Rummut: soittaminen ›

Kailis: Puhutko nyt kiilauksesta vai tempon kiihtymisestä? Kiilausefektin aiheuttaa mun mielestä just se että musa tulee jäljessä verrattuna mikkiä lähellä oleviin rumpuihin. Olis tosi mielenkiintoista kuulla pöydästä tai jopa salista äänitetty versio.
 
Joku tuossa mätti, mutta oon samaa mieltä, että vaikea kommentoida noin erikoisesti kaikuvaa ääniraitaa.

Vaikka tempo ei varsinaisesti kiihtyiskään, niin rumpalin soitossa on edestakaisin seilaavaa fiilistä. Vähän niinkuin autossa joka kiihdyttelee ja jarruttelee liian rajusti.

markkuliini: Vaikka tempo ei varsinaisesti kiihtyiskään, niin rumpalin soitossa on edestakaisin seilaavaa fiilistä. Vähän niinkuin autossa joka kiihdyttelee ja jarruttelee liian rajusti.
 
Kuuntelin klikin kanssa puolisen minuuttia pilkkua viilaten alusta, ja kyllä se klikki alkaa sleebata siinä torvi-intron jälkeen pahasti, ja rumpalistin ja sitä rataa koko orkesterin tempo kiihtyy kosolti.

jazzmies: Kuuntelin klikin kanssa puolisen minuuttia pilkkua viilaten alusta, ja kyllä se klikki alkaa sleebata siinä torvi-intron jälkeen pahasti, ja rumpalistin ja sitä rataa koko orkesterin tempo kiihtyy kosolti.
 
Mähän vaan spekuloin ("vaikka ei kiihtyisikään"), konditionaali ja niin pois päin. Itse tein vaan perustestin ja kuuntelin alun tempoa ja lopun tempoa useaan kertaan peräkkäin, ja oli suht.samoissa. Silti tempossa on liikaa elämistä, josta päättelin että se on just sitä hetkellistä, ärsyttävää nykimistä. Miltä se siis mun mielestä kuulostaakin.
Mut hienoa että sulla on loma ja aikaa selvästikin. :D
 
Edit: Tsekkasin vielä uudestaan. Kyllä, tempo muuttuu yllättävän vähän siihen nähden kuinka kiilaavalta ja rauhattomalta soitto tuntuu. On se lopussa pari pykälää nopeampi, mutta ihan hyväksyttävissä rajoissa. Ei se silti tuosta ookoota tee.

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=D05ouZekAXI
 
Enempää en onnistunut löytämään. Siis toi on saksalainen bilebändi, joten varoitan kuuntelemasta liikaa.

markkuliini: Edit: Tsekkasin vielä uudestaan. Kyllä, tempo muuttuu yllättävän vähän siihen nähden kuinka kiilaavalta ja rauhattomalta soitto tuntuu. On se lopussa pari pykälää nopeampi, mutta ihan hyväksyttävissä rajoissa. Ei se silti tuosta ookoota tee.
 
No hyväksyttävää tai ei, mutta kaikenlaiseen tekemiseen ei etukenoinen timefeel sovi. Tony Williams ja Ron Carter ajoittain puskivat niin, että pykälät olivat lopussa ihan erit kuin alussa, mutta se ei heikennä esityksen laatua. Tarkastelun kohteena oleva kappale on taas toista maata, missä täytyy rumpalin ottaa paljon relammin ja napsauttaa snare pocketiin jotta kokonaisuuteen tulisi sitkoa ja käsmyä. Ja tämänlainen komppiteksti ei kyllä saisi kiilata tai sleebata, eli tässä lajissa ykkösen ja kakkosen etäisyyden olisi hyvä olla vakio. Tempon eläminen ei paranna tämä musiikkia yhtään. Muuten klikki rankaisee ja rumasti.

jazzmies: No hyväksyttävää tai ei, mutta kaikenlaiseen tekemiseen ei etukenoinen timefeel sovi. Tony Williams ja Ron Carter ajoittain puskivat niin, että pykälät olivat lopussa ihan erit kuin alussa, mutta se ei heikennä esityksen laatua. Tarkastelun kohteena oleva kappale on taas toista maata, missä täytyy rumpalin ottaa paljon relammin ja napsauttaa snare pocketiin jotta kokonaisuuteen tulisi sitkoa ja käsmyä. Ja tämänlainen komppiteksti ei kyllä saisi kiilata tai sleebata, eli tässä lajissa ykkösen ja kakkosen etäisyyden olisi hyvä olla vakio. Tempon eläminen ei paranna tämä musiikkia yhtään. Muuten klikki rankaisee ja rumasti.
 
