Kitarat: kitarakamat ›

mpekkanen: On ikävää ettei valikoima ole vasureille samanlainen kuin oikeakätisille. Itsellä oli joskus sellainen Fenderin Strato Hendrix malli joka oli oikeakätiselle tehty vasuri. Siinä oli oikeastaan kampi ja säätimet aika hyvin ulottuvilla ja ainakin blues tyyliseen musaan varsin hyvä keppi. Onhan noita moni tehnyt itselleen vääränkätisen straton.
Jos kitara saa maksaa likemmäksi pari tonnia niin sillä rahalla voi teettää sen soittimen haluamallaan kaulaprofiililla. Tietysti riippuu kitarasta millaisen haluaa ,että saako sen pariin tonniin mutta kyllä jonkun perus Telen saa ainakin.
 
Juu, itellä on myös yksi Squierin oikeakätinen Jagmaster, jonka olen suorilta kääntänyt vasuriksi. Hihnatapin laitoin kiinni SG-tyyliin siihen kaulaliitoksen taakse - yhteen kaulan kiinnitysruuveista. Tuo kitara sattuu näyttämään pirun hauskalta myös väärinpäin. Taisi Fender joskus tehdä tota Jazzmaster/Jaguar -runkomallia myös tolla tavalla reversenä, en nyt muista vaan mallia..
 
Kaikesta huolimatta, Fenderillä ja Gibsonilla on eniten valikoimaa vasureille. Mikä ei tietty ole ihme kun ovat kerran suurimmat kitaravalmistajat. Yamahalla on myös varsin hyvä tarjonta vasureissa. Ja tämähän näkyy omassa soitinkokoelmassa aika suoraan, kyseiset merkit ovat vahvasti esillä.
 
Ite olen aika umpivasuri, tai mulla ei siis ikinä ole edes käynyt mielessä soittaa oikuristi. Tätä ehdottavat voivat kokeilla soittohommia ns. väärinpäin. Kyllä ne aivot suurimmalla osalla vaan toimii tietyin päin ton kätisyyden suhteen. Turha aiheuttaa itelle kärsimystä tossa kohtaa, vaikka se kitaran ostaminen onkin työläämpää.
 
Gabe: Toki ymmärrän varsinkin kivijalkakauppiaita tossa kohtaa. En varmaan itekään ottaisi kauppiaana mielellään hyllyyn vaikka jotain vaaleansinistä vasuri-Jazzmasteria. Kysyntä on niin pientä. Mutta Fenderin kokoinen firma voisi hyvin tehdä jotain rajoitettuja eriä harvinaisempia malleja. Fiksusti mietittyinä menisivät nämä erät varmasti ns. kuumille kiville. Ainakin se olisi hyvää palvelua.

Ziggy Bubba: Gabe: Toki ymmärrän varsinkin kivijalkakauppiaita tossa kohtaa. En varmaan itekään ottaisi kauppiaana mielellään hyllyyn vaikka jotain vaaleansinistä vasuri-Jazzmasteria. Kysyntä on niin pientä. Mutta Fenderin kokoinen firma voisi hyvin tehdä jotain rajoitettuja eriä harvinaisempia malleja. Fiksusti mietittyinä menisivät nämä erät varmasti ns. kuumille kiville. Ainakin se olisi hyvää palvelua.
 
Tämä on totta. Ja voisivathan nuo kauppiaatki niitä (varsinkin netissä) myydä vaikka erikseen tilattavina tuotteina, ei tietenkään pääsisi testaamaan mutta olisipa edes mahdollisuus semmoinen ostaa. Onhan tuossa parantamisen varaa.

Minua vituttaa suunnattomasti kivijalkaliikkeissä hyllykitaroiden laatu. Usein siellä seinällä roikkuvat vuodesta toiseen ne huonot yksilöt joita kukaan ei halua. Joissain ne viat suorastaan näkyvät irvokkaasti. On tullut vastaan esim. halkeamaa kaulataskussa ja 1400 euron uuden Fenderin otelaudassa olleita taltan jälkiä ja pieniä lohkaisuja.
 
