Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Niq: Haluaisin nähdä ne äänikortit, jotka on IDE- tai SATA-väylään kytkettävissä. Varmaan hakusessa oli wanha kunnon ISA-väylä ja sen jälkeläiset PCI ja PCI-Express. ;)
 
Niinpä. Unohdinpa tuon muinaismuiston. Tosin olin siihen aikaan ohjelmoijana, kun kovalevyäkään ei oltu vielä keksitty. Tai ehkä Mainframessa saattoi olla. Siihen aikaan ohjelmat esimerkiksi langoitettiin 0,07 mm:n lakatulla kuparilangalla. Itse tutustuin kovalevyihin vuonna 1974, kun rakensin järjestelmiä Datasaab D15:lle, jossa oli huikea 5 MB:n kiintolevy (=kovalevy).
 
Halusin tekstilläni kiinnittää huomion vain siihen, että ulkoiset väylät eli USB/IEEE 1394 (Firewire) ja eSata ovat väyliä siinä kuin IDE, SATA, PCI(-E) ja (E)ISA -väylätkin. Viimeisen näistä toki unohdin. Pahoitteluni. Eivätkä USB-etc -väylätkään välttämättä ole "ulkoisia", vaikka ne sitä pääasiassa ovatkin, mutta monilla emolevyillä on USB, Firewire ja/tai eSata -liitännätkin. Nekin saa "ulkoiseksi", kun vetää sopivan kaapeli koteloinnin ulkopuolelle.
 
Sana kortti tulee ihan yksinkertaisesti siitä, että nuo kyseisiin väyliin kytkettävät lisälaitteet ovat vain piirikortteja, jotka tökätään koneen sisällä olevaan, kontaktipintoja sisältävään liittimeen. En mitenkään miellä ulkoista USB- tai Firewireinterfacea äänikortiksi. Oikeastaan en enää puhuisi sisäisestäkään kortista äänikorttina, koska se on käsityksenä hieman vanhanaikainen.
 
Niinhän ne ovat piirikortteja, mutta piirikorteilla on toteutettu ulkoiset pelitkin. Myyjä haluaa tietysti antaa helpon mielikuvan yhdistettävyyden tuttuun tekniikkan ja toiminnalliseen vastavuuteen ja puhuu siksi "äänikortista". Termi on siis tässä yhteydessä muutettu toiminnallisuutta kuvaavaksi fyysisen muodon sijasta. Se että äänikortti on ulkoisessa kotelossa ei muuta sen toiminnallisuutta. Vrt kovalevy, "ulkoinen" kovalevy.
 
Toiminnallisuutta kuvaavana termi on minusta osuva ja kertoo mistä on kysymys. Jos käytetään eri termejä käsitteistä, joiden toiminnallinen merkitys on sama, joudutaan helposti väärinymmärrysten pariin. Käsiteanalyysi osoittaa usein ongelmia jopa yhtiön eri osien välillä: ne käyttävät eri termejä samoista asioista eivätkä ymmärrä toisiaan.
 
Tosin USB on jaettu väylä joten sen toimivuus on kiinni yleisestä väylä-järjestelmän kuormasta.
 
Historian rasitetta tässäkin.
 
Äänitykseen ja äänen käsittelyyn tarkoitettu tietokoneeseen liitettävä laite on mun mielestä interface, suomeksi sovitin, liitäntä, liitin, liittymä tai rajapinta. Globaalissa tietotekniikan maailmassa kannattaa käyttää globaaleja termejä, jos ei ole vakiintunutta suomenkielistä termiä olemassa. Tällöin vältytään väärinkäsityksiltä keskustelussa.
 
Rajapintoja on tietysti sekä hardware (esim. AD/DA - analog-digital/digital-analog) että software (esim. API - Application Programming Interface). Looginen rajapinta voi olla esimerkiksi sovittu tiedostomuoto kuten MIDI (Musical Instrument Digital Interface).
 
DA -muunnin on kait edelleen tarpeellinen äänen tuottamisessa ja AD -muunnin äänittämisessä?
 
Minusta rajapinta käsitteenä viittaa kommunikoinnin hallintaan. Se tekee tarvittavat muunnokset, jotta vastapuoli ymmärtäisi. APIssa kommunikoivat ohjelmat, MIDIssä tietokone ja/tai musiikki-instrumentit.
 
Minusta tietokoneeseen liitettävä laite on oheislaite. Äänen tuottamisen historiasta johtuen siihen on vakiintunut termi "äänikortti", jota lienee käytännössä hankala vaihtaa, vaikka se saattaisi olla tarpeelistakin.
 
Edit: Näytönohjaimen mukaisesti äänenohjain voisi olla parempi termi. Se ei ota kantaa, miten ko elektroniikka on kytketty tietokoneeseen. Mutta esittipä Suomen Kielitoimisto vuonna 1972 sanan bitti suomenkieliseksi vastineeksi sanaa "hiue". Sana on ehkä suomalaisittain kuvaava, mutta oletko kuullut sitä koskaan? Vakiintuneita ilmauksia on vaikea muuttaa.