Yllättävän paljon tekstiä siihen nähden että ollaan samaa mieltä. :D

jazzmies: No hyväksyttävää tai ei, mutta kaikenlaiseen tekemiseen ei etukenoinen timefeel sovi. Tony Williams ja Ron Carter ajoittain puskivat niin, että pykälät olivat lopussa ihan erit kuin alussa, mutta se ei heikennä esityksen laatua. Tarkastelun kohteena oleva kappale on taas toista maata, missä täytyy rumpalin ottaa paljon relammin ja napsauttaa snare pocketiin jotta kokonaisuuteen tulisi sitkoa ja käsmyä. Ja tämänlainen komppiteksti ei kyllä saisi kiilata tai sleebata, eli tässä lajissa ykkösen ja kakkosen etäisyyden olisi hyvä olla vakio. Tempon eläminen ei paranna tämä musiikkia yhtään. Muuten klikki rankaisee ja rumasti.
 
Kuunnelkaa Stevie Wonderin Superstition. Kiihtyy hiukan... Rummuissa itse Stevie. Yhtään ei minua haittaa se kiihtyminen.

Kuunnelkaa Paul Simonin You can call me Al. Germaanilla kusee muutkin kuin taimiasiat.

Anonymous-jazz: Tässä teille kaikille Dirty Loopsin epäilijöille, etteikö se toimisi livenä. http://www.youtube.com/watch?v=i7J019o4pe8
 
David Foster.
David Foster.
David Foster.
 
Linkitin tämän ajat sitten.
 
Kova sana.
 
Mitenköhän paljon vaikuttaa tohon kenofiilikseen se että musa tulee jostain kaukaa jäljessä? Tuskin yleisölle ihan sama fiilis.
Mietin itsekin samaa. Mutta torvet kiilas alussa ja säkeistöjen peltiasiat on nokillaan. Enempää en ala aamukiireessäni läppärin läpi analysoimaan nyttem.

kuusinki: Tästä tuli hyvät fiilikset vaikka aika reilusti kamaa tuleekin.
http://www.youtube.com/watch?v=rDe67iJlTFw
 
Kiitos tästä. Fiilis on hyvä, TANSSIMISTA ja YLEISÖÄ varten. Jos mä olisin paikalla tuolla, ilahtuisin kovasti bändin tuon tasoisesta, OMASTA versiosta ja rumpalin OMASTA sovituksesta siihen, ja hänen antautumisesta musan, svengin ja livesoittamisen vietäväksi. Ja ellei kuulo ole jo kokonaan mennyt, niin jokainen lukija-rumpali kuulee, että äänitys on tapahtunut lähellä settiä ja tietänee, miten se vaikuttaa kuulokuvaan...?
Tää keikka ei ole jossain päin maailmaa jonkun musiikin ammattikoulun matineassa, vaan hyvin selvästi HAUSKAApitävän, myös tanssimisesta kiinnostuneen yleisön edessä, ehkäpä ahtaassa, tupatentäynnä olevassa raflassa, ja onneksi niin, HUH ! Kuvitelkaa, että keikka olisikin ikäänkuin täällä, siis teidän kirjoittajienne edessä - ei siis kuuluisi railakasta rupattelua, ei lasien kilinää, ei tanssijalan vipatusta (veikkaan, että tää vetokin ois siinä tapauksessa kylmä, steriili, aneeminen...ja klikintarkka) - ainoastaan hiljaisuus kappaleen jälkeen (no okei, semmoset laiskat hillityt taputukset). Sitten keskusteltaisiin juuri kuullusta kappaleesta edellä olevien kirjoitusten tarkkailunkohteita ja teesejä mukaillen.
 