Olenkin päätynyt suomalaisen kivijalkojen kohdalla seuraavaan teoriaan, jotta pystyn jotenkin selittämään itselleni tätä hommaa: hyvät yksilöt päätyvät nopeasti kivijalkaliikkeiden sisäpiiriläisille, tai ainakin he pääsevät nopeasti testailemaan kaikkea uutta ja pääsevät poimimaan parhaat yksilöt päältä. Jäljelle jäävät sitten ne vähemmän hyvät yksilöt. Kyllä, kaukaa haettua teoriaa mutta jotenkinhan tämä pitää yrittää järkeillä itselle.
 
Tästä syystä olen itse kallistunut käytettyjen ostoon tai Saksasta tilaamiseen, jolloin saa useinmiten tehdaspaketissa kitaran ja voi palauttaa mikäli ei miellytä. Ompahan sitten parempi mahdollisuus saada hyvä yksilö. Toki on Saksastakin tullut tehdaspaketissa yksi viallinen Ibanez (ankkuriruuvin pesä rikki), mutta palautus hoitui ongelmitta.
 
Ja jotta homma ei olisi pelkkää surkuttelua niin laitetaan ehdotus tilanteen korjaamiseksi: Kivijalkaliikkeille oikeus palauttaa maahantuojalle huonosti viimeistellyt yksilöt sen sijaan että ottaisivat omalle kontallensa nuo hyllyihin seisomaan vuosiksi. Eipä vaan taida toteutua kovassa markkinataloudessa.

Midrange: Minua vituttaa suunnattomasti kivijalkaliikkeissä hyllykitaroiden laatu. Usein siellä seinällä roikkuvat vuodesta toiseen ne huonot yksilöt joita kukaan ei halua. Joissain ne viat suorastaan näkyvät irvokkaasti. On tullut vastaan esim. halkeamaa kaulataskussa ja 1400 euron Fenderin otelaudassa olleita taltan jälkiä ja pieniä lohkaisuja.
 
Olenkin päätynyt suomalaisen kivijalkojen kohdalla seuraavaan teoriaan, jotta pystyn jotenkin selittämään itselleni tätä hommaa: hyvät yksilöt päätyvät nopeasti kivijalkaliikkeiden sisäpiiriläisille, tai ainakin he pääsevät nopeasti testailemaan kaikkea uutta ja pääsevät poimimaan parhaat yksilöt päältä. Jäljelle jäävät sitten ne vähemmän hyvät yksilöt. Kyllä, kaukaa haettua teoriaa mutta jotenkinhan tämä pitää yrittää järkeillä itselle.
 
Tästä syystä olen itse kallistunut käytettyjen ostoon tai Saksasta tilaamiseen, jolloin saa useinmiten tehdaspaketissa kitaran ja voi palauttaa mikäli ei miellytä. Ompahan sitten parempi mahdollisuus saada hyvä yksilö. Toki on Saksastakin tullut tehdaspaketissa yksi viallinen Ibanez (ankkuriruuvin pesä rikki), mutta palautus hoitui ongelmitta.
 
On niitä sellaisiakin liikkeitä jotka myyvät alennuksilla silloin tällöin niitä seinällä kauan roikkuneita kitaroita ja muitakin pelejä. Soittimissa on aina jonkinlaisia eroja,mutta harvemmin yli tonnin vehkeitä näkee jotka on ihan paskoja. Eihän se ole myyjän etujen mukaista pitää huonoja kitaroita. Ei uusissa sarjatuotanto kitaroissa niin suuria eroja ole että niitä ainakaan päältä myötäisiin millekkään sisäpiirille.

mpekkanen: On niitä sellaisiakin liikkeitä jotka myyvät alennuksilla silloin tällöin niitä seinällä kauan roikkuneita kitaroita ja muitakin pelejä. Soittimissa on aina jonkinlaisia eroja,mutta harvemmin yli tonnin vehkeitä näkee jotka on ihan paskoja. Eihän se ole myyjän etujen mukaista pitää huonoja kitaroita. Ei uusissa sarjatuotanto kitaroissa niin suuria eroja ole että niitä ainakaan päältä myötäisiin millekkään sisäpiirille.
 
Mjoo, liikkeiden seinät notkuvat vuodesta toiseen niitä todellisia helmiä ja cream-of-the-croppeja.. Ei niitä todellisia huippuyksilöitä kukaan halua, kaikki vievät kotiinsa vain paskimmat aurat..

FensonGibder: Mjoo, liikkeiden seinät notkuvat vuodesta toiseen niitä todellisia helmiä ja cream-of-the-croppeja.. Ei niitä todellisia huippuyksilöitä kukaan halua, kaikki vievät kotiinsa vain paskimmat aurat..
 
