Kitarat: kitarakamat ›

hallu: en tokikaan tarkoittanut, että kaikki lastulevykitarat olisivat yksiselitteisen huonoja lastulevyytensä vuoksi, vaikka niin kirjoitinkin.
 
Luulisin kuitenkin näin olevan valtaosassa tapauksista. Yleensä se nimittäin on tehty säästösysitä jolloin muutkin kitaran osat on sieltä hintahaitarin alapäästä.

kyllä jotkut lastulevy kitarat toimii musta slide jutuissa jopa erittäinkin hyvin.jokuhan tuossa kehuikin vanhaa danoansa
ehkäpä siitä materiaalista ei tule hyvää stratoa tai floyd rose kammellista 8-kielistä.

Gabe: Luulisin kuitenkin näin olevan valtaosassa tapauksista. Yleensä se nimittäin on tehty säästösysitä jolloin muutkin kitaran osat on sieltä hintahaitarin alapäästä.
 
Näinhän se menee, Danelectrot rakennettiin halvimmista tarjolla olevista materiaaleista silloin muinoin, postimyynti/aloittelijakitaroiksi ne oli alunperin tarkoitettu. Mikrofonit käämitty ylijäämä-huulipunakoteloihin, talla tehty ruusupuun palasesta yms. Mutta yleisesti työn laatu on osien hinnasta riippumatta ollut korkea, laaduntarkkailukin lie toiminut sillä 60-70-luvuista selvinneet yksilöt ovat luultavasti nähneet kovaa käyttöä. Netistä olen lukenut että tapasivat soitinliikkeissä Ameriikoissa 60-luvun lopussa ja 70-luvulla tunkea vaihdossa tulleet Danelectrot tunkea suoraan roskalavalle, aijai...

Puusta se ei ainakaan ole kiinni tuo saundi.
 
Eikös juuri tällähetkellä joku pyydä 3200€ -74 non-original pancake les paulistaan. Siis tikuillakin pärjää - if u r a gibson. Sitä en muista oliko nuo tikuista vai faneriakin seassa. Eli ekstrahyvistä matskuista, rakkaudella kasattu.
 
Kyllä nauru maittoi. Kiitos siitä.

Sarko: Esa Kuloniemen ykkös-slidekitarana on toiminut Silvertonen lankku jo pitkän aikaa, tappavin tuloksin! Ns. "isossa" maailmassa vanhoja Silvertoneja ja Danelectroja on käytetty slidekeppeinä jo maailman sivu. Omanlaisensa purenta!
 
asiaa puhut

FensonGibder: Puusta se ei ainakaan ole kiinni tuo saundi.
 
Jep. Puut on toki mielenkiintoinen elementti kitarassa, mutta kyllä se saundi tulee muualta. Itse en ole "huonoihin puihin" törmännyt, mutta säädöistä johtuen huonosti soiviin kylläkin. Mun eka kitara oli Applause vaneri-bodylla, ja en voi ku ihmetellä kuinka hyvä se oli soittaa. Puihin en tuolloin kiinnittänyt huomiota, koska soitettavuus oli niin mukavata.
 
Toki eroja puista löytyy, mutta lähtökohtaisesti voisi sanoa että vähintäänkin kohtalaisissa säädöissä oleva keppi puilla kuin puilla on soiva peli osaavissa näpeissä. Toisaalta voi myös sanoa ettei hyvät puut pelasta muuten huonoa kitaraa, mutta toisaalta niissä harvemmin on säästelty muiden osien laadusta..
 
Tieto lisää tuskaa, ja kaipaanki niitä aikoja kuin oikeasti keskittyi ainoastaan soittamiseen, eikä esim. mikinvaihtorumbiin sun muihin hifistelyihin, koska yksinkertaisesti tietoa ei ollut paremmasta. Oliko ennen kaikki paremmin? Lisää glögiä..

Minulle kitaran 'huonot puut' tarkoittaa pääasiassa sitä, että nauhat ei pysy kiinni otelaudassa eikä ruuvit kiinni bodyssä. Tällaisistakin on kokemusta (kaukoitä).
 
Puiden soinnillisissa ominaisuuksissa en ole havainnut niin suuria eroja, etteikö sellaisia olisi saatavissa aikaan suuremmassa mittakaavassa signaalitien efekteillä. Erityisesti equlla.
 
Työkaluna kevyempi on parempi, jos valita saa.
 
Siinäpä olennaisinta pohdintaa kitaran puista.
 
E: "Kitaran (akustinen) kansi on tärkeä osa äänensävyyn. Legenda kertoo kitaranrakentaja Torresin rakentaneen paperimassasta koko muun kitaranrungon paitsi kannen, jonka hän rakensi puusta todistaakseen väitteen. Kitaristit, jotka soittivat tällä 'koekitaralla', hämmästelivät sen hienoa äänensävyä." - Suuri Kitarakirja