| Aihe: Master bus kompressointi | |
|---|
|
Olis kiva kuulla kommentteja aiheeseen liittyen. Käytätkö master kompuraa miksatessasi? Rautaa vai plugaria? Mitä plugaria? Kytketkö kompuran väälle heti projektin alussa vai jossain tietyssä vaiheessa?
Itse en ole harrastanut kyseistä metodia, joten kiinnostais kuulla aiheesta vähän lisää. Ajattelin kyllä testata jossain projektissa.
Live long and prosper. | |
washburn: Olis kiva kuulla kommentteja aiheeseen liittyen. Käytätkö master kompuraa miksatessasi? Rautaa vai plugaria? Mitä plugaria? Kytketkö kompuran väälle heti projektin alussa vai jossain tietyssä vaiheessa?
Itse en ole harrastanut kyseistä metodia, joten kiinnostais kuulla aiheesta vähän lisää. Ajattelin kyllä testata jossain projektissa.
Tulloo käytettyä rautaa (fatso,knif) yleensä aika alussa laitan mukaan.
http://www.facebook.com/snaudioproductions | |
Mulla on lähes aina Ozone omalla presetillä masterissa koko ajan. Hommat kun ovat yleensä liukuhihnatyyppistä takomista, tv-sarjojen äänimiksausta. Sävyjen ja yksityiskohtien säätö tapahtuu ennen masteria.
Mutta taidat tarkoittaa musan miksausta. Siinä kannattaakin funtsia hetki. Jos matsku menee oikeasti ammattimiehen masteroitavaksi, niin olisin aika varovainen masterosaston kanssa.
Jos taas pitää tehdä heti valmista, niin Ozone raikaamaan. Jos materiaali on tasalaatuisesti äänitetty, niin voi mennä aika pitkälle samoilla asetuksilla. Ehkä. Jos haluaa, että kokonaisuus on ns. yhdestä puusta tehty. Jos ja jos:)
Istu ja pala! | |
En välttämättä MASTER-busissa, mut rumpu-, kitara-, syna- jne. buseissa kyllä melkein aina.
Busiin laitetaan siihen sopiva kompura. Rummuissa usein 1176, kitaroissa joku vari-mu, synissa fiiliksen ja biisin mukaan melkein mikä vain... Plugina tai rautana, riippuu tekotavasta.
Tehdäänkö nopeasti, halvalla vai hyvin? Valitse kaksi mieleisintä vaihtoehtoa. |  Mikael
17.11.2012 14:17:25 (muokattu 17.11.2012 18:05:44) | |
|
Mulla on useimmiten masterissa kompura ja vähän muutakin toki tarpeista riippuen. Hyvin yleinen yhdistelmä viime aikoina on ollut UAD Fatso Sr + UAD Pultec Pro. Tuossa Fatso seniorissa on master-käyttöön käteviä lisäominaisuuksia Jr:ään verrattuna, kuten kompuran treshold (eli driven voi säätää mielesekseen ilman että se vaikuttaa kompuraan) attack ja release sekä hi-pass side chain filsu (hyvä termi juu) + trannyn määrän säätö. UAD:n Pultec on myös mahtava koska siinä on mallinnettu myös putkien ja muuntajien puuhat ja laite läskintää tunnelmaa jo pelkällä läsnäolollaan vaikka mitään säätöjä ei tekiskään, mut sillä saa myös yläkertaa nostettua jotenkin ihanammin kuin millään muulla (ainakaan plugarilla) eq:lla mitä mä tiedän.
Ennen Fatsoa käytin enempi rautavehkeitä. Dbx 566 ja LA4 olivat monesti hyvä yhdistelmä. Joskus sitten vielä Sebatron vmp-putkietunen jos piti saada lisää lämpöä tai tuhinaa. Mut jotenkin mulla on fiilis että saan samat asiat nykyään noilla em. Plugareilla.
Ryhmissä sit on toki omansa just kuten Kallellakin.
