| Aihe: Tapping eri kitaroilla | |
|---|
|
Pitkään on tää asia vaivannut ja nyt ajattelin et otetaanpas tänne tää aihe jos te osaisitte auttaa tässäkin asiassa.
Itselläni oli aikanaan lespan kopio jolla sain tappingin aikaan erittäin puhtaasti ja helposti. Sen jälkeen minull aon ollu Iban RG malleja sekä Art-malleja. Mutta millään noilla muilla ei ole tuo tapping onnistunut samalla tavalla.
Johtuuko tämä esim radiuksesta? Nauhoista vaiko skaalasta?
Vaikkakin tuossa Iban artissa on sama radius kuin ainankin orkksi lespassa ja eikös lespassakin ole medium nauhat niin ei silläkään se niin hyvin toiminut.
Onkohan tekniikassa vikaa itsellä vai onko noilla kitaran mitoilla merkitystä? |
|
Hellureiii: Pitkään on tää asia vaivannut ja nyt ajattelin et otetaanpas tänne tää aihe jos te osaisitte auttaa tässäkin asiassa.
Itselläni oli aikanaan lespan kopio jolla sain tappingin aikaan erittäin puhtaasti ja helposti. Sen jälkeen minull aon ollu Iban RG malleja sekä Art-malleja. Mutta millään noilla muilla ei ole tuo tapping onnistunut samalla tavalla.
Johtuuko tämä esim radiuksesta? Nauhoista vaiko skaalasta?
Vaikkakin tuossa Iban artissa on sama radius kuin ainankin orkksi lespassa ja eikös lespassakin ole medium nauhat niin ei silläkään se niin hyvin toiminut.
Onkohan tekniikassa vikaa itsellä vai onko noilla kitaran mitoilla merkitystä?
En usko että mitoilla mitään merkitystä, sen sijaan väittäisin että kitaran mikit näyttelee tässä suurta roolia.
Halvoilla yksikelasilla en usko että kovinkaan tekniikkatreeni tuottais lähellekkään samaa saundia mitä laadukas tallahumppari jopa vähän niin ja näin täpättynä.
Oma Jacksoni piti viedä nauhojen hionta-rempalle ennen kuin ite aloin kovasti tilu-osastoa treenailemaan ja oon itekki miettiny notta paljonko nuo hiotut nauhat tuovat lisävaatimuksia tekniikalle. Veikkaisin että melko lineaarisesti verrattuna hionnan määrään mutta kiinnostais kyllä valistuneemmatkin mielipiteet tästä asiasta.
"Ootko avaruusolio?
-En.
No mee sit lääkäriin." |
|
Olisiko kielet liian korkealla?
a-wop-bop-a-loo-mop-a-wop-bam-boom |
|
Löysemmillä kielillä (lyhyempi mensuuri tai alempi vire) on varmaan helpompi täppäillä, samoin jos kielet on matalalla. |
 gorexx
09.12.2012 11:31:27 (muokattu 09.12.2012 11:39:33) | |
|
Oletan tässä, että tappingia harrastetaan sähköisellä instrumentilla ja vahvistimeen kytkettynä.
Gainin määrä vaikuttaa tappingin tuntumaan ratkaisevasti.
Jos gainia ei ole "tarpeeksi", niin helposti (kaltaiseni amatööri) yritää korvata puuttuvaa soundia ja hiljaista ulostuloa kovemmalla tatsilla sekä rajulla yrityksellä.
Vaikean tuntuista ja surkean kuuloista.
Onko vahvistin ja pedaalikalusto kokenut muutoksia kitaran vaihdon lisäksi?
Hyvä kitara voi soida osaavan tapittajan käsissä hyvin ilman sähköjäkin, mutta tällainen sunnuntaikitaristi halvalla ritsalla pääsee huijaamaan, kun vääntää reilusti gainia vahvistimesta ja/tai pedaalista.
Delaykin auttaa saamaan fiilistä kyseiseen ilmaisutaiteen muotoon.
Ja nopeushan on tässäkin asiassa se tärkein asia...
Edit. Kirotusvihreitä ja absoluuttinen totuus.
-Hiljainen kottaraisenpönttöön tuijottaja- |
|
Mikkinä siinä oli kyllä Emg:t mutta muistaakseni alkuperäisellä mikillä joka nyt oli jotain halpistavaraa, niin silloinkin se onnistui jo paremmin.
Itselläni oli silloin samaan aikaan myös halpis jacksoni ja sillä kun yritin tehdä, niin se tuntui erittäin vaivalloiselta omille sormille eikä tietysti sellaista ääntäkään tullut ulos.
