| Aihe: Floikka kitaraa hankkimassa | 1 |
|---|
|
Ensinnäkin minä en tiedä yhtään mitään kitaroista joissa on floikka tai miksi sitä ikinä sanotaankaan eli pahoittelut mahdollisesti törkeistä asiavirheistä :D
Eli yleensäkin minkä hintaluokan kitaroiden floikat ovat laadukkaita ja pitävät vireen hyvin. Olen kiinostunut asiasta koska olen luultavasti ostamassa Ibanezin RG350 ja siinä näkyy olevan floikka eli onko tämän kitaran floikka täysi paska vai jotain hyvän ja huonon väliltä |  kimurantti1
25.11.2012 21:26:25 (muokattu 25.11.2012 21:36:00) | |
|
Se on jotain hyvän ja huonon väliltä. Laadukkaat floikat ovat seuraavat:
Original Floyd Rose
Schaller Floyd Rose
- sama kuin orkkis, mutta eri base plate
Gotoh Floyd Rose
- design eroaa vähän orkkiksesta, varaosana halvempi, mutta mun mielestäni parempi
Ibanez Edge
- korkeaprofiilinen Ibanezin design
- älä sekoita esim. Edge III:n, ei ole sama talla
Ibanez Lo-Pro Edge
- matalaprofiilinen versio Edgestä
- älä sekoita Lo-TRS:n, ei ole sama talla
Ibanez Edge Pro
- matalaprofiilinen uudistettu versio Lo-Pro Edgestä
Ibanez Edge Zero
- design eroaa normi floikasta jo aikalailla, mulla ei kokemusta
Halvempien ja kalliimpien floikkatallojen suurin ero on usein niissä käytetty metalliseos. Halvemmat tallat valmistetaan halvemmasta (yllätysyllätys) ja pehmeämmästä metalliseoksesta, joka antaa periksi ajan myötä ja tallasta tulee epästabiili, ts. se ei pidä virettä enää yhtä hyvin. Sitä vastoin mulla on ollut 80-luvulla valmistettuja mm. Ibanezin Edge tallalla varustettuja kitaroita (floikka 80-luvun alussa), joiden tallat pitivät vireen vielä tänäkin päivänä.
Sun paras mahdollisuutesi saada hyvä floikkakitara halvalla, on ostaa käytettynä Ibanezin RG, jossa on joko Edge, Lo-Pro Edge tai Edge Pro tallana. Kunhan käyt kokeilemassa sen kitaran ja vireenpidon, ettei esim. veitset ole aivan kulahtaneet. |  TSXPro
25.11.2012 23:55:32 (muokattu 25.11.2012 23:57:35) | |
|
Jos olet tota RG 350 ostamassa niin minkä vuosimallin versiota? Siitäkin kun on vähintää 4 eri versiota aikojensaatossa ollut. Uusimmassa versiossa on aloittelijoille vähän paremmin soveltuva Edge Zero II talla (halvempi versio Edge Zerosta). Välttele Edge III talloja, ovat kuin tinaa ja hajoavat parissa kuukaudessa pahimmillaan. E: Se uusin Edge Zero II on todella hyvä verrattuna Edge III, joskin hienovire säätimet vähän jäykät, ainakin aluksi, voit kokeilla öljytä niitä jos ovat liian jäykät. | |
Uusinta mallia olen hankkimassa eli juuri sitä jossa on Edge Zero II | |
TuomasY: Uusinta mallia olen hankkimassa eli juuri sitä jossa on Edge Zero II
Ottamatta kantaa tuohon tallaan josta mulla ei ole kokemusta, mun henk. koht. mielipiteeni on, että paljon, paljon paremman kitaran saat kun ostat käytetyn 550 tai isomman mallinumeron Japski RG:n. Muu hardware on parempaa, työnlaatu ja sen tarkkailu on parempaa, ja usein noihin on vaihdettu vielä vähän mitäänsanomattomien Ibanezin tehdasmikkien tilalle DiMarziota tms. Tietenkin jos on pakko saada uusi, niin sitten vaan sellainen. Käytetty kitara ei kuitenkaan soittimena häviä uudelle millään tavalla, vaan yleensä samaan rahaan saa paremman luutun. | |
kimurantti1: Ottamatta kantaa tuohon tallaan josta mulla ei ole kokemusta, mun henk. koht. mielipiteeni on, että paljon, paljon paremman kitaran saat kun ostat käytetyn 550 tai isomman mallinumeron Japski RG:n. Muu hardware on parempaa, työnlaatu ja sen tarkkailu on parempaa, ja usein noihin on vaihdettu vielä vähän mitäänsanomattomien Ibanezin tehdasmikkien tilalle DiMarziota tms. Tietenkin jos on pakko saada uusi, niin sitten vaan sellainen. Käytetty kitara ei kuitenkaan soittimena häviä uudelle millään tavalla, vaan yleensä samaan rahaan saa paremman luutun.
