Studiotyöskentely ›

Kallekorvola: No eikä kannata. Tollasessa yleistämisessä ei oo mitään järkeä. Jos kuulostaa paremmalta muualla kuin nollassa, niin sit säädetään muualle.
 
Monesti (/yleensä/silloin tällöin/joskus/välillä) kun tehdään tiloja jälkeenpäin, ne keinotekoiset etuheijasteet vain mössöyttävät soundia.

Viocress: Monesti (/yleensä/silloin tällöin/joskus/välillä) kun tehdään tiloja jälkeenpäin, ne keinotekoiset etuheijasteet vain mössöyttävät soundia.
 
Monesti (/yleensä/silloin tällöin/joskus/välillä) kun tehdään tiloja jälkeenpäin, ne keinotekoiset etuheijasteet auttavat erottamaan soittimen kaikumössöstä, ja auttavat esim. pitämään transientin signaalissa luonnollisempana ja selkeämpänä. Etuheijasteilla on myös iso vaikutus äänimaiseman "syvyyden" luomisessa. Niillä myös luodaan, tai tuhotaan illuusio ääntä ympäröivän tilan koosta.

Viocress: Etuheijasteilla tarkoitetaan tässä tapauksessa monissa kaikuplugareissa olevaa kohtaa "early reflections", joka kannattaa siis laittaa nollaan.
 
No ei nyt varmaan noinkaan. Johan on aika järjetöntä yleistämistä. Eipä olis montaa levyä laulettu, jos noilla säädöillä mentäis.
 
Ja mitä tulee tilan tarjoamiin heijastuksiin, aika moni laittaa lattiatomin seinän viereen tai kitarakaapin nurkkaan (tai vastavuoroisesti siirtää kamoja kauemmas seinistä, nurkista ja lattiasta - nää on paletin työkaluja, joita käytetään kun tarvitaan, ei mitään sellaisia että aina tehtäis jollain tavalla). Robert Johnson lauloi jo 30-luvulla naama nurkkaan päin. Mulle "se" oivallus tuli joskus 1980, kun näin valokuvan Paul Welleristä studiossa, Paulin VOX ac30:n taakse oli laitettu aaltopeltilevy. Myöhemmin tein mm (kun tilattiin) 70-luvun tomisoundit tilttaamalla tomien eteen parkettivanerilevyn ja mikittämällä heijastuksena sen kautta. Ja tosi matalan basson laittamalla mikin makaamaan lattialle 18" elementin eteen.
 
TT oli hieno mies, ja muutamankin kerran tuli keskusteltua lasin ääressä. Mutta pakko on sanoa myös se, että TT oli erikoismies, jonka metodit vaihtelivat ajan myötä yllättävästä omintakeiseen. Hienoja levyjä hän sai aikaan, mutta monesti sellaisilla metodeilla, joista ei kannata ainakaan aloittaa.

kivi:
TT oli hieno mies
 
ON hieno mies ;)
Muistelisin luennoilta, että "etuheijasteet nollaan" liittyi juurikin siihen, kun käytiin läpi, miten kaikuplugareita kannattaa käyttää. Ja jos aiemmin on neuvottu, että ei äänitetä etuheijasteita, niin ei niitä kannata jälkeenpäinkään luoda jos matsku ei sitä kaipaa. Todennäköisesti tulee parempaa jälkeä jos jättää ne etuheijasteet pois, sensijaan että sohii niitä sinne sun tänne tietämättä mitä niiltä oikein haluaa.
 
Aloitteleville äänittäjille kannata opettaa perusasioita, joita välttämällä menee vähemmän herkästi metsään ennen kuin oppii luottamaan omiin korviin ja tekemään sen mukaan.

Tipi on Tipi ja TT on TT aka T.T. Haastattelumateriaali on Tipiltä. (Tuovinen)
 
e. editoin minäkin

Varmaan puhutte eri TT:istä... Kyllä Oksala on vainaa.

TT tarkoittaa ehdottomasti TT Oksalaa. Mä kyllä vähän ihmettelin, että kuinka se Oksala vielä 5 vuotta sitten luennoi...
 