Vahvistin on kyllä vaihtunut, mutta trankusta putkipeliin ja vielä 6505:seen joten sen puoleen luulisi äänentoiston menneen vain parempaan siinäkin suhteessa.
Delayta käytän melko säänöllisesti soitossa, joten sekin pointti on käytetty.
Kävin liikkeessä testailemassa eri kitaroita ja kaikki olivat kuitenkin ihan laatupelejä ja arvokkaitakin, niin ei se vaan oikein toiminut. Nämä kaikki olivat raskaammalla mikityksellä, ja gainia oli reilusti vahvistimessakin.
Kaikissa oli jumbonauhat ja 25,5 tuuman skaala. Ei tullut gibsonia kokeiltua kun omana kiinnostuksena on floikalliset kitarat ja gibsonin/vastaavaan kopion sellaista mallia joista floikka löytyy, ei ollut tarjolla.
Jotenkin tässä halpis lespassani se tatsikin oli helpompi. Sain puhtaanakin ilman vahvistinta sen paremmin aikaiseksi.
Tämä jotenkin vahvisti olettamustani siitä että tuolla gibson-pohjaisella kaulalla olisi jotain tekemistä asian kanssa.
Tiedä sitten..Sillähän sen todistaisi itselleen kun pääsisi kokeilemaan vaikka jotain gibsonia tms. |
|
Ainiin jäi tuo kielien korkeus vastaamatta. Kielet ovat matalalla. Itseasiassa omistin pari vuotta sitten aivan uuden RG3570:n joka oli jo todella laadukas kitara ja siinä oli kielet käytännössä niin matalalla kuin enää olla voi, niin ei se silti onnistunut halutulla tavalla. |
|
Hmm..
Käy ihmeessä kokeilemassa jossain kaupassa gibsonia tms. Sillähän se selviää.
Itselläni oli aikanaan lespan kopio jolla sain tappingin aikaan erittäin puhtaasti ja helposti. Sen jälkeen...
Tuli myöskin mieleen sellainenkin vaihtoehto, että voisiko tässä mahdollisesti olla kyse siitä, että olet vain yksinkertaisesti oppinut kuulemaan paremmin virheet ja epäpuhtaudet soitossa (sain tuosta aloituspostista semmoisen mielikuvan, että toi lespan kopio voisi olla tyyliin ensimmäisiä kitaroita mitä on ollut)? Itse olen aika ajoin kokenut tuollaisia valaistumisia, tyyliin: "mikä tässä soitossa mättää, kun kuullostaa paskalta". Sen jälkeen kuunnellessa omaa nauhoitettua soittoa ajalta, jolloin soitto vielä omasta mielestä kulki hyvin, huomaa senkin olevan loppujen lopuksi aivan samanlaista shittiä.
Positiivisena puolenahan tässä itsekritiikissä on se, että tällä tavoin saa hyvin uutta perspektiiviä treenaamiseen kun rima nousee ylöspäin. Kun vaan tyylitajukin kehittyisi jonain päivänä perässä :D |
|
Olen alkanut itse treenailla noita täppinkejä enempi nyt lähiaikoina. Kielten korkeus ratkaisee mielestäni paljonkin. Sellainen fiksu low action ja ei liian lerput kielet, niin pitäis onnistua. Paljon treenaillut saa kyllä millä vaan täppingit onnistumaan, että taidoistahan se on aina kiinni...eikö? Taas sitä treeniä vaan.
Mikä Boogie? ... No Mesa Boogie tietenkin! Hahahaa |
|
Mensuuri tekee tossa varmaan aika paljon, koska 24,75" on kevyempi soittaa kuin 25,5" samalla vireellä. Täpsäyskin on helpompaa sitten kaiketi. |
|
menee muuten helposti kielet niin löysiksi että sitä ohkasinta kieltä täppäillessä se helposte muljahtoo otelaudalta sinne sivulle.
"Ootko avaruusolio?
-En.
No mee sit lääkäriin." |
|
Mulla oli joskus DeArmondin lespatyylinen lyhyellä skaalalla ja kielet sai ihan törkeän alas juuri nappiin osuneen kaulakulman ja radiuksen ansiosta. Säröllä olisi oikeastaan voinut soittaa vaikka pelkällä legatolla ja puhtaallakin soi tappingillä paremmin mitä yksikään muu kokeilemani keppi säröllä täpätessä.
Eli minä laitan veikkaukseni löysempään skaalaan, humpparimikkeihin ja tiettyyn nauhakokoon (korkeampi, mut ei leveä nauha). Tietenkin kitaran puut vaikuttaa kans, eli kuinka herkästi soundi syttyy niissä kalikoissa.
