Media ja viihde ›

^ Niin mutta Pantera teki "Power Metal" -nimisen levyn ennen Cowboysia ja se ei mun mielestä edusta kuitenkaan aivan sitä tyylisuuntaa mitä power metal -termillä nykyään tarkoitetaan. Sitä meinasin, että silloin se "power" sana oikeasti tarkoitti vielä jotain, tänä päivänä power metalliksi mielletään pitkälti musiikki, josta puuttuu sekä poweri että metalli. No joo, olihan niilläkin meikit ja tukkalaitteet vielä tuolla levyllä, mutta musiikkityyli ei ollut kovin kaukana Cowboysista enää.
 
-Lassi-: Vaan kyllä meikäläistäkin ihmetytti että miksi ihmeessä se biisi piti niin täysin lytätä. Onhan se hyvä biisi, mutta ehkäpä Metallicalta odotettiin tuohon aikaan jotain ihan muuta.
 
Ymmärsit kommenttini ilmeisesti jotenkin väärin, ihmettelin siis itse sitä että suurin osa haastateltavista ylisti ja kehui Enter Sandmania. Itse inhosin syvästi koko biisiä ensikuulemalta.

Minulle ei myöskään Enter Sandman tipahtanut yhtään ilmestymisen aikoihin. Eikä kyllä koko Black Albumikaan Nothing Else Mattersia lukuunottamatta. Kyse ei ollut siis niinkään siitä, että bändin tyyli muuttui, vaan siitä, että ne biisit olivat suurimmaksi osaksi huonompia, kuin aiemmin. Edelleenkään en diggaa ko. levystä kokonaisuutena. Kaikki edeltävät hakkaavat sen ihan 6-0, tai oikeastaan isomminkin numeroin.

bedlam: ^ Niin mutta Pantera teki "Power Metal" -nimisen levyn ennen Cowboysia ja se ei mun mielestä edusta kuitenkaan aivan sitä tyylisuuntaa mitä power metal -termillä nykyään tarkoitetaan. Sitä meinasin, että silloin se "power" sana oikeasti tarkoitti vielä jotain, tänä päivänä power metalliksi mielletään pitkälti musiikki, josta puuttuu sekä poweri että metalli. No joo, olihan niilläkin meikit ja tukkalaitteet vielä tuolla levyllä, mutta musiikkityyli ei ollut kovin kaukana Cowboysista enää.
 
Oot oikeessa, Anselmolla on aika suuri merkitys tolla power metallilla, joka saa sen heti kuullostaan "panteralta". Mun nyt on siinä mielessä huono huudella kun en ollu syntynytkään vielä CFHn aikoihin, mutta kyllä mun mielestä vanha Pantera on lähellä poweria. Mutta samapa tuo millä nimellä mitäkin musaa kutsuu.
 
Ymmärsit kommenttini ilmeisesti jotenkin väärin, ihmettelin siis itse sitä että suurin osa haastateltavista ylisti ja kehui Enter Sandmania. Itse inhosin syvästi koko biisiä ensikuulemalta.
 
Niin ymmärsin. Biisi jakaa runsaasti mielipiteitä.

-Lassi-: Mun nyt on siinä mielessä huono huudella kun en ollu syntynytkään vielä CFHn aikoihin, mutta kyllä mun mielestä vanha Pantera on lähellä poweria. Mutta samapa tuo millä nimellä mitäkin musaa kutsuu.
 
Mun käsittääkseni noi ihan ekat Pantera-levyt lasketaan yleisesti glam metal -osastoon.
 
Mutta näemmä wikipediassakin todetaan, että 80-luvun lopulla power metal viittasi eri paikoissa eri asioihin; Amerikoissa termillä tarkoitettiin vähän rankempaa speed/thrash-vivahteista poljentoa ala Pantera / Priest yms. ja Euroopassa & Japanissa sitten taas sitä kevyempää, monesti kosketinvetoista meininkiä fantasiasanoituksilla. Nykyään kai termillä tarkoitetaan nimenomaan ja vain tuota jälkimmäistä. E: Mutta ehkä tämäkin selviää tuossa power metal -jaksossa, tiedä vaikka Pantera mainitaan nimenomaan siinä sitten.

Paras jakso tähän saakka ihan vaan sen takia että päästiin "raskaasta" rokista aitoon metalliin joka on omaa sydäntä lähimpänä.
Kreator ainakin loisti poissaolollaan...

tomaattiorava: Paras jakso tähän saakka ihan vaan sen takia että päästiin "raskaasta" rokista aitoon metalliin joka on omaa sydäntä lähimpänä.
Kreator ainakin loisti poissaolollaan...
 
Olihan siinä monia aukkoja, mutta eipä sitä 45 minuuttiin nyt ihan hirveesti sisältöä mahdutakaan. Mut mieluummin sitä olis kreatoria kattonu kun jotain death angelia. Ja ne in flamesit sun muut meni kans mun mielestä vähän ohi, varmasti esim just panteralla on paljon suurempi merkitys thrashiin kun in flamesilla.

Mietin toki, että olisiko ollu mahotonta saada "Panteralta" ja Kreatorilta haastatteluja, mutta jos kerta sitä mennää jöötteporii asti ottaa ruottinpojista haastatteluja, niin...

Pantera on jostain hämmenntävästä syystä tossa ohjelmassa nu-metaljaksossa.

Flash: Minulle ei myöskään Enter Sandman tipahtanut yhtään ilmestymisen aikoihin. Eikä kyllä koko Black Albumikaan Nothing Else Mattersia lukuunottamatta. Kyse ei ollut siis niinkään siitä, että bändin tyyli muuttui, vaan siitä, että ne biisit olivat suurimmaksi osaksi huonompia, kuin aiemmin. Edelleenkään en diggaa ko. levystä kokonaisuutena. Kaikki edeltävät hakkaavat sen ihan 6-0, tai oikeastaan isomminkin numeroin.
 
Oma metallirumpalointini ja -diggailuni sattuu menemään synkassa Metallican uran kanssa. Kun hakatutti päätä seinään 14-vuotiaana oli Kill 'em All, kun thrashautti oli Ride The Lightning, kun eeppistytti niin oli Master of Puppets ja kun progetutti oli Justice. Sitten tuli Metallica ja oli aika jättää hyvästit räminälle ja aloittaa rock and roll. Wherever I May Roam ja One tuntuivat parhailta kappaleilta silloin ja myöhemmin ovat nousseet Enter Sandman ja Unforgiven kärkeen. Sitten olikin aika jättää hyvästit metallille ja alkaa jazzata. Taitaa olla siis ns. sukupolvikysymys tuo Metallican ja teini-iän yhteenköpsähtäminen.

-Lassi-: Mut mieluummin sitä olis kreatoria kattonu kun jotain death angelia.
 
Itse taas olin erittäin onnellinen, että Death Angel oli niin suuressa roolissa. ACT III oli aikoinaan pitkään mulle se kaikista kovin metallilevy ikinä ja yhäkin yksi rakkaimmista.
 
Mutta tosta Metallicasta nyt vielä, ittellä oli just se vaihe mustan levyn ilmestyessä, että olin harjoitellut Justicen kanssa soittamaan kitaraa korvakuulolta ja hikipäissäni opetellut koko levyn nuotti nuotilta läpi. Sen jälkeen olin jo ehtinyt tutustua lisää vähän monimutkaisempaan ja progempaan meininkiin kun Klaus Fleming sitten soittaa Metalliliitossa peräkkäin Enter Sandmanin ja Of Wolf and Manin tulevalta Metallican levyltä. Odotin jotain Justiceakin suurempaa progespektaakkelia ja noissa biiseissähä oli kummassakin käytännössä tasan yksi riffi!!!! Ei voinu mennä jakeluun, stoppasinkin muistaakseni mankan kesken biisin ja häivyin nortille :D

juuso a: Pantera on jostain hämmenntävästä syystä tossa ohjelmassa nu-metaljaksossa.
 
Ei kai se nyt niin hämmentävää ole. Kai Panteran groove-metallin voi nähdä innoittaneen pomppumetallin edustajia aika selkeästi.
 
Tosin meinasin joutua taannoin kaverin kanssa riitaan, kun kehtasin esittää tuon yhteyden...