Komppia tälle.. Välistä näkee noita 350-500 euron tienoilla pyöriviä vanhoja japsipelejä ja ovat kyllä totisesti jokaisen euron arvoisia.
don't look so surprised,
happy birthday...fucker!
Blow that candle out,
we're gonna kick you, kick you! |  Ali
26.11.2012 17:42:08 | |
|
Pro-tip: älä hanki. Vanhemmiten kaduttaa. "Jesus was crucified for doing nothing, but God is worshipped for even less"
Levylista | |
Ali: Pro-tip: älä hanki. Vanhemmiten kaduttaa.
Miksi? Tarkoitatko että kun on nuorempana soittanut vain "floikkakepillä", niin myöhemmin ei osaa soittaa esim. humppaa vaikkapa, öhöm... Les Paulilla?
Onko niin että jos on suorittanut "soittokortin" kammellisella kitaralla niin luokitus ei riitä ilman "apulaitteita" olevaan soittimeen...?
Vai onko niin että vanhempana hävettää niin maan perustteellisesti että on soittanut "kampikitaralla" ja saa pelätä että joku näkee valokuvan jossa esiintyy moisen kanssa...? | |
Torilla näkyy olevan myynnissä RG1570 tuollainen olis varmaan aika hyvä kepukka koska uutena hintaa lähemmäs tonni | Ali
26.11.2012 19:15:35 (muokattu 26.11.2012 19:25:22) | |
|
zedder: Miksi?
Olisi pitänyt ehkä hieman monisanaisemmin kommentoida, mutta jatketaan nyt: itse hommasin n. vajaa kymmenen vuotta sittten high end Iban floikalla. Näin jälkeen päin kaduttaa niin perkeleesti, kun on tajunnut, että ei sillä floikalla tee yhtään mitään alkuhuuman laskettua, vaikka kitara itsesään on muuten ihan jees. Helvetisti harmia vaan, kun esim. eri vireisiin säätää tai ihan normi soitossa, kun käden laskeminen tallalle kiristää kieliä. Nyt sitten haaveilen telestä ja muita kiinteätallaisia. Toisin sanoen: floikkaskitta ei ole kauhean monipuolinen, ainakaan nopeisiin muutoksiin. Tosin, jos ei liikaa panosta ja muitakin skittoja löytyy, niin mikä jottei. Mutta ainoaksi kitaraksi en suosittelisi. Ja jos floikallisen hommaa, niin kannattaa tosiaan sellainen, että se floikka on sieltä laadukkaammasta päästä. "Jesus was crucified for doing nothing, but God is worshipped for even less"
Levylista |  Decadetroll
26.11.2012 19:52:29 (muokattu 26.11.2012 19:53:41) | |
|
Ali: Toisin sanoen: floikkaskitta ei ole kauhean monipuolinen, ainakaan nopeisiin muutoksiin. Tosin, jos ei liikaa panosta ja muitakin skittoja löytyy, niin mikä jottei. Mutta ainoaksi kitaraksi en suosittelisi. Ja jos floikallisen hommaa, niin kannattaa tosiaan sellainen, että se floikka on sieltä laadukkaammasta päästä.
Tietty jokainen voi pohtia itsekseen, että tartteeko sitä virettä ja säätöjä muutella jatkuvasti? Jos tarvis on, eikä oo toista kitaraa, niin ei todellakaan floikkakitaraa ainoaksi. Varsinkaan jos haluaa vaihdella paljon eri kielisettien välillä. Ja floikan tulee tottavieköön olla laadukas, muuten tulee lähinnä harmaita hiuksia ja vitutusta.
Sen sijaan...
Olisi pitänyt ehkä hieman monisanaisemmin kommentoida, mutta jatketaan nyt: itse hommasin n. vajaa kymmenen vuotta sittten high end Iban floikalla. Näin jälkeen päin kaduttaa niin perkeleesti, kun on tajunnut, että ei sillä floikalla tee yhtään mitään alkuhuuman laskettua, vaikka kitara itsesään on muuten ihan jees. Helvetisti harmia vaan, kun esim. eri vireisiin säätää tai ihan normi soitossa, kun käden laskeminen tallalle kiristää kieliä.