Voithan kysyä soitinliikkeessä milloin tulee sellaisia kitaroita joista nyt sitten olet kiinnostunut ja menet sitten niitä kokeilemaan. Kitarapajalla on esim. todella kattava valikoima perinteisempiä keppejä ja itse ne valinnat tekee. Siellä on myös hyllyissä hyviä kitaroita.Väitätkö ettet muka rahalla saa mistään hyviä soittimia?

Midrange: Tästä syystä olen itse kallistunut käytettyjen ostoon tai Saksasta tilaamiseen, jolloin saa useinmiten tehdaspaketissa kitaran ja voi palauttaa mikäli ei miellytä. Ompahan sitten parempi mahdollisuus saada hyvä yksilö. Toki on Saksastakin tullut tehdaspaketissa yksi viallinen Ibanez (ankkuriruuvin pesä rikki), mutta palautus hoitui ongelmitta.
 
Ite taas olen jokuseen otteeseen kallistunut Saksan ja Englannin kauppoihin kitaraa ostaessa ihan siksi, että noita malleja ei vaan ole lähikaupassa, paitsi tietty tilaamalla. Mutta hinnat on sitten ihan päättömiä ja monasti vielä velvoittuu ostamaan kepin. Palautus ei kai onnistu syystä että "ei mun makuun" - vai onnistuuko?
 
Anyhoo DV:ltä tilasin reilut vuosi sitten esim. tosi edullisen LP Traditionalin, vasurina tietty. Meikän asiakkuus ei ole varsinaisesti ole edes sen lähikaupan intresseissä. Vaikea sen on toki tossa kohtaa kilpaillakaan.
 
E: Tiivistäen: hintatietoinen ja vähänkään normista poikkeavaa kamaa ostava ei taida olla se lähikauppojen varsinainen tulonlähde.

mpekkanen: Väitätkö ettet muka rahalla saa mistään hyviä soittimia?
 
En. En ole enää parantamassa soittimiani, korkeintaan huononnan niitä.
 
Onneksi uusissa kitaroissa löytyy tähän potentiaalia.

Jos mulla olis 2500 egee kourassa ja sillä pitäis löytyä tietynlainen kitara, etsisin aikani ja bongaisin sellaisen vahingossa kivijalkaliikkeestä. Löydän siis kivijalkaliikkeestä vastaavanlaisen kitaran joka ehkä eroasi väriltään haluamaani mallia, mutta kitaran puut loimuineen ja nättine yksityiskohtineen natsaa siinä missä soittotuntumakin on huipussaan. Tietäisin tämän kitaran saavani hintaan 2250 jostain netistä...mutta mutta...onko puut yhtä hienot ja onko kitara yhtä hyvä näpeissä? Itse päätyisin juuri tähän löytämääni 2500 egen kitaraan joka on hieno kuin mikä. Ei ainakaan tulisi pettymyksiä ulkonäössäkään ja kaikki on kuin pitää. Suosin itse aina löytäämäni hyvää juttua, enkä hienoja kuvia netissä, jotka mukamas kertoo kaiken.

Sipasama: Lisäksi muita pettymyksiä hyllymallin kitaroissa.
 
Mua vähän korpee ku soitinkaupoissa ei enää näy pahemmin käytettyjä keppejä, toki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Ennenwanhaan kun soitinkaupoista & osto- ja myyntiliikeistä saattoi tehdä vaikka minkälaisia 'löytöjä', mutta se aika vanha tuskin enää palaa..nyyh..

Juttelin (on tästä jo vuosi, tilanne tuskin on muuttunut) erään mom & pop soitinliikkeen ihmisen kanssa joka kertoi Fender Scandinavian vaatineen koko malliston ottamista näytille (siis kaikki värit, mikkivariaatioit jne.) jotta jälleenmyyntisopimusta olisi jatkettu. Ei jatkettu, koska yritys ei voinut sijoittaa kymppitonneja "irtorahaa" Fendereihin, eikä kaupan fyysinen tilakaan olisi riittänyt vaadittuun esillepanoon...
 