Hyi helvetti. Se olisi musiikin painajainen.
 
Toivon, ja yritän uskoakin kovasti, että ihmiset täällä eivät oikeasti ole näin vieraantuneet todellisuudesta. Olen myös tietoinen, että kirjoittajat ovat itse rumpaleita ja kiinnittävät joskus huomiota vain yhteen, mahdollisesti hyvinkin toissijaiseen, asiaan kerrallaan tai vertailevat järjettömällä tavalla johonkin muuhun, tässä esimerkiksi johonkin ensimmäiseen julkaisuun.

kuusinki: Tästä tuli hyvät fiilikset vaikka aika reilusti kamaa tuleekin.
http://www.youtube.com/watch?v=rDe67iJlTFw
 
Unohtui kaikessa ajatuksien tuoksinnoissa vastata, mutta kyllä tää miulle toimii ihan svidun hyvin. Pätevä rumpali ja just antaa sellaisen sähäkän otteen noihin symbaali aksenteihin. Kyllä ainakin tähän puurokorvaan puri!

Tässä tuon You Can Call Me Alin alku klikin kanssa, tempo 128.
 
https://docs.google.com/open?id=0B42eE9PpWd5vOGxid2xEMzV3MjQ
 
Älä klikkaa, jos aihe ahistaa.
 
Mielenkiintoista huomata, että torvet aloittavat itse asiassa myöhässä. Sitten painetaankin jo kovaa vauhtia ohi..

lrz: Tässä tuon You Can Call Me Alin alku klikin kanssa, tempo 128.
 
https://docs.google.com/open?id=0B42eE9PpWd5vOGxid2xEMzV3MjQ
 
Älä klikkaa, jos aihe ahistaa.
 
Mielenkiintoista huomata, että torvet aloittavat itse asiassa myöhässä. Sitten painetaankin jo kovaa vauhtia ohi..
 
Biitti eli, niinku pitikin!
Pääasia että kaikki soittaa samaa biisiä, eikä klikkiä.
Ollaan omankin poppoon kans pilattu jäkittämällä turhaan. Eteenkin, kun ollaan kaikki noviiseja. Mutta ens kerralla ollaan viksumpia=D
 
Noh, se Elämän sävel, minkä joskus omiin soittonäytteisiin laitoin -ei ollut todellakaan klikki juttuja, paremminkin kiilailua ja sleebailua.. kilpaa.
Mutta kai se tunteita herätti, kun aikamoinen kalabaliikki siitä täällä nousi.
Se oli ihan himputin hyvä juttu!
Eipähän menny olankohautuksilla ohi. :)
 
Asiasta kukkaruukkuun, onko tuo siun soittoa?

lrz: Tässä tuon You Can Call Me Alin alku klikin kanssa, tempo 128.
 
https://docs.google.com/open?id=0B42eE9PpWd5vOGxid2xEMzV3MjQ
 
Älä klikkaa, jos aihe ahistaa.
 
Mielenkiintoista huomata, että torvet aloittavat itse asiassa myöhässä. Sitten painetaankin jo kovaa vauhtia ohi..
 
Superstitionissa ja muissa tempo yleensä alkaa elää kappaleen edetessä energioiden virratessa ja intensiteetin kasvaessa, mutta tässä kappaleessa rumpali vetäisee maton alta heti ensimmäisien komppitahtien aikana. Se siitä jännitteestä.