"I cut my finger. That's tragedy. A man walks into an open sewer and dies. That's comedy." -Mel Brooks |
|
Krice: Mensuuri tekee tossa varmaan aika paljon, koska 24,75" on kevyempi soittaa kuin 25,5" samalla vireellä. Täpsäyskin on helpompaa sitten kaiketi.
Njaah, makuasioita..jollekkin liian kevyt tatsi tuottaa ongelmiankin kenties.
Oikeassa olet kuitenkin tuon skaalan pituuden vaikutuksen suhteen. |
|
On totta, että toki korva herkistyy ajanmyötä ja silläkin on vaikutusta tietyssä määrin. Mutta itselläni on nauhallakin vanhalla kassulla kun täppäsin sillä lespalla aivan hemmetin hyvin. Ja totta sekin, että ajan kanssa kunhan reenaa niin hyvä kitaristi soittaa hyvin kitaralla kuin kitaralla. Oletetaan että se tietysti on kunnossa :D
Ainiin ja joku mainitsikin tuosta että korkein kieli helposti lipsahtaa lyhyessäskaalassa ulos otelaudalta. Tämän allekirjoitan itsekin. Niin siinä kävi silloin minullekkin useasti. Tosin nin käy nykyään pidempi skaalaisellakin, mutta luulen ettei ihan niin usein :D
Huomasin muutes, että omistamallani halpis Jacksonin Kellyllä onnistui täppäys itseasiassa aika ylättävän hyvin. Outoa kun taas sillä Dinkyllä ei aikanaan onnistunut. Tai no saattaa olla vaikutusta että tämä on kiinteätallainen ja siksi kieletkin paljon matalemmalla.
Kai se on sitten vaan reenattava noilla pidempi skaalaisilla ihan kunnolla niin eiköhän se siitä. Toisaalta eipä siitä haittaakaan olisi vaikka ihan huvin ja hyödyn vuoksi hankkisin esimerkiksi nauhoituksia varten jonkun lespan jolla hoitaa homma noissa meiningeissä :D |
|
Jos näissä uusissa on huomattavasti ohuempi se kaula, niin ainakin itse olen havainnut että soitto ottaa eri lailla kämmenlihaksiin ja kädet väsyy nopeammin. Soittelen siis suurimman osan aikaa suht paksulla kaulalla. Treenaamallahan tuokin sitten korjaantuu. Jos eläimiä ei ole tarkoitettu syötäväksi,
niin miksi ihmeessä ne sitten on tehty ruoasta???
CHAOSWEAVER |
|
Mrezzye: Jos näissä uusissa on huomattavasti ohuempi se kaula, niin ainakin itse olen havainnut että soitto ottaa eri lailla kämmenlihaksiin ja kädet väsyy nopeammin. Soittelen siis suurimman osan aikaa suht paksulla kaulalla. Treenaamallahan tuokin sitten korjaantuu.
Tuossa voi olla perää myös. Jotenkin lespassa täpätessä käsi oli tosi rentona ja saundi hyvä, nyt nykyään saa mäiskiä kieliä paljon kovempaa eikä silti toimi yhtä hyvin. Tosin tähän vaikuttaa varmaan tuo mensuuri josta oli aiemmin puhetta. Nämä voivat hyvin olla näitä yhteisiä tekijöitä. |
|
Jatkanpa vielä tätä aihetta ottamalla nauhat puheeksi. Tuli vaan mieleen että vaikka paljon puhutaan, että bendaukset jne (mukaan lukien kai täppäyskin?) onnistuisi paremmin jumbonauhoilla, niin onko tuo täysi fakta vai onko kyse enemmänkin käyttäjäkohtainen?
Tuli mieleen vaan kun olen nyt tässä parin päivän ajan soittanut vuorotellen Rg:täni jossa on ne siihen kuuluvat jumbo-nauhat ja sitten taas erästä halpis Fender-strato-kopiota, jossa taas ilmeisesti nuo fenkulle tyypilliset medium nauhat. Ja vaikka uskomattomalta kuulostaakin niin kaikenmaailman vingutukset ja pinch harmonicsit saan tuolla fender-kopiolla jopa ilman mitään vahvistinta soimaan paljon helpommin.
Kieletkin venyvät paljon paremmin vinguttaesa.
Onko ideoita mikä tuossa voisi olla juju? Itselläni tuli mieleen nuo nauhat koska kummassakin on kuitenkin sama tuo mensuuri.
Kuinka paljon asiaan vaikuttaa toisessa kitarassa olevassa lukkosatula ja kelluva-talla kun taas toinen se perus koneistolla oleva srato?
Pahoittelen jos teksti on sekavaa, olen hivenen väsynyt pitkän päivän jälkeen tätä kirjoittaessa :D |
|
Onks kaikki nyt viikonlopun vietossa kun on näin hiljaista :D |
 pappasfin
21.01.2013 16:52:46 (muokattu 21.01.2013 16:54:51) | |
|
Jaa, eikös tuo tapping kuitenkin ole enempi soittajasta kuin kitaroista kiinni, toki soitin vaikuttanee sen tuntumansa kautta mutta silti.
Ite en ole mikään ihme tiluttaja tai tappaaja mutta samalla tavalla vedän noita soitinpa sitten Ibanezin Premium RG skitalla, Gibsonin Lespa Stankulla, Mexicon Fenderillä, Ibanezin 335 kopsulla, Ibanezin AT100 tai Musarilla, en mä ole huomannu mitään eroja soitossani vaikka noissa kaulat vaihtelee melkoisesti eroten mukaan lukien radius, nauhat ym..
Se isoin asia lienee soittajalle kait enemmänkin se, miten ne erillaiset kitarat on säädetty omille hyppysilleen sopivaksi, mulla esim. on jotakuinkin se korkeus suht samanlainen kaikissa, vireet on joko E tai Eb, toki muitakin on tullu käytettyä, kielet on settiä 010 ja Ibanezin Premiumissa on ainoastaan 009 setti.
Kielistä vielä sen verran, että olisi tietenkin hyvä, että kielisetin paksuus/jännite versus käyttämä vire ei aiheuta liian tiukkoja kieliä taivutukseen vaan että se tunne on omille sormill sopiva ja näin ollen myös tapping on mukavampaa eikä tarvi painaa liian paljoa.
Ainakin omalta kohtalta ajateltuna enemmänkin se miten kitaran säätää siis soittajalle käsiin sopivaksi on se mikä vaikuttaisi ja isoin tekijä tietysti on se kitaristin oma tekniikan osaaminen.
Tuosta tekniikasta sen verran että monesti näkee tappingissa että soittajat vetäsee sormella alaspäin viisteesti kun esim. minä vedän itseenipäin taaksepäin viisteesti eli ihan eri suuntaan (noi on ilmeisimmin on sis näpäys / se ensimmäinen tekniikka ja nypäys eli itseensä päin veto).
Se aika mitä ite olen soittanut on tapahtunut aika erillaisilla kitaroilla, mä tykkään erillaisista skitoista ja pyrin myös siihen, että osaisin soittaa myös erillaisilla kitaroilla.
Täällä on sanottu, että soundi vaikuttaa eli mitä on vahvarista ym. säädetty, toki näin varmaan sekin voi vaikuttaa mutta kun aika moni kitaristi kuitenkin vetää tappingit vaikka akustisella teräskielisellä täysin akustisesti kliinisesti niin kyllähän se homma vaikuttaa enemmänkin kitaristin omaavalta tekniikalta eikä soundilta jossa on mm. säröä/kaikua/delaytä/sustaineria.
Itse olen ihan harrastelija ja nämä ovat vain mun omia näkemyksiäni.
Sellainen asia vielä loppuun että jos tappingia vedätte vain sinne alapäin viisteesti niin kokeilkaa toki vetää myös ns. nypäyttämällä itseene päin viisteesti taaksepäin (toivottavasti tästä mun ihan hirveästä kapulakielestä saa mitään järkeä).
Hyvä aihe tämä on joten täytyy seurata mitä porukat ajattelee.
PappaSFin |
 Gafa
21.01.2013 17:41:17 (muokattu 21.01.2013 17:44:14) | |
|
(Tuosta tekniikasta sen verran että monesti näkee tappingissa että soittajat vetäsee sormella alaspäin viisteesti kun esim. minä vedän itseenipäin taaksepäin viisteesti eli ihan eri suuntaan (noi on ilmeisimmin on sis näpäys / se ensimmäinen tekniikka ja nypäys eli itseensä päin veto).
Näpäykset ja nypäykset, nyt on hymy herkkässä :D
Haluan tietää mitä ovatkaan nuo ylöspäin suuntautuvat täpäykset? Molemmat, ulospäin ja sisäänpäin.
Vieläkin naurattaa noi termit.
--
Ei kai sillä niin väliä mihin suuntaan. Mensuuri. Kielten korkeus. Ei kai suuria vaikutuksia.
- Ohkaisilla helpompaa, kuvittelisin. Nypäyskäden sormenpään pehmeys vaikuttaa ehkä siihen kielen jättöön. Suttaa ajoitusta.
Treeniä ja huolellisuutta. Kuuntelee mitä sieltä tulee. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