Ei ole elämä helppoa kivijalkaliikkeissä :/

TvA: Juttelin (on tästä jo vuosi, tilanne tuskin on muuttunut) erään mom & pop soitinliikkeen ihmisen kanssa joka kertoi Fender Scandinavian vaatineen koko malliston ottamista näytille (siis kaikki värit, mikkivariaatioit jne.) jotta jälleenmyyntisopimusta olisi jatkettu. Ei jatkettu, koska yritys ei voinut sijoittaa kymppitonneja "irtorahaa" Fendereihin, eikä kaupan fyysinen tilakaan olisi riittänyt vaadittuun esillepanoon...
 
Ei ole elämä helppoa kivijalkaliikkeissä :/
 
Tommonen liike kuitenkin olisi kiva.

FensonGibder: Tommonen liike kuitenkin olisi kiva.
Olisi kyllä... Harvalla vain on varaa ja tilaa Suomen markkina-alueella moiseen bazaariin.

TvA: Juttelin (on tästä jo vuosi, tilanne tuskin on muuttunut) erään mom & pop soitinliikkeen ihmisen kanssa joka kertoi Fender Scandinavian vaatineen koko malliston ottamista näytille (siis kaikki värit, mikkivariaatioit jne.) jotta jälleenmyyntisopimusta olisi jatkettu. Ei jatkettu, koska yritys ei voinut sijoittaa kymppitonneja "irtorahaa" Fendereihin, eikä kaupan fyysinen tilakaan olisi riittänyt vaadittuun esillepanoon...
 
Ei ole elämä helppoa kivijalkaliikkeissä :/
 
Aika hurja ehto, ei varmasti monella kauppialla ole rahkeita ryhtyä moiseen. Vähän pitäisi löytyä suhteellisuuden tajua myös toisesta päästä.

Midrange: Minua vituttaa suunnattomasti kivijalkaliikkeissä hyllykitaroiden laatu.
 
Eikä siis aina edes ne fyysiset viat suoraan vaan on toisinaan jopa säädöt niin persiillään. On tullut paikallisessa soitettua ESP Horizon ja eclipse sekä yksi mayones setius keppi, jotka olivat soitettavuudeltaan täyttä kuraa. Hetken oikeasti luulin, että ne vain eivät sovi käteen, kunnes sitten kaverilla oli antaa kokeiluun säädetty yksilö. Ymmärtäähän sen, että muutakin hommaa siellä on kuin laittaa säädöt kaikissa kohdilleen, mutta eipä ihme, jos nämä kepit vielä hetkenkin päästä siellä seinällä killuvat.
 
Muttei tämä nyt ihan huuteluksi menisi niin kiitosta annan kyllä f-musiikin pojille. He kun ovat mallikkaasti aina neuvoneet ja todenneet, että kyllähän noita kitaroita tilataan mielellään, sano vaan mitä laitetaan :)

TvA: Juttelin (on tästä jo vuosi, tilanne tuskin on muuttunut) erään mom & pop soitinliikkeen ihmisen kanssa joka kertoi Fender Scandinavian vaatineen koko malliston ottamista näytille (siis kaikki värit, mikkivariaatioit jne.) jotta jälleenmyyntisopimusta olisi jatkettu. Ei jatkettu, koska yritys ei voinut sijoittaa kymppitonneja "irtorahaa" Fendereihin, eikä kaupan fyysinen tilakaan olisi riittänyt vaadittuun esillepanoon...
 
Ei ole elämä helppoa kivijalkaliikkeissä :/
 
Itse kuulin saman Fenderin vahvistimista. Pitää ottaa kaikki mallit, jos haluaa Fendereitä kauppaansa. Melko järjetön ehto. Kai se on sitten Fenderin kannalta parempi, että ei ole Fendereitä lainkaan...

TvA: Juttelin (on tästä jo vuosi, tilanne tuskin on muuttunut) erään mom & pop soitinliikkeen ihmisen kanssa joka kertoi Fender Scandinavian vaatineen koko malliston ottamista näytille (siis kaikki värit, mikkivariaatioit jne.) jotta jälleenmyyntisopimusta olisi jatkettu. Ei jatkettu, koska yritys ei voinut sijoittaa kymppitonneja "irtorahaa" Fendereihin, eikä kaupan fyysinen tilakaan olisi riittänyt vaadittuun esillepanoon...
 
Ei ole elämä helppoa kivijalkaliikkeissä :/
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=42730&o=0
 
Täällähän tuota vastaavaa asiaa näyttää olevan. Tuli googlesta etusivulta kuin löin Fender Scandinavia hakuehdoksi hehe.