Tipejäkin on useampia, mm Tipi Tikka, tuo mainio äänimies par äksellaans.

Tipi Tuovisesta ollut puhe kokoajan tässä topicissa.

"etuheijasteet nollaan" on kovasti eri asia kuin "jos matsku ei sitä kaipaa"...
 
Tollaset yleistykset on mun mielestä paitsi vaarallisia, myös turhia, ellei ns. "disclaimeria" ja selitystä tule kylkiäisenä.
 
Todennäköisesti tulee parempaa jälkeä jos jättää ne etuheijasteet pois, sensijaan että sohii niitä sinne sun tänne tietämättä mitä niiltä oikein haluaa.
 
Millä tahansa äänenmuokkaimella voi pilata äänitteen jos sitä sinne sotkee mukaan tietämättä mitä tekee. TJEU, kompura ja EQ.
 
Sitäpaitsi yhtä todennäköisesti ei tule parempaa jälkeä. Jos ne heijaste-presetit sattuu vaan sillä kertaa osumaan oikein.
 
Aloitteleville äänittäjille kannata opettaa perusasioita, joita välttämällä menee vähemmän herkästi metsään ennen kuin oppii luottamaan omiin korviin ja tekemään sen mukaan.
 
Mun mielestä tärkein perusasia on se, että mitään sääntöjä, ja "ainoita oikeita ratkaisuja" ei ole. Korviinsa voinee luottaa aina. Eri asia on se, onko kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja asioiden keskeisiä korrelaatioita saavuttaakseen haluamansa päämäärän.

Viocress: Tipi Tuovisesta ollut puhe kokoajan tässä topicissa.
 
Tipin (Tuovisen) opissa aikonaan oon ollut ja muistaisin Tipin jotain ton suuntaista sanoneen early reflectionseista kaikuplugareissa. Mutta kannattaa suodattaa toi asia silleen, että tää on Tipin tapa tehdä asioita ja Tipikin saattaa tehdä aikamoisia yleistyksiä asioista saadakseen jotain taottua oppilaiden kalloon. Nää asiat kun on sellasia, että jos ei mitään yleistyksiä ja kulmien oikomisia suorita, on hommista kohta hankala sanoa yhtään mitään.
 
Hyvää oppia sain aikanaan Tipiltä ja monelta muulta, mutta muutaman vuoden työskentely ääniasioiden parissa ikäänkuin laittaa asioita perspektiiviin.
 
Ja Tipi on muuten hieno mies, persoonana ihan parhaita alalla tapaamiani tyyppejä.

Eiku tää tt selviskin jo.

noaid: Tää saattaa ehkä kiinnostaa jotakuta kun ilmaseks saa:
 
http://publications.theseus.fi/bits … /45646/Granberg_Juha.pdf?sequence=1
 
Asiaa, thanks :) Luen!

cozmo: Haastattelut tuntuu ihan mielenkiintoisilta, mutta teknisessa mielessä on aika huimaa tavaraa. On joko oiottu mutkia pahasti tai sitten vaan teknisessä mielessä hyvin arveluttavaa tekstiä. Ei muuten, mutta jos tämä pyrkii olemaan tieteellinen julkaisu.
 
Tässä muutamia jotka iski silmään kaltaiselleni skeptikolle.
 
Suositeltavaa luettavaa http://akmedia.digidesign.com/support/docs/48_Bit_Mixer_26688.pdf
 
En tiedä selvästi kuuluvista eroista, mutta en kutsuisi Nyquistin väitteitä uskomuksiksi.
 
Kannattaa vilkaista:
 
http://www.lavryengineering.com/pdf … l_sample_rate_for_quality_audio.pdf
 
http://lavryengineering.com/pdfs/lavry-sampling-theory.pdf
 
Portaittaisuus lisää _harmonista_ säröä?
 
Alasävelsarjat?
 
Eipä sillä pitää varmaan ainakin tuo Mixermanin kirja lukea, mutta mielestäni hänen tekstien anti on jossain muissa asioissa kuin teknisissä faktoissa.
 
