Rummut: soittaminen ›

Speedy: Täsmennä..
 
esim. haitsupainotukset ja virvelin kireys.
Tässä on aimo läjä IMHOa mukana, eli älä yleistä sanomisiani tässäkään :D
 
Hienoa keskustelua. Propsit.

Kailis: Väännän rautalangasta; tangolaulajien(kin) fraseeraus muuttui rytmisesti vapaammaksi tultaessa -40 luvulta -50 luvulle. Siitä en tiedä kuinka paljon romanit siihen vaikuttivat.
 
Romanit tuskin paljoa vaikuttivat suomalaiseen iskelmän valtavirtaperinteeseen. Romanit ovat perinteisesti ryhdistäytyneet tietynlaisen foxin, lattarin ja beatin alueella, missä slaavilainen, Pusztan melankolia on selvästi kuultavissa ja tarjoaa romaniperinteelle varsin helposti intengroitavan, tyylillisen viitekehyksen.
 
Kylläpä taitaa koko tuon solistien takakenoisen fraseerauksen takana olla jazz ja sitä kautta afrikkalainen musiikki. Venyttävä ja vanuttava tangolaulukin on jazzdiggarilaulajien tulkinta kovin jäntevästä, Caruso-hengessä esitetystä argentiinalaisesta tangosta. Yleensä nostetaan Topi Kärki, Olavi Virta, Erik Lindström ja Taipaleen Reiska esiin taitavimpina (lue: jazz) suomalaisen iskelmän taitavimpina esittäjinä tai kirjoittajina, koska he hyödynsivät musiikissaan ja tulkinnoissaan jazzille tyypillisiä piirteitä. Mutta esittäjien fraseeraus sovelsi kovin kevyesti ja pinnallisesti afrikkalaisperäisen rytmiikan piirteitä, joten lopputuloksena on laahaava rytmiperinne. Olavi Virtakaan ei osannut synkopoida saati Taipale tai Grön, joten heidän takakenonsa on epämääräistä biitin takana sohlaamista. Ja koska näitä arvostetaan kovasti, on nuoremmat polvet opiskelleet tämän random-takakenon, mistä saamme nauttia joka kesä Tangomarkkinoilla.

Nimenomaan tähdentämättä jäi hallittu, tietoinen ja rytmisesti pohjimmiltaan skarppi takakeno tai muu venkoilu. Vrt. jos Sibelius-ohjelmassa siirrät jotain nuottien yläpuolista merkintää hiiren vasen nappi pohjassa niin siitä artikkelista näkyy katkoviiva siihen nuottiin johon se on kytketty.
 
(Nuotti on siis se rytmi joka olisi notatoitaessa juuri siinä jos siis laulettaisiin/soitettaisiin "oikein" ja siirrettävä juttu on se mihin se nuotti esitettäessä pamahtaa. Katkoviiva on olemassa ja tyhmäkin sen aistii. Yleensä. IMHO taas ja pahoittelut köykäisestä vertauksesta).
 
Ohessa hieman Dexter G:a
 
http://www.youtube.com/watch?v=q_iNOf0rLRA
 
Sekä Sinatraa ja Basieta, jossa kauniita rytmisiä asioita tapahtuilee bähän joka rintamalla (drs-bs-pno on kohdillaan). Jätkät tiesi mitä ovat tekemässä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=14HDrZrFXeA
 
miksaus aspekti kiinnostaa.. Miten se? Eräs henkilö minulle kerran kertoili jostain keikkanauhasta, jonka yleisfiilis oli "ei lähde". Toinen henkilö mulkkasi EQ:ta ja yhtäkkiä lähti. (eli ei lähdettä ja hieman ohi aiheesta, sori :D :D)

Epämuusikko: esim. haitsupainotukset ja virvelin kireys.
Tässä on aimo läjä IMHOa mukana, eli älä yleistä sanomisiani tässäkään :D
 
Joo, kyllähän soittamalla voi "huijata", esim. tasaisesti aksentoidut 1/8:t haitsuun tuovat enemmän draivia verrattuna 1/4 aksentoituun.. Sekin vaikuttaa onko aksentointi iskuilla vai takapotkuilla.. Snaren tumppusaundi joo'o, mutta tuo miksaus aspekti kiinnostaa.. Miten se?

jazzmies: Romanit tuskin paljoa vaikuttivat suomalaiseen iskelmän valtavirtaperinteeseen.
 
No ei varmasti iskelmän, mutta käsittääkseni puhuttiin tangosta.. Tai ainakin itse puhuin..
 
Kylläpä taitaa koko tuon solistien takakenoisen fraseerauksen takana olla jazz ja sitä kautta afrikkalainen musiikki.
 