Jii-Gee: Mua vähän korpee ku soitinkaupoissa ei enää näy pahemmin käytettyjä keppejä, toki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Ennenwanhaan kun soitinkaupoista & osto- ja myyntiliikeistä saattoi tehdä vaikka minkälaisia 'löytöjä', mutta se aika vanha tuskin enää palaa..nyyh..
 
Niin no, syitä lie lukuisia, ja liikekohtaisesti vaihtelevia.. Mutta voimakkaasti kärjistäen: Useammassakin säikeessä noista kiina-poikien väärennöksistä kun on juttua ollut, niin tiedän parikin "vanhemman kaartin" soitinkauppiasta, jotka on melko suoraan sanoneet, että ei oikein uskalla ihan kaikkia vaihtoon tarjottavia keppejä ottaa, kun ei ihan sillä tavalla ole perillä, onko se vaihtosoitin "lintu vai kala".
Tietty osasyyllinen on myös se, ettei varastoarvoa oikein "huvita" paisuttaa, aika moni liikehän suosittelee, että "Myy kuule ite se kitara" tai sitten tarjoavat myyntitiliä tms.
Tietty eräs seikka, josta "täällä ei paljon puhuta" on tuo, että katsotaan se kivijalkapuoti vähän sellaseksi testikeskukseksi, kaupat sitten todellisuudessa hoidetaan netitse. Helppoa.
Soitinkaupan setä sitten manailee, kun/jos tuli maahantuojalta haluttu kitara ostettua sisään kauppaan, eikä se sitten tahdo juuri kenellekään kelvata.. Ne soittimethan eivät ole suinkaan minkään hämärän "3. tahon" soittimia, vaan se soitinkaupan setä on sen liikkeeseen tilannut ja maksanut. Tässä sitten en oikein noista maahantuoja/jälleenmyyjä -diileistä osaa sanoa yhtikäs mittää, koska en oo "alalla". Mutta tuo Fender Scandinavian juttu on kyllä minullekin tuttu, olen siitä kuullut.
Soittimien pre-sales -fiksauksesta sen verran, että jos liikkeen henkilökunnassa ei ole ketään, joka sitä "oman toimen ohella ilman eri korvausta" tekisi, niin eipä sitä ulkopuolisella tahollakaan oikein ole kaupanpitäjän vara teettää, toisin kuin joskus 70-80 -luvulla. Ala on ymmärtääkseni niin verille kilpailtu, ja hankinnat ovat valuneet muualle, usein rajojen ulkopuolelle. Joko omasta syystä (sen kauppiaan, that is) tai sitten jostakin muusta seikasta riippuen.
Noidankehähän tämä on, niinkuin tässäkin keskustelussa on tuotu esille. Pitäis olla "kattava valikoima" kitaroita, että mahdollinen ostaja pääsisi valintoja tekemään, toisaalta taas kauppias ei millään järjellisellä taloudellisella satsauksella pysty pitämään varastossa 20 kpl 2000 euron (ulosmyynti)hintaista kitaraa, olettaen että maahantuojalle joutuu maksamaan niistä 37000.. Kun pitäis sitä rahaa olla vuokriin ja sähköihin ja niiden parin-kolmen myyntitykin palkkoihin sivukuluineen ja tilitoimiston tytölle ja...

Jii-Gee: Ennenwanhaan kun soitinkaupoista & osto- ja myyntiliikeistä saattoi tehdä vaikka minkälaisia 'löytöjä', mutta se aika vanha tuskin enää palaa..nyyh..
 
Tää on muuten mielenkiintoinen juttu. Muistan itsekin ajan kun käytettyjä tosiaan kuolattiin nimenomaan osto- ja myyntiliikeistä, sieltä muun tavaran seasta elleivät ihan ikkunassa roikkuneet. Erityisesti budjettiluokan kitaroitahan siellä oli. Enää eivät kitaroita myy vaan ne löytyvät alan liikkeistä - if any. Olkoonkin niin, että netti on paljolti korvannut käytettyjen kaupan, mutta missä ne "löydöt" ovat ? Minäpä kerron. Ne on edelleen tallessa meidän itse kunkin varastoissa, eivätkä hevin näköjään tule myyntiin: tuli aikanaan ostettua, eikä siitä niin paljoa saa, että kannattaisi hyvä kitara myydä. Porukoilla on nykyisin varaa pitää enemmän kitaroita itsellään, siksi löytöjä ei ole tarve myydä.