Kitarat: kitarakamat ›

Itse tykkäsin kovasti (demo)lehdestä! Varmasti tulee luettua, jos alkaa lehti ilmestyä.
Kitarablogi -sivusto onkin ollut jo tuttu pidemmän aikaa. Joka päivä tulee sivu päivitettyä ja katsottua mitä uutta on tänään ilmestynyt ;)
--thumbs up--

Freewheeler: Kokeilkaapas itse testata joku verme niin, että kaikki on testituloksen kanssa samaa mieltä... Ei käy.
 
Näinpä :) Itse ainakin pidän tyypin blogista. Toivottavasti kaikki menee hyvin tämän kanssa. Mielestäni tämmöiselle on tarvetta (ainakin minulle).

Guitarfan taisi elää vuoden. Oli hyvä yritys tehdä suomeksi kitaralehteä. E-lehtenä kustannukset varmasti saa hyvin alas. Mielenkiinnolla odottelen tuota

Freewheeler: Viittaan edelliseen vastaukseeni DEMOLEHDESTÄ. Ja kiitän edelleen.
 
Meikäkin toivottaa onnea !! Itse olen suuri Riffin ystävä ja Berkalla iso kiitos niistä vuosista.
 
Jos saisin itse toivoa niin toivottavasti saatte Jarmo Hynnisen värvättyä kirjoittamaan kitarakamoista (JH on tainnut tehdä tosin paluun Riffin riveihin). Ja toivoisin että mulle pyhä kolminaisuus (kama-arvostelut, henkilökuvat ja soitto-/teoriakolumnit) löytyvät kaikki tasapainossa teidänkin julkaisusta.
 
Itse asiassa mun mielestä hyvä idea olisi kääntää ruotsalaista Fuzz-lehteä suomeksi laitearvioiden ja ulkomaanpelleosaston haastatteluiden osalta ja tehdä lisäksi suomalaisista suuruuksista omaa sisältöä. Winning!

Kaipaisin myös haastatteluita ihan tavallisista muusikoista. Ei näistä kitarasankareista jotka poseeraa muutenkin lehdissä vaan vaikka tanssiorkesteri humppajullit kitaristin kokemuksia alalta ja sen suhteesta omaan soittimeen.
Kunhan olisi suomalaisten kitaristien esille tuomista
 
Millaista on Suomessa elää musiikilla.
 
Laite arvioita tietenkin.
 
Sitten olisi hienoa jos olisi joku palsta minne voi lukijat heittää kysymyksiä.
 
Jos julkaisette biisien nuotteja tai tabeja voisiko niissä tuoda esille suomalaista musiikkia.

Joko tämä on tänne linkattu: http://www.pureguitar.com/ ?
 
Itse en vielä ennättänyt kuin vilkaista, Eric Johnson -jutussa ainakin reippaasti tekstiä, varmaankin mielenkiintoista paranormaaleista vaikutuksista sähkökitaran auraan tms.
 
E: Tässä vielä lyhyt esittely napattuna sieltä mistä ko. linkin löysin: While Pure Guitar features a team of editors from the so-called "golden era" of Guitar Player magazine -- Tom Wheeler, Tom Mulhern, Jon Sievert, Joe Gore, and myself among them -- it's different from paper magazines in several ways. First, it's exclusively electronic, which allows us to blend literate, in-depth journalism with the latest technological advancements available to online and mobile app users. You'll find beautiful graphics, audio, and video. (The app version will be released in early 2013.)
 
Being electronic also eliminates the space limitations of paper magazines. For example, our Issue #1 cover story offers the entire 13,000-word Eric Johnson interview rather than the abbreviated version a print magazine would publish. Weve made available the complete hour-plus audio, so you can experience the conversation in real time and hear the inflection in Erics voice as he speaks at length about inspiration, creativity, spirituality and music, and how to make a Stratocaster and its owner play at their very best. In exclusive videos, he demonstrates his favorite guitars. Another of our editors, session ace Tm Pierce, created a video of how to layer guitar parts for a song session.
 
From the start, Ive imagined Pure Guitar as part Smithsonian, part old-school guitar magazine, part music channel, and a fun place to hang out. We'd love to know what you think, so please check it out: www.pureguitar.com

jra: Joko tämä on tänne linkattu: http://www.pureguitar.com/ ?
 
Itse en vielä ennättänyt kuin vilkaista, Eric Johnson -jutussa ainakin reippaasti tekstiä, varmaankin mielenkiintoista paranormaaleista vaikutuksista sähkökitaran auraan tms.
 
E: Tässä vielä lyhyt esittely napattuna sieltä mistä ko. linkin löysin:
 
Mulla on tuo EJ-juttu vielä kesken. Ja se onkin aivan mahtavaa että joku juttu on niin pitkä että sitä ei ehdi välttämättä hotkaista kerralla. Nuo nimet on vanhoja Guitar Playerin (pää)toimittajia ja ainakin mulle vanhat Guitar Playerit antaa nykyäänkin enemmän informaatiota kuin nykyiset lehdet (vaikka esim. Guitar Player tai Guitarist lehdet on nykyäänkin aivan kelpo luettavaa).
 