Eikös se ollut tuolla sanottukin että haastateltavien kommentit edustavat heidän subjektiivisia näkemyksiään, samoin kuin suurin osa käytetystä kirjallisuudesta on hyvin subjektiivista, koska miksaamisesta ei ole jostain syystä paljon kirjoitettu faktoihin pohjautuvaa tieteellistä kirjallisuutta. Tais tuolla ollu mainittu myös että kaikki riippuu aina biisistä ja tilanteesta eikä noi vastaukset oo tarkotettu yleispäteviksi faktoiksi, vaan haastateltavien mielipiteiksi asioista ja miten he itse usein tekevät asioita.
 
Näytteenottotaajuuksien erot ilmeisesti kuuluvat riittävän selvästi 44,1:n ja 96:n välillä noiden haastateltujen mielestä, jotka sanoivat kuulevansa eron. Nyquistin teoreema ei ole koko totuus asiasta, mutta ei tossa nähdäkseni missään vaiheessa kritisoitu Nyquistin teoreemaa.
 
Ja joo, ainakin kirjallisuudessa (Huber & Runstein, Modern Recording Techniques) väitetään että A/D-muuntimen portaitten väliin osuvat analogisignaalin arvot aiheuttavat harmonista säröä, mutta saattavat noi äijät olla väärässäkin:
 
"Theoretically, the resolution of an analog signal is infinite in both its time and level components, whereas digital audio represents both time (sampling) and level (quantization) as discrete and quantifiable steps. Although these steps are quite small, they add a squared off component to a waveform that adds distortions and sonic properties that are similar to that of a square wave. This characteristic (which occurs at the digitized signals least significant bit level) has the audible effect of adding low levels of harmonic distortion to the encoded signal; however, by adding a small amount of noise (whose frequency spectrum has been shaped so as to be as unobtrusive and unnoticeable as possible), its possible to statistically improve the resolution of the conversion process below LSB level."
 
Mixermanin paras anti on vaihtoehtoiset, valtavirrasta poikkeavat näkemykset ja menetelmät miksaamiseen, ei välttämättä herran tietämys bittisyvyyksien ja näytteenottotaajuuksien syvimmästä olemuksesta, kuten tossa on sanottukin epäsuorasti.
 
Alasävelsarjoista löytyy varmaan juttua ku etsii vaan.

Jaava: Ainakaan digitaalisen signaalinkäsittelyn oppikirjana tuota ei voi käyttää. Sen verran epätarkasti tuo asioita kuvaa. Toi ilmaisee monet asiat niin, että jää vähän epäselväksi, onko kirjoittaja itse ymmärtänyt asiaa.
 
Esimerkiksi pilvenpiirtäjäanalogia, jolla perustellaan voimakkaan signaalin käyttöä. Tosta saa jotenkin sellaisen kuvan, että hiljaiset äänet olisi jotenkin lähtökohtaisesti epätarkempia kuin voimakkaat digitaalimuunnoksessa. Se epätarkkuus syntyy siitä, kun hiljaista ääntä vahvistetaan voimakkaaksi, mutta jos niitä tasoja ei nosta, on dynamiikka ihan yhtä tarkkaa alhaalla kuin ylhäälläkin. Lisäksi nostaminen vähentää myös voimakkaitten äänien tarkkuutta. Eli periaatteessa tolla voidaan perustella äänittäminen lähellä nollatasoa, kuten kirjoittaja tekee, mutta teorian voisi kuvata aika paljon selkeämmin.
 