marktark: Kiitos tästä. Fiilis on hyvä, TANSSIMISTA ja YLEISÖÄ varten. Jos mä olisin paikalla tuolla, ilahtuisin kovasti bändin tuon tasoisesta, OMASTA versiosta ja rumpalin OMASTA sovituksesta siihen, ja hänen antautumisesta musan, svengin ja livesoittamisen vietäväksi. Ja ellei kuulo ole jo kokonaan mennyt, niin jokainen lukija-rumpali kuulee, että äänitys on tapahtunut lähellä settiä ja tietänee, miten se vaikuttaa kuulokuvaan...?
Tää keikka ei ole jossain päin maailmaa jonkun musiikin ammattikoulun matineassa, vaan hyvin selvästi HAUSKAApitävän, myös tanssimisesta kiinnostuneen yleisön edessä, ehkäpä ahtaassa, tupatentäynnä olevassa raflassa, ja onneksi niin, HUH ! Kuvitelkaa, että keikka olisikin ikäänkuin täällä, siis teidän kirjoittajienne edessä - ei siis kuuluisi railakasta rupattelua, ei lasien kilinää, ei tanssijalan vipatusta (veikkaan, että tää vetokin ois siinä tapauksessa kylmä, steriili, aneeminen...ja klikintarkka) - ainoastaan hiljaisuus kappaleen jälkeen (no okei, semmoset laiskat hillityt taputukset). Sitten keskusteltaisiin juuri kuullusta kappaleesta edellä olevien kirjoitusten tarkkailunkohteita ja teesejä mukaillen.
 
Hyi helvetti. Se olisi musiikin painajainen.
 
Toivon, ja yritän uskoakin kovasti, että ihmiset täällä eivät oikeasti ole näin vieraantuneet todellisuudesta. Olen myös tietoinen, että kirjoittajat ovat itse rumpaleita ja kiinnittävät joskus huomiota vain yhteen, mahdollisesti hyvinkin toissijaiseen, asiaan kerrallaan tai vertailevat järjettömällä tavalla johonkin muuhun, tässä esimerkiksi johonkin ensimmäiseen julkaisuun.
 
Mä koen tän nimenomaan toisin päin, eli tuossa tilanteessa soitto EI palvele tanssijoita vaan rumpali nimenomaan soittaa niinkuin "musiikin ammattikoulun matineassa". Jännite heittelee soitossa liikaa, jotta mulla alkaisi tansiijalka vipattaa. Ei kyse ole lopulta niinkään siitä kuinka paljon tavaraa rumpali soittaa, vaan siitä kuinka tasaisen ja hypnoottisen grooven rumpali tähän biisiin saa. Kyllä voi soittaa paljon kamaa jos se groovaa. Ei ole kyse klikistä tai sen puutteesta, ei filleistä tai niiden puutteesta. Vaan jännitteestä. Ja tuossa minusta soitto ei asettunut sellaiseen tasaiseen jännitteeseen missä olisi alkanut mun mieli liikkua. Vaikka osaan analysoida, niin silti mä analysoin mun fiilistä tuosta soitosta.
 
Ja jonkun klikin laittaminen jonkun livepätkän päälle on täysin turhaa, klikkiä ei saa kuitenkaan osumaan kohdalle, sen verran musa elää kuitenkin. Ja minkä huomaa korvalla, niin sen huomaa korvalla ja kaikki muu on aika epäolennaista. Itse tsekkaan tempon alun ja lopun välillä vain jos mua epäilytti soiton aikana että tempo elää liikaa.

markkuliini: Vaan jännitteestä.
 
Tässä se ydin. Afrikkalaiset osaavat järkyttävän hyvin rytmisen jännitteen luomisen ja saksalaiset taas harmosen jännitteen. Nämä bennygrebit ovat yllättävän kehnoja rytmisen substanssin kanssa, kun taas afrikkalaiset ovat heti ongelmissa neljännen soinnun kanssa. Maailman paras rytmiäly on Famoudou Konatélla ja maailman paras harmoniaäly taas Richard Wagnerilla.

markkuliini:
Ja jonkun klikin laittaminen jonkun livepätkän päälle on täysin turhaa, klikkiä ei saa kuitenkaan osumaan kohdalle, sen verran musa elää kuitenkin.
 
Mikä nyt on kenenkin mielestä turhaa, olkoon tuo nyt vaikka sitten DAW:n käytön harjoitus. Mua kiinnosti jazzmiehen kommentti "kaveri alkaa vetää eri tempossa kuin miten hän laskee bändin sisään", ja niinhän siinä tosiaan tapahtuu. Tsekkasin tempon vielä heti intron jälkeen: 132. Sen jälkeenhän se tuntuis pysyvän siinä tosiaan ihan hyvin.

Mutta voihan jännite tulla biisiin myös sellaisella "agressiivisellä" lähestymistavalla.
Mennään eikä murehita.