Eric Johnson on taas tuossa haastattelussa vähän se vanha outolintu, vaikka se jossain vaiheessa sanoi suoraan että se ei halua puhua ihan kaikesta mikä sille vaikuttaa soundiin. Ettei tule skeptikoilta sanomista. Mutta toisaalta, mies on puhunut pattereista, piuhoista ja niiden suunnista, plugeista ja mistä lie kauan ennenkuin niistä on tullut mainstreamia. Mies on kuitenkin saavutusten perusteella mun mielestä superlahjakkuus, joten en kuvittele että ite ymmärtäisin tai tajuasin tai käsittäisin samat asia kun Eric.
 
Toivotan sydämestäni pitkää ikää tuolle!!

kannattaa muistaa että varsinkin näin nettiaikakautena kitaralehtien tekeminenkin maksaa. aikamoisia mainoslehtiä ovat, suurin osa.myöskään laitetesti ja muut arviot kannattaa lukea aika varauksella kun tuppaa sitä mainostusta olemaan niissäkin. harvoin laitearvioissa haukutaan suoraan mitään. huonosta kitarasta sanotaan että ihan hyvä budjettiluokan kitara kun vaihtaa mikit ja metallit hieman laadukkaimpiin. sitä ei sitten enää kerrota minkä hintaiseksi soitin tulee ja että sen hinta nousee ylitse sen hinnan jossa keppejä arvioitiin . vaikka kitarat alle 300 euroa jne... myös huonoa on se kun porukka seuraa näitä juttuja ja sitten laittavat rahaa laitteisiin joita omat kitarastarat soittaa ja mainostaa. tuskinpa vaikka metallican jätkät joutuu maksamaan kitaroista, vahvareista tai mistään muustakaan mitään. heidän rahapussissa se ei kyllä tunnu vaikka joutuisivat maksamaankin. soittimista tehdään bändien kanssa sponsori sopimukset ja niitä mainostetaan ja niillä soitellaan kiertueilla.niin se homma menee.
megadethin mustaine sanoi joskus kun siirtyi dean kitaroiden pariin että se on aivan sama mitä siellä lavassa lukee jos se kitara on sulle valmistettu varta vasten ja kaikki toiveet on huomioitu. kannattaisi käydä soitinliikkeessä kokeilemassa pelejä ja ostaa jos on oikeasti tarvetta ja laite tuntuu itsestä hyvältä. meille tavallisille kuolevaisille ei rahaa siitä makseta eikä tule alennusta vaikka hommaa samanlaisen soittimen kuin jollain guitar player lehden kannessa olevalla tyypillä.

mpekkanen: kannattaa muistaa että varsinkin näin nettiaikakautena on hyvä edes hieman kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen. ;)

Olettehan te tämän nähneet: www.soundcheckmag.org ?

Gabe: on hyvä edes hieman kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen. ;)
 
ei näitä mun juttuja ole pakko lukea jos ei kiinnosta.
toivoisin ,että kirjoituksen sisältö olisi tärkeäämpää.
en opeta äidinkieltä.

mpekkanen:
en opeta äidinkieltä.
 
Sitä voi silti yrittää toteuttaa käytännössä.

mpekkanen: ei näitä mun juttuja ole pakko lukea jos ei kiinnosta.
toivoisin ,että kirjoituksen sisältö olisi tärkeäämpää.
en opeta äidinkieltä.
 
Ei tässä nyt pilkkua viilata, mutta yhteen kirjoitettu teksti ilman välilyöntjä, isoja kirjaimia tai edes jonkinlaista kappalejakoa on paikoin tosi vaikeaa luettavaa. Menee mahdollinen hyvä sisältökin hukkaan.

Gabe: Ei tässä nyt pilkkua viilata, mutta yhteen kirjoitettu teksti ilman välilyöntjä, isoja kirjaimia tai edes jonkinlaista kappalejakoa on paikoin tosi vaikeaa luettavaa. Menee mahdollinen hyvä sisältökin hukkaan.
 
puhut kyllä asiaa.yritän parantaa

Gabe: Ei tässä nyt pilkkua viilata, mutta yhteen kirjoitettu teksti ilman välilyöntjä, isoja kirjaimia tai edes jonkinlaista kappalejakoa on paikoin tosi vaikeaa luettavaa. Menee mahdollinen hyvä sisältökin hukkaan.
 
Analogiana voisi ajatella vaikka kitaran soittoa niin että poistetaan nuottien aika-arvojen vaihtelut,, tauot, dynamiikka, sävyt ja vedetään koko kappale tasaisilla 1/16-nuoteilla. Vaikka seassa olisi hyviä melodianpätkiä, niin harva jaksaa kuunnella.
 
Itsekään en ole mikään virheetön kirjoittaja, mutta kyllä selvästi huomaa kenen tekstejä jaksaa lukea ja kenen ei, asia on tietysti tärkeintä, mutta hyvä kieliasu helpottaa kummasti sen asian läpimenoa. Joku satunnainen yhdyssanavirhe ei varmaan ketään haittaa, mutta jos perusjutut ovat täysin hukassa, niin menee jo liian haastavaksi.
 
Kuten sanottua aika pitkälle riittää että välilyönnit, isot alkukirjaimet ja kappalejako on kunnossa, ja mielellään yhdyssanat ainakin sinnepäin.
 
E: Ja kun kieliasusta nillittää, niin omassa tekstissä on enemmän virheitä kuin kymmenessä edellisessä yhteensä.