Suisiideri: Nykyisin niitä normilomia saa ihan vaan syystä x. Mutta hv:tä saa yleisesti ottaen musiikkiin helvetisti huonommin jos verrataan urheiluun. Jos on kova puhumaan ja hyvä herrojen kanssa ja sattuu vielä sopiva kohdalle niin miksikäs ei.
Saattoi kyllä vaikuttaa sekin että yli puolet meistä sähköttäjistä oli muusikoita. "I listened hard but could not see" - YES, And You and I |
Miikss: Aattelin, että heitit läpällä tuon ekan kommentin, mutta olitkin näköjään tosissaan. Ei näin. Joo, ei tässä ironisten hipsteriviiksien ja perussuomalaisten taidekannanottojen maassa kannata olla tosissaan, se on so last century. Nyt on kuulkaa läksy opittu, kirjoittelen vastedes vain kepeitä reunahuomautuksia maailmanhistorian marginaaliin. http://www.hs.fi/kotimaa/Rakasta+il … 62e77641b827a68670&ref=fb-share "Kaikki jotka soittavat bassoviulua tai pasuunaa, ovat useimmiten neuvottomia." -Anton Tsehov, Romaani bassoviulusta
http://soundcloud.com/hohka |
Kävin yhdeksäntoistavuotiaana 2007 Varusmiessoittokunnan pääsykokeissa pianolla. Mulla oli sinä keväänä musiikkiopiston päättötutkinto eli D tulossa klasarista, ja soitin sitä ohjelmaa - Kabalevskin sonatiinia muistaakseni. Vaikka olin lauluja säestellyt ja peruskomppaustyylit osasinkin, niin prima vistassa eteen läntätty laajennetuille jazz-sointumerkeille rakennettu viihdesovitus aiheutti selkeää kompurointia. (Toinen prima oli joku Poulencin huilubiisin säestys muistaakseni.)
Toisaalta, mulla oli olematon bändisoittokokemus siihen aikaan, ja olin todella vähän blokkaillut levyiltä biisejä, joten olisin ollut täysin helisemässä jossain showbändissä.
Käsky tuli Kaartin soittokuntaan sitten. Meitä oli sinä vuonna aivan liikaa, muistaakseni 13 varusmiestä, joten bändikeikat jaettiin kahteen bändiin - lopputuloksena keskimäärin yksi keikka viikossa. Toimin laulaja-kosketinsoittajana, ja keikat olivat aika laidasta laitaan: veteraanijuhlassa sooloklasaribiisi, kadettikoulun bilekeikkoja (nämä olivat aivan kohokohtia), humppakeikkoja Merisotakoululla, mieskuoro-osuuksia orkesteriteoksen kantaesityksessä, gospel-poppia AUK:n päättäjäiskirkossa, hissijazzia upseeriston ylennyskokkareissa, flymetothemoonia Haminan raatihuoneella, lastenkonsertteja päiväkodissa...
Lisäksi nakkeihin kuului sen itse soittokunnan roudaus mm. Finlandia-talolla ja Töölö-sarjan konserteissa, nuotistonhoito ja -päivystys, stemmojen ja partituurien putsaus nuotinnusohjelmilla ja juoksupoikailu Sibelius-Akatemian kirjastoon. Että sellaista. Keikkakokemus ja esiintymisvarmuus sekä kiipparius- ja laulutaidot kehittyivät selkeästi. Ja perusbilebiisi- sekä jazzstandardituntemus. Peniin lanseeraaja. | The more I give, the less I get. |
EwoKeys: Tässä hiljattain jouduin tekemään sen suuren valinnan, jonka jokainen muusikko on joutunut jossain kohtaa elämäänsä tekemään: Missä suorittaa asepalvelus? Päädyin tietysti soittokuntaan, koska olen soittanut pianoa koko pienen ikäni ja ihan ammattiin asti olen päättänyt sitä jatkaa. Olen kuitenkin saanut sellaisen ennakkokäsityksen soittokunnasta että kosketinsoittajakiintiöt ovat melko pienet, joten millaiset mahdollisuudet on pääosin klassisella (mutta myös usean vuoden kevyen musiikin kokemusta omaavan) koulutuksellla varustetulla pianistilla?
Hyvä M.net, taas onnistuttiin 2 sivua roinaa tähänkin aiheeseen tungettua.
Vinkkinä: hae Santahaminan soittokuntaan. Lähtökohdat näyttää ihan hyviltä, joten en usko että on syytä huoleen. One O'Clock Jump |
18is9
JudeJude
Kailis
Old Joe
fidZi
Ali
Epämuusikko
Kikolaa
Ramenia