No olipa yllätys..=) Eittämättä niillä on ollut vaikutusta myös romanien musiikkiin, suomessa ehkä vähemmän kuin euroopassa.. Enkä siis väittänyt että pelkästään romanien peruja, mutta uskoisin että suomessa niillä on ollut enemmän vaikutusta kuin esim. jazzilla.. Eihän musiikilliset ilmiöt ole niin yksiselitteisiä että kaikki ilmiöt voidaan yhdistää johonkin tiettyyn ilmiöön.. Kaikki on jollain tavalla liittyväisiä toisiinsa.. 1500-luvulla kaikki eteni hitaasti, "uuden musiikin" syntyminen kesti helposti 100 vuotta.. Miettikää, mitä kaikkea musiikin saralla on tapahtunut nyt viimeisen 100 vuoden aikana.. Jos ei olisi internettiä ja kulkuyhteydet olisivat samat kun 500 vuotta sitten, täällä vedettäisi edelleen kanteleella.. 1700 poltettujen noitarumpujen tilalle alkaisi tulla afrikkalaisia rumpuja, joiden soittajia poltettaisi roviolla..
 
Eikä olisi muusikoiden.nettiä..=)

Speedy:
Eikä olisi muusikoiden.nettiä..=)
 
no shit matlock, minunkin piti olla jo tunti sitten treeniksellä.

Jäätävän kovaa mättöä =D
http://www.youtube.com/watch?v=DInQ7XWJYAM

Kai Hahdon työskentelyä on ilo seurata. Vaikka en kyseisen musan diggari olekaan, tästä tykkäsin kovasti rumpsutyöskentelyn osalta.
 
http://www.youtube.com/watch?v=T8_Oc1x8yRg&feature=g-u-u

Hahdolta pölähti aika kivasti Ape Anttilan urkutrion kera. Jazzradio paljasti tämänkin.

Hauska vanha setä soittaa Gretschejä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=njAtqwUvfiU
 
http://www.youtube.com/watch?v=e4I4oOqamKc

Youtubesta löyty tällanen. http://www.youtube.com/watch?v=7WOhd8I1Y_E
Olin tänään kattomassa kuudennella linjalla, kun koko bändi oli soittamassa. En oo ihan varma, mutta idea taitaa olla sellanen, että Mäkynen liidaa noita iltoja ja sen kanssa soittava muu bändi vaihtuu joka kerta. Huikeeta settiä oli jokatapauksessa. :) Seisoin ehkä 1,5m päässä Mäkysestä, kun se soitti. :)

Youtubesta löytyi onneksi myös tätä. Diggaan a-osan sovitusideaa aivan hulluna.
 
http://www.youtube.com/watch?v=VOHQoIsQSm4

Epämuusikko: Youtubesta löytyi onneksi myös tätä. Diggaan a-osan sovitusideaa aivan hulluna.
http://www.youtube.com/watch?v=VOHQoIsQSm4
 
Mäkynen on ihana lämmin valonvälähdys kaikkien suomalaisrumpalien joukossa. Myös toi sen settisoundi on niin harmoninen että.

Epämuusikko: Youtubesta löytyi onneksi myös tätä. Diggaan a-osan sovitusideaa aivan hulluna.
 
http://www.youtube.com/watch?v=VOHQoIsQSm4
 
Viinikaisen energiasta ja tatsista en ole erityisemmin koskaan tykännyt, mutta muutoin koko veto oli timanttia. Kerran soitin jazzjameissa samanlaisen sovitusidean, vahingossa :D...

Velli: Viinikaisen energiasta ja tatsista en ole erityisemmin koskaan tykännyt, mutta muutoin koko veto oli timanttia. Kerran soitin jazzjameissa samanlaisen sovitusidean, vahingossa :D...
 
Viinikaisesta oon aina tykänny.

Epämuusikko: Viinikaisesta oon aina tykänny.
 
Ekaa kertaa kun kuulin häntä jossakin Ågelin kurssitutkinnon kompissa, niin se löi ällikällä. Aina kun häntä kuulee livenä, niin tajuaa mitä musikaalisuus tarkoittaa ja miten kitarasta kaivetaan ääni esille. Ihan mahtiesa!

Epämuusikko: Hahdolta pölähti aika kivasti Ape Anttilan urkutrion kera. Jazzradio paljasti tämänkin.
 
http://youtu.be/rfk6ObrhVaw

Tankero: http://youtu.be/rfk6ObrhVaw
 
Miksei ne soita tosissaan?

arse: Miksei ne soita tosissaan?
 
Eiks pelleily o välillä ihan jees?