lähempänä rajataajuutta ja silloin estokaista on jyrkempi. | |
JPHe: Aivan ja minä kerroin lisätietona kuinka mikissä vaikuttaa samoihin ominaisuuksiin. Tuo korkeiden taajuuksien korostuminen johtuu siitä, että korkemmalla piikillä muodostuvan alipäästösuotimen navat on lähempänä rajataajuutta ja silloin estokaista on jyrkempi.
Ehkä eniten tässä hämäsi, että sinä tunnut haluavan sitä resonanssipiikkiä, kun minä taas loivempaa taajuusvastetta. Mutta sehän voi jo johtua siitä että ajatellaan eri lähtötilanne.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