Niin, sinä et tee sillä floikalla mitään. Moni muu tekee. Itselläni ei ainakaan ollut varsinaista floikka alkuhuumaa, mutta ei sen käyttö ole vähentynyt ensimmäisestä soittokerrasta mihinkään. Lisääntynyt ennemminkin, kun on oppinut tarvittavat jutut.
Ainoa asia on se, että nyt tiedän, että olisi kannattanut laittaa laatufloikallinen heti alusta, mutta olenpahan oppirahani maksanut.
Käden laskeminen tallalle kiristää kyllä kieliä, varsinkin jos ei ole tottunut floikkakeppeihin ja on kovakourainen. Kunnon mäiskeessä välillä kävi ennen näin, mutta kun tuohon kerran tatsi kehittyi, niin eipä se talla siitä painu mihinkään suuntaan normisti soitellessa. Sen sijaan monesti kyllä tulee tahallaan tehtyä vibraa ihan kädellä painelemalla. Kunnon rytinää ja alaviremöyrintää varten yleensä joko käytän toista kitaraa, tai blokkaan floikkatallan väliaikaisesti.
Ja ennen kuin joku pentele tulee sanomaan, että "floikka on vaan temppuilua varten, bigsby sen olla pitää", niin itse ainakin käytän noin 80% ajasta floikkaa ihan tavan vibraaton tekemiseen, niinkuin bigsbyllä ja stratotyyppisillä vibroillakin. Loput käytöstä on sellaista Vai-maisempaa temppuilua joihinkin kohtiin mausteeksi, floikalla kun se onnistuu niin helposti. :)
Summa summarum: tallatyyppi soittajan ja lajityypin mukaan.
nimimerkillä: floikkaa, wilkinsonia ja kiinteätallaista on ja jokaiselle löytyy käyttötarkoituksensa.
don't look so surprised,
happy birthday...fucker!
Blow that candle out,
we're gonna kick you, kick you! | |
Toinen kitara löytyy jolla tarkotus soittella hevimörkövireitä kun saan vaihdettua paksummat kielet ja nyt tosiaan pitäs hommata toinen laadukas keppi korkeimpiin vireisiin, koska nykyinen ESP LTD EX-50 on aika jäykän oloinen soittaa kun laadukkaamalla Ibanezin RGD421 soittanut muutaman kuukauden.
Tietenkään floikka ei itelle ole välttämättömyys mutta kiva ois kokeilla. | |
Kokeile ihmeessä floikkaa. Se on mukava laitos. Eikä se niin monimutkainen ole säätää. Täältä löytyy ihmisiä jotka osaavat siinä neuvoa :) itselläni on ollut viimeisen 9 vuoden aikana aina joku floikallinen kitara ja aina on käyttöä löytynyt.
Musiikki ei tunne rajoja, eivätkä kitaristit tunne nuotteja. |  AngieRainbow
26.11.2012 22:15:48 (muokattu 26.11.2012 22:16:36) | |
|
TuomasY: Torilla näkyy olevan myynnissä RG1570 tuollainen olis varmaan aika hyvä kepukka koska uutena hintaa lähemmäs tonni
Ottamatta kantaa tähän floikkakeskusteluun, niin ihan kuten huomasit käytettynä saa halvemmalla sellaisen, joka on uutena kallis.
Jos olet ostamassa kaupasta uutena kitaraa, joka maksaa esim. 600 euroa, niin sillä 600 eurolla saat käytettynä sellaisen, joka olisi kaupassa 1000 euroa. Lisäksi jos/kun joskus haluat vaihtaa kitaraa, niin saat siitä käytetystä lähes omasi pois. Siitä 600 euron käytettynä ostetusta saat helposti ehkä 500 euroa, mutta siitä mikä oli uutena 600, saat 300-400. Siis ylimalkaisesti tähän suuntaan.
Eli kannattaa harkita käytetyn ostamista, jos sopiva löytyy. Saat pienellä perehtymisellä samalla rahalla paremman kitaran, jonka arvo säilyy paremmin.
E: Vaikka toki pieni varovaisuus tuntemattomien kanssa asioidessa on kyllä paikallaan.
What we've got here is... failure to communicate. Some men you just can't reach, so you get what we had here last week, which is the way he wants it. Well, he gets it! N' I don't like it any more than you men. | |
Vähän ohi aiheen, mutta tiedättekö sopisiko, joku floikka tms. suoraan straton tremolon routtaukseen? toinen juttu on, että pitääkö hankkia lukkosatula floikan kanssa? lukkosatulan asennus ainakin edellyttää puutöitä ja lienee syytä teettää soitinrakentajalla/teknikolla. Kyselen, koska olisi hauska kokeill asitä floikkaa, mutta en tiedä haluanko muuttaa kitaraani lopullisesti ja niin yksi strato mulla on johon se floikan voisi asentaa, jos se onnistuu.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. | |
Ei mene stratoon heittämällä floikka. Vaatii puutöitä takuuvarmasti. Jos haluat sen myös kelluvaksi siihen kitaraan pitää jyrsiä kolo sille floikalle joten ei taida sen operaation jälkeen enään mennä perus straton talla paikalleen. Lukot kyllä on ihan suositeltavat myös floikkaan.
Jos kiinnostaa nähdä floikallisesta stratosta kuvia niin pistä mailiosoitteesi mulle pikaviestinä niin lähetän parit kuvat sulle huomenna.
Musiikki ei tunne rajoja, eivätkä kitaristit tunne nuotteja. | |
hallu: Vähän ohi aiheen, mutta tiedättekö sopisiko, joku floikka tms. suoraan straton tremolon routtaukseen? toinen juttu on, että pitääkö hankkia lukkosatula floikan kanssa? lukkosatulan asennus ainakin edellyttää puutöitä ja lienee syytä teettää soitinrakentajalla/teknikolla. Kyselen, koska olisi hauska kokeill asitä floikkaa, mutta en tiedä haluanko muuttaa kitaraani lopullisesti ja niin yksi strato mulla on johon se floikan voisi asentaa, jos se onnistuu.
Yhteen vintage-tremololla tallalla varustettuun kitaraan olen asentanut FR -tyyppisen tallan. Kokemukseni perusteella arvioisin ettei kyseinen asennus mitenkään onnistu ilman puun työstöä. Vintage -tremoloissa on 6 ruuvia joiden varassa tallan pohjalevy niveltyy ja FR -tyyppisissä taas 2 järeämpää ruuvia. Jos vielä olisi tarkoitus vetää virettä välillä ylöskin päin niin silloin täytyisi ottaa puuta pois myös jousien puolelta. Enpä usko että edes ns. non-recessed asennus onnistuisi siten että tilanteen voisi myöhemmin palauttaa entiselleen. | |
zedder: Yhteen vintage-tremololla tallalla varustettuun kitaraan olen asentanut FR -tyyppisen tallan. Kokemukseni perusteella arvioisin ettei kyseinen asennus mitenkään onnistu ilman puun työstöä. Vintage -tremoloissa on 6 ruuvia joiden varassa tallan pohjalevy niveltyy ja FR -tyyppisissä taas 2 järeämpää ruuvia. Jos vielä olisi tarkoitus vetää virettä välillä ylöskin päin niin silloin täytyisi ottaa puuta pois myös jousien puolelta. Enpä usko että edes ns. non-recessed asennus onnistuisi siten että tilanteen voisi myöhemmin palauttaa entiselleen.
Okei, kiitoksia valaistuksesta. Pitää varmaan suosiolla katsella jotakin semmoista kitaraa, jossa on floikka valmiina. Steinbergerillähän vissiin on varsin päteviä floikkakitaroita, mutta taitavat olla vähän kalliita jos niitä nyt suomessa edes myydään. Pitänee varmaan nyt rauhassa pysähtyä miettimään asiaa, mutta tuli vaan mieleen kun Fenderillä on floikkastratojakin, niin tuumasin josko menisi ihan vaan heittämällä.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. | |
Ali: ...ei sillä floikalla tee yhtään mitään alkuhuuman laskettua, vaikka kitara itsesään on muuten ihan jees. Helvetisti harmia vaan, kun esim. eri vireisiin säätää tai ihan normi soitossa, kun käden laskeminen tallalle kiristää kieliä.
Usein noin varmaan onkin. Toisaalta, tuo on myös tutun mustavalkoista juttua. Floikka tms. talla kun voi olla myös ei-kelluva eli siis "dive only". Kuten esim. Eddie Van Halenilla useimmiten on. *
Silloin käden laskeminen tallalle ei vaikuta vireeseen koskaan yhtään mitenkään. Eikä bendaus vaikuta muiden kielten vireeseeen, kuten kelluvassa floikassa (oletus: jouset ovat tarpeeksi kireällä).
Vireen voi myös muuttaa E:stä Drop-D:een sekunnissa (jos on D-Tuna). Van Halen tekee niin jopa kesken kappaleenkin. Muutoin se toki kestää sen verran kuin (hieno)virittimestä asettaminen nyt kestää.
Kielen E:stä alas D:een virittäminen saattaa luonnistua suoraan hienovirittimestäkin, mutta viimeistään tuota suuremmissa täytyy lukkosatula tietenkin avata ja käyttää lavan perinteistä virityskoneistoa. Helppoa, mutta toki pieni hidaste kuitenkin. Toisaalta parempaa systeemiä maksimaaliselle vireen pysymiselle ei taida olla, kuin tuplalukot (satula & talla).
Kielten kokonaisjännitykseltä sama tai alempi vire ei vaadi jousien kiristämistä tms. tarkempaa säätämistä. Ei vaikka vaihtaisi E:stä Open G:een tai vaikkapa DADGAD:iin. Jos kielet taas tiukentuvat aiemmasta, niin sitten täytyy jossain vaiheessa ruuvata jousia kireämmälle, jotta talla ei alkaisi kellumaan edes bendauksissa. Sinnepäin säätö riittää, toisin kuin kelluvan floikan kanssa.
Moni floikkaa tms. haukkuva taitaa ajatella ko. tallan olevan sitä varten, että sillä tehdään vain ja ainoastaan karmeita epämusikaalisisa vingutuksia sekä divebombeja. Noh, valitettavan usein sellaistakin kyllä kuulee, se on kyllä myönnettävä.
Mutta myös hyvällä maulla & taidolla varustettuja, musiikin etusijalle asettavia kitaristeja löytyy. Osa heistä suosii Fenderin omaa tallaa, toki yleensä sitä modernimpaa "floikkamaisempaa" versiota. Osa jotain laadukasta Floyd Rosea, osa Ibanezin Edgeä jne.
Jollain uutenakin tökkivälllä "tinafloikalla" soittelu takuuvarmasti tappaa soittoinnon, varsinkin jos se on kelluvaksi asetettu. Eli on siis vaikea säätää (vs. kiinteä talla) ja ei koskaan ole kunnolla vireessä. Satasen tai parin kitaraan ei varmaan kukaan suosittele "floikkaa", eli kehnolaatuista halpakopiota, koska siitä romusta on todennäköisesti paljon enemmän harmia kuin iloa.
* Esim. Van Halenin albumilla 5150 Eddien käyttää ensimmäistä - muttei viimeistä - kertaa Steinbergerin TransTrem2 tallaa, ainakin parissa kappaleessa. Yksi tuon tallan erikoisuus on se, että TransTrem pitää kielten välisen suhteellisen vireen kammen asennosta riippumatta. Toisin kuin floikat ja muut. Ko. albumilla kappale 'Get Up' demoaa tätä: http://www.youtube.com/watch?v=2_a8jtWVTtU .
Toinen erikoisuus tulee esille kappaleessa 'Summer Nights': http://www.youtube.com/watch?v=lPUb4Wsi9kI . Eli kolmea eri tasavirettä vaihdetaan lennossa kesken kappaleen, täysin ilman taukoa. Eli introssa korkeampi G, sitten vakio E, soolossa matalampi D ja sitten taas G ja E.
Aiemmin tuo kitara oli Steinberger GL2T. Eli se lavaton kitara, jonka body on kuin kenkälaatikko. Nykyään joissain hänen EVH Wolfangeissaan on jonkunlainen TransTrem, normaalin 'EVH Floyd Rose':n sijaan. Kaupasta sellaisia ei saa.
TransTrem:llä ei taida saada aivan yhtä hurjia bombeja, kuin floikalla. Lisäksi se on kelluva vain keskiasennossa, eli vakiovireessä (muissa toimii kuin kiinteätallainen).
Lisäksi säätäminen on ainakin TransTrem2:ssa työläämpää kuin kelluvassa floikassa. Eli siis helvetin paljon työläämpää kuin ei-kelluvassa floikassa. Ja parasta eli virittämisen kannalta vähiten tuskaista olisi käyttää ko. tallalle tarkoitettuja kieliä, jotka ovat valmiiksi sopivan mittaisia ja molemmissa päissä on se pallukka. Suhteellisen harvinaiseksi TransTrem on jäänyt, joten liekö kestävyys- ja/tai vireongelmia, vaiko jotain muuta rasitteena? Vaiko vain yleinen tuntemattomuus/outous? | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