C: Ei kai se nyt niin hämmentävää ole. Kai Panteran groove-metallin voi nähdä innoittaneen pomppumetallin edustajia aika selkeästi.
 
Juu, kyllä kai esimerkiksi Pantera, Machine Head, Fear Factory, Faith No More ja RATM olivat nu-metallin alkuunpanevaa voimaa, vaikkei niitä tuohon kastiin haluaisi sinänsä niputtaakaan.

bedlam: Juu, kyllä kai esimerkiksi Pantera, Machine Head, Fear Factory, Faith No More ja RATM olivat nu-metallin alkuunpanevaa voimaa, vaikkei niitä tuohon kastiin haluaisi sinänsä niputtaakaan.
 
Juuri näin. Nytkin kun yrittää kaivaa esille jotain uusia bändejä jotka uhoavat olevansa tämän sukupolven pantera tuppaa usein olemaan jotain seuraavanlaista: http://www.youtube.com/watch?v=ZLk75fFXqH4
 
Innoissaan aloin totakin kuuntelemaan kun ekan kerran kys bändistä kuulin. Aattelin että jessss, jotain panteraa varmaan. Pettymys oli suuri.

bedlam: Juu, kyllä kai esimerkiksi Pantera, Machine Head, Fear Factory, Faith No More ja RATM olivat nu-metallin alkuunpanevaa voimaa, vaikkei niitä tuohon kastiin haluaisi sinänsä niputtaakaan.
 
On minusta siltikin vähän hölmömpää käsitellä Panteraa nu-metal jaksossa. Mitä siitä voi paljoa sanoa pomppuhevin innoittajana? "Joo, me digattiin Dimebagin groovesta ja Walkin riffistä".

Minusta on ihan järkevää esittää Pantera myöhemmin siksikin että se CFH julkaistiin vasta -90 kun tuo dokumenttisarja näyttää vetävän aika kronologisessa järjestyksessä noita bändejä. Nyt tietty hypättiin kaksi vuosikymmentä nopeasti (InFlames 90-luku ja LoG 2000-luku) mutta se oli vain rässin nykyajan suosion selittelyksi.
 
Ja joo, minäkin pudistelin päätäni nuille rässiukkojen Sandman-fiilistelyille. Kerry King puhui kyllä asiaa.

Disposable: Minusta on ihan järkevää esittää Pantera myöhemmin siksikin että se CFH julkaistiin vasta -90 kun tuo dokumenttisarja näyttää vetävän aika kronologisessa järjestyksessä noita bändejä.
 
En millään niputtaisi Panteraa Metallica-Anthrax-Slayer-Death Angel -systeemiin. Pantera on jo varhaista äärimetallia, ammattimusiikkia. Nuo edelliset ovat paahtoa.

jazzmies: Pantera on jo varhaista äärimetallia, ammattimusiikkia. Nuo edelliset ovat paahtoa.
 
Ja sinä peräänkuulutat muilta analyyttisempää otetta asioihin. Ettäs kehtaat.

Power Metal Olihan siinä niitä syniä jo 1980-luvulla - mutta syna vaan oli yksi soitin siellä joukossa / antamassa lisämaustetta:
 
http://www.youtube.com/watch?v=GZe2BWNZ0_0
 
Eikä siis niin päin, että siellä miljoonan synan kokolattiamatto. Ja kaikki kuulostaa lähinnä iskelmältä, missä on särökitaraa.

Johann Onn: Olihan siinä niitä syniä jo 1980-luvulla - mutta syna vaan oli yksi soitin siellä joukossa / antamassa lisämaustetta.
 
Niin, ja ei kai tässä nyt olekaan kyse siitä että synajutut tai joku yksittäinen elementti itsessään söisivät sitä 'poweria' millään tavoin. Enemmänkin vaan niin, että tuo käsite on tosiaan erkaantunut siitä mitä sillä alkuaan tarkoitettiin. Tästä syystä jos esim. itse sanoisin kuuntelevani power metallia sillä taka-ajatuksella että Helloween '85-'90 oli kova juttu, ja jos taas keskustelukumppanille power metal ~ Sonata Arctica tms, niin jo lähtökohtaisesti me puhutaan samoilla termeillä aivan eri asioista. Hämmennys taattu.