Ennen ei ollut mitään - nyt on. |  Spedemix
17.11.2012 14:20:59 (muokattu 17.11.2012 14:23:43) | |
|
Itse olen poistunut tuosta "normi"-ryhmätreatmentista lähes kokonaan pois, yhä enemmän haluan pitää asiat erillään ja kompressoida raidat yksitellen (lähinnä joku mandatory rumpuparallelkompura tuppaa aika usein löytymään, mutta ei suinkaan aina). Mutta masterista löytyy lähes aina kompressori. Aika usein se on SSL-bussikompura, plugari tai rauta riippuen tilanteesta. Sen auto-release on aika maaginen asetus. Attack jää mulla aika usein 10ms:n. Yleensä oma buskompurointi on about 1-2 dB:n luokkaa mutta viime aikoina olen tehnyt experimenttejä, joissa buskompurointia on yli 8 dB:tä. Silloin tosin yksittäisiä raitoja ei tule kompuroitua niin paljon ja myös sen parallel-rumpukompuran voi unohtaa siinä vaiheessa. Andy Wallacen miksauksethan perustuvat lähes yksinomaan tuohon SSL:n auto-releasen tanssittamiseen.
Muutenkin tuohon masteriin tulee yleensä laitettua sitten kaikkea muutakin: tarkaamon mahdollinen paras EQ ja aika usein tulee laitettua myös joku putkilämmitin (vaikkapa LA-2A pari ilman kompurointia tai joku UAD-610 esimerkiksi) sekä nauhuri, mikäli se on iskussa ja sen käyttö sopii tyylilajiin. Mikäli ei ole rautaa, nii sit käytetään plugaria.
EDIT: niin tosiaan: bussikompura tulee kuvioihin sitä aikaisemmin, mitä enemmän mulla on tarkoitus kompuroida sillä.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 |  kivi
17.11.2012 14:36:08 (muokattu 17.11.2012 14:40:09) | |
|
Mikael:
Ryhmissä sit on toki omansa just kuten Kallellakin.
Just näin. Kaikki näitä keskusteluja pidempään seuranneet varmaan on huomanneetkin, että mä uskon kompuraketjuihin kuin vuoreen. Lopussa on yleensä jotain pientä liimaa, arviolta suhteella 1:1,2 - 1:2,5, just sen verran että tietää miten asiat tulee oikeasti käyttäytymään. Optokompuraa kannattaa kokeilla.
Spedemix: Itse olen poistunut tuosta "normi"-ryhmätreatmentista lähes kokonaan pois, yhä enemmän haluan pitää asiat erillään ja kompressoida raidat yksitellen
Tätä mä en ymmärrä. Ryhmäkompuroinnin kaikki edut tulee just siitä, että kompuroidaan useita signaaleja yhdessä. Jos kaikki pidetään erillään, kadotetaan myös se minkä takia kompressointia ylipäätään käytetään, dynamiikan korostajana, ei vähentäjänä, ja yhteensoiton tukijana. | |
kivi: Tätä mä en ymmärrä. Ryhmäkompuroinnin kaikki edut tulee just siitä, että kompuroidaan useita signaaleja yhdessä. Jos kaikki pidetään erillään, kadotetaan myös se minkä takia kompressointia ylipäätään käytetään, dynamiikan korostajana, ei vähentäjänä, ja yhteensoiton tukijana.
Joo, tää on vähä itteänikin naurattanut. :D Mulla tapahtu tässä hiljattain tällainen yks ratkeamispiste tämän kanssa: Rokkibiisissä on kaksi tuplattua kitaravalliasiaa (toinen on "rhythm guitar" ja toinen tällainen "lead guitar") ja ajan niitä molempia Stereo-LA-2A:han (pitkästä aikaa siis kokeilin laittaa useampaa asiaa yhteen kompuraan), mutta minua jatkuvasti ärsytti toisen stemman hiljeneminen, kun ensimmäistä nosti. Hetken puljattuani asian kanssa toinen stemma lähti kompurasta pois ja tein siitä "oman" asiansa (ja laitoin plugarikompuran). Seuraava vartti meni hekottaessa, että miten tähän onkaan tultu.
Mulla tosin tuppaa olemaan tähän kompuran käyttöön tuollainen vähän tylyamerikkalainen lähestymistapa: joka raita kompressoidaan ja sitten dynamiikka rakennetaan uusiksi aivan infernaalisella raidaamisella. Näin siis "ameriikan rokki"-biiseissä. Juuri näissä tilanteissa se bussikompuroinnin määrä jää aika minimaaliseksi: se liikkuu lähinnä basarista, virvelistä ja laulusta hieman.
Mutta tosiaan itseäni (näyttää) siinä ryhmäkompuroinnissa häiritsevän juurikin se, että jokin instrumentti tiputtaa toista alas ilman minun hyväksyntääni :D ja jotta saisin sellaisen asian pelittämään (omasta mielestäni) hyvin, minun pitäisi jatkuvasti raidata näitä raitoja keskenään kompuraa vasten mikrotasolla (=paljon aikaa ja vaivaa), jotta saisin ne soimaan hyvin. Näin tosiaan omasta mielestäni.
Pakko tosin heittää tähän loppuun, että Coldplayn X&Y on yksi parassoundisia levyjä joita olen kuunnellut ja levyn miksaaja Michael Brauer on ryhmäkompuroinnin kruunattu kuningas.
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 | Mikael
17.11.2012 18:14:14 (muokattu 17.11.2012 18:20:45) | |
|
Joskus tulee käytettyä myös ProToolsin omaa kompuraa jos pitää saada ihan vaan pientä ja tosi hillittyä liimaa koska se on todella väritön ja uskoisin että tää Masseyn uusi CT5 sopis sellaseen myös hienosti. Toisaalta taas UAD Fairchild on joskus hyvä jos pitää saada vuosikertatunnelmia aikaiseksi.
Mä laitan nää nykyään siinä vaiheessa kun kaikki kanavat on kertaalleen räplätty läpi ja ryhmät kans.
Ennen ei ollut mitään - nyt on. | |
onko kellään kokemusta Cytomicin The Glue pluginista? Nimen perusteella vois sopia tähän käyttöön, mut miten on käytäntö. Pitäs kyllä varmaan tuo Masseyn ct5 hankkia myös. Harmi kun sitä demoversioo ei voi testata dual monona.
Live long and prosper. | |
washburn: onko kellään kokemusta Cytomicin The Glue pluginista? Nimen perusteella vois sopia tähän käyttöön, mut miten on käytäntö. Pitäs kyllä varmaan tuo Masseyn ct5 hankkia myös. Harmi kun sitä demoversioo ei voi testata dual monona.
Täytyy tähän tulla saivartelemaan, että pienellä monoryhmä askartelulla pääset ko. plugaria kuitenkin masteriinkin testaamaan... |  hape
17.11.2012 19:18:32 | |
|
washburn: onko kellään kokemusta Cytomicin The Glue pluginista?
Tämä on itsellä useimmiten masterissa. Pirun hyvä!
http://www.thespyro.com | |
Cytomic on loistava!
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
Nykyään mulla menee analogiseen masterbussiin Empirical Labs Fatso Jr., tilanteesta riippuvilla asetuksilla ja siitä takaisin DAW:iin muunnoksen jälkeen vastassa on UAD2 1176 kaikki napit pohjassa, hitaimmalla ätäkillä ja nopeimmalla releasella. 1176:lla en välttämättä kompressoi lainkaan, se vaan yleensä liimaa ('ttu mä muuten vihaan tätä ilmaisua!) kokonaisuutta kivasti ja tuo pientä ekstra-"UUMPH":ia. On siellä masterbussissa muutakin lelua monesti, mutta sitähän tässä ei kysytty. :)
"You really can't be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel | |
dbx DDP:n presetistä "THE FINISHER" muokattu asia on tiskin masterinsertissä kiinteähkösti jarruna. Tuota kelamankkaa jäljittelevää "Type IV" ad-muunninta vasten voi ajaa melko rujostikin tavaraa ennenkuin alkaa kuulostaa pahalta.
"No olet luultavasti ammattitaitoinen miksaaja ja sulla on laitteisto kohdillaan." -OPJ1974 | kivi
18.11.2012 14:43:56 (muokattu 18.11.2012 14:51:29) | |
|
Spedemix: Joo, tää on vähä itteänikin naurattanut. :D Mulla tapahtu tässä hiljattain tällainen yks ratkeamispiste tämän kanssa: Rokkibiisissä on kaksi tuplattua kitaravalliasiaa (toinen on "rhythm guitar" ja toinen tällainen "lead guitar") ja ajan niitä molempia Stereo-LA-2A:han (pitkästä aikaa siis kokeilin laittaa useampaa asiaa yhteen kompuraan), mutta minua jatkuvasti ärsytti toisen stemman hiljeneminen, kun ensimmäistä nosti. Hetken puljattuani asian kanssa toinen stemma lähti kompurasta pois ja tein siitä "oman" asiansa (ja laitoin plugarikompuran). Seuraava vartti meni hekottaessa, että miten tähän onkaan tultu.
Sähkökitara ei ehkä oo muutenkaan hyvä lähtökohta millekään kompressointi-mietiskelyille, siinähän on jo ennen tallennusta vähintään kolme kompressoriksi luokiteltavaa asiaa: soittotatsin suhde mikin poimintaan, mahdolliset efektipedaalit, ja vahvistin. On varsin kyseenalaista onko näitä enää syytä lähteäkään käsittelemään kuvaamallasi tavalla? Kompin ja soolon parittaminen samaan stereokompressoriin on ajatuksena muutenkin samanlainen kuin jos päättäisi ajan säästämiseksi tehdä samalla kertaa samassa uunivuoassa janssoninkiusausta ja täytekakun. ;-P
Kuinka kovalla puristussuhteella se sun stereokompressorisi muuten oli (suunnilleen, vaikka LA2A:sta ei oo niin helppo sanoa)? Jos se kuului selvästi, se oli ehkä liian kovalla? Kannattaa myös kokeilla tehdä ryhmäkompressiot monona, varsinkin jos tekee rinnakkaiskompressiota, ne länäämättömät äänet pinnalla kyllä luo stereokuvaa.
PS. Stereo on ihan ylimainostettu juttu, kompromissi hyvän monon ja hyvän surroundin välillä :-D | |
kivi: Sähkökitara ei ehkä oo muutenkaan hyvä lähtökohta millekään kompressointi-mietiskelyille, siinähän on jo ennen tallennusta vähintään kolme kompressoriksi luokiteltavaa asiaa: soittotatsin suhde mikin poimintaan, mahdolliset efektipedaalit, ja vahvistin. On varsin kyseenalaista onko näitä enää syytä lähteäkään käsittelemään kuvaamallasi tavalla? Kompin ja soolon parittaminen samaan stereokompressoriin on ajatuksena muutenkin samanlainen kuin jos päättäisi ajan säästämiseksi tehdä samalla kertaa samassa uunivuoassa janssoninkiusausta ja täytekakun. ;-P
Kuinka kovalla puristussuhteella se sun stereokompressorisi muuten oli (suunnilleen, vaikka LA2A:sta ei oo niin helppo sanoa)? Jos se kuului selvästi, se oli ehkä liian kovalla? Kannattaa myös kokeilla tehdä ryhmäkompressiot monona, varsinkin jos tekee rinnakkaiskompressiota, ne länäämättömät äänet pinnalla kyllä luo stereokuvaa.
PS. Stereo on ihan ylimainostettu juttu, kompromissi hyvän monon ja hyvän surroundin välillä :-D
Tällaisella "Rhythm" ja "lead" kitaralla tarkoitin yhtä stemmaa, joka soittaa vaikkapa kasiosa vitossointuja alhaalta ja toinen stemma, joka näppäilee vaikkapa kolmisointuja ohuimmilta kieliltä. Monet kahden kitaran bändit sortuu tämmöisiin ratkaisuihin :D
LA-2A:n käytössä oli kaksi olennaista pointtia. Ensimmäinen on kompressorin käyttäminen sähkökitarassa ylipäänsä. Yritän korostaa iskujen alukkeita tarpeeksi hitaalla atakilla, jolloin saisin kitarasta mahdollisesti hieman iskevämmän (LA-2A tosin tähän hommaan ei ole välttämättä end all, be all hitaahkon releasensa takia, joskus jos on todellakin tarvis saada alukkeet esiin, niin otan 1176:n nopeimmalla releasella käyttöön särökitaroissa). Toinen syy oli se, että kyseiset kitarat tuntuivat hieman haljuilta mielestäni tarvitsivat hieman karaktääriä (eli säröä :D) ja Laakkosestahan sitä löytyy (vieläpä tuota vähän iisimpää putkisäröä, mulla ei ole ollut hirveesti onnea transistorisäröttämisen kanssa sähkökitaran suhteen, jätän ne asiat rummuille).
Laakkonen oli "compression" asetuksella (eli sarjassamme ~"3:1"), kompression määrä oli about 4-5 dB ja ulostulo VU näytti about +2 dBu. Tämä siis siinä kohtaa, kun toinen kitara oli otettu sieltä pois. Olisi ollut mukava saada molempiin stemmoihin ripaus analogista säröä, tämä asia kun on niin pirusti vaikeampaa ja vaivalloisempaa tehdä plugareilla ja ei sitten todennäköisesti kuitenkaan tule soundaamaan yhtä hyvältä :(
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 | kivi
18.11.2012 16:27:06 | |
|
Spedemix: LA-2A:n käytössä oli kaksi olennaista pointtia. Ensimmäinen on kompressorin käyttäminen sähkökitarassa ylipäänsä. Yritän korostaa iskujen alukkeita tarpeeksi hitaalla atakilla, jolloin saisin kitarasta mahdollisesti hieman iskevämmän (LA-2A tosin tähän hommaan ei ole välttämättä end all, be all hitaahkon releasensa takia, joskus jos on todellakin tarvis saada alukkeet esiin, niin otan 1176:n nopeimmalla releasella käyttöön särökitaroissa). Toinen syy oli se, että kyseiset kitarat tuntuivat hieman haljuilta mielestäni tarvitsivat hieman karaktääriä
Joo, ymmärrän. LA2A ei mun mielestäni oo oikea työkalu tuohon ensinmainittuun, ei myöskään 1176, vaikka molemmista saa kyllä se toisen vaaditun jutun, snadin särön. Mä hakisin tuota iskevyyttä esimerkiksi jollain dbx:n kompuralla jonka saa säädettyä hyvinkin tarkaksi, ja sitten vetäisin releasen just hiukan nopeammaksi kuin joku tasanuotti, esim 1/8-nuotti. Jos homma on vedetty ilman klikkiä, kandee mitata nuotit muualta kuin ruudulta, analogiaikaan kellotettiin 24 tahtia (laskien 25:een) ja jaettiin lopputulos 41,81:llä niin saatiin sopivat millisekuntiarvot joita puolitella tai tuplata. Plugarikompurat sopii tähän tarkkaan stemmaamiseen vallan mainiosti, niihin kun saa naputella tarkkoja lukuja. Kannattaa vaan laittaa ihan kaikki automaattiasetukset pois päältä.
Ja miksei LA2A sopisi? LA2A:ssa on kaiketi sisällä lamppu ja ledi yhteen puristettuna. Ledi syttyy heti, lamppu sammuu hitaasti. Lopputulos on pehmeydessään musikaalinen, mutta epätarkka. | |
kivi:
Ja miksei LA2A sopisi? LA2A:ssa on kaiketi sisällä lamppu ja ledi yhteen puristettuna. Ledi syttyy heti, lamppu sammuu hitaasti. Lopputulos on pehmeydessään musikaalinen, mutta epätarkka.
Ei oo. Elektroluminenssielementtiin perustuu se. Onkohan markkinoilla yhtäkään optokompuraa jossa olisi kuvatunlainen kombo sisällä? Ei sillä ajatuksena varsin kiinnostava.
Spedemix: 1176:n attack ajat on muuten suurinpiirtein välillä 0,02-0,8 mS, millä tavoin käytät sitä attackin korostamiseen? | |
cozmo: Ei oo. Elektroluminenssielementtiin perustuu se. Onkohan markkinoilla yhtäkään optokompuraa jossa olisi kuvatunlainen kombo sisällä? Ei sillä ajatuksena varsin kiinnostava.
Spedemix: 1176:n attack ajat on muuten suurinpiirtein välillä 0,02-0,8 mS, millä tavoin käytät sitä attackin korostamiseen?
Olet oikeassa. Valo ja valovastus (jonka resistanssi pienenee sitä mukaa, kun valo kirkastuu) on optokompuran sielu.
Korostan alukkeita 1176:lla käyttämällä sitä (lähes) hitaimmalla attackilla (ja nopeimmalla releasella). Kun kompurointi rupeaa ylittämään 5 dB:ä, asiat rupeavat poksumaan. Tosin jotta tämä poksuminen toimisi hyvin (=tasaisesti), täytyy signaalin olla jo sitä ennen kontrolloitu jollain lailla (toinen kompressori/peak limitteri/nauhasaturaatio, tms.). Laulukompressioni perustuu LA-2A->1176 -komboon (jota saattaa edeltää peak limitteri).
miksauksia: http://soundcloud.com/spede-1 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