Mua myös häiritsee se, että toi puhuu digitaalisen signaalin resoluutiosta tarkoittamassa ainakin kahta eri asiaa. Ja sotkee sitten ditheröinnin käytön pienimmässä bitissä kuultavassa portaallisessa voimakkuudessa jotenkin näytteenottotaajuuteen.
Analogisignaali on jatkuva, siitä tehdään epäjatkuva digitaalinen näytteistys, joka muutetaan takaisin jatkuvaksi analogisignaaliksi. Jos näytteitä on otettu enemmän kuin kaksi kertaa korkeammalla taajuudella, kuin alkuperäinen analogisignaali, saadaan teoriassa täsmälleen samanlainen jatkuva signaali. Tottakai laitteet on epäideaalisia, mutta ei se signaali silti portaallinen ole, eikä korkeampi näytteistys lähtökohtaisesti paranna tarkkuutta niissä taajuuksissa, jotka olivat myös matalamman näytteistyksen alueella.
 
Edit: juu enkä mäkään selkeesti osaa ilmaista itseäni yhtään sen selkeämmin.
 
Kyseessä on toki vaikea aihe kirjoittaa, mutta myöskin lukea ja ymmärtää. Jos on epäilyksiä ym. kohtien suhteen niin kannattaa lukea mm. Stavroun Mixing with your mind-kirja, josta tuo pilvenpiirtäjäanalogia on. Stavrou saattaa hyvinkin olla väärässä väittäessään juurikin että hiljaiset äänet tallentuvat lähtökohtaisesti epätarkemmin kuin kovimmat mutta enpä ole törmännyt faktaan, jossa todistettaisiin ettei näin ole.
 
Käsittääkseni opinnäytetöitä harvoin käytetään oppikirjana tai muuten opetuksessa. Eikä tämä opinnäytetyö ole signaalinkäsittelystä vaan miksaamisesta ja digitaalisen ja analogisen äänen ja miksaamisen eroista.
 
Resoluution nyt vaan voi ilmoittaa sekä bitteinä että käytettävissä olevien portaitten määränä. Vai mitähän kahta asiaa tässä sotkettiin audiosignaalin resoluutioon?
 
Ditheröintiä tapahtuu käsittääkseni sekä AD-muuntimessa että silloin kun bittisyvyyttä pienennetään ja tarkotuksella lisätään ditheröintiä.
 
Ja kun jatkuva analogisignaali muutetaan digitaaliseksi näytteistämällä, ei se näytteistyksen tuottama digitaalinen likiarvo ole aina tasan sama kuin se alkuperänen analogisignaali, kuten tuolla on selitetty. Tästä johtuen se digitaalisesta analogiseksi muunnettu signaalikaan ei ole tasan sama kuin alkuperänen analogisignaali. Vaikka erot ovatkin useimmiten hyvin pieniä.

Kallekorvola: No eikä kannata. Tollasessa yleistämisessä ei oo mitään järkeä. Jos kuulostaa paremmalta muualla kuin nollassa, niin sit säädetään muualle.
 
Lukematta (tai no osan luin, ennenku alko tökkiä noi asiasta-vielä-vähän-tietämättömän-äänimiehen-nuoruuden-uholla kirjoittamat yleistykset) voin sanoa, että tota sisältöä ei kannata ottaa ihan täytenä koko totuutena... Tuossa tekstissä on aika paljon asiavirheitä, ja tosi paljon "isojen poikien" suusta kuultuja asioita, joiden sisältöä tai asiayhteyttä ei kirjoittaja ole ehkä ihan täysin hahmottanut.
 
Jos olisit vaivautunut lukemaan edes sivulle 15 saakka, tai pelkän tiivistelmän, olisit tajunnut että alkuosa kommentistasi on täysin turha.
 
"Koska miksaamisessa on kuitenkin kyse luovasta taiteesta, ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa miksata."
 
"Miksaaminen on myös erittäin vaikea aihe haastatella, koska lähes
kaikkien menetelmien käyttötavat ja käyttötilanteet riippuvat täysin miksattavasta
kappaleesta ja miksaajan visiosta, eikä mitään yleistyksiä ole helppo tehdä. Tästä syystä monet kysymykset olivat kuitenkin aika yleisluontoisia, koska hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä on vaikea esittää ilman miksattavaa kappaletta."
 
Nuoruuden uhosta en välttämättä puhuisi kohdallani (ikää 36), mutta sanonpahan vaan että täältä m.netistä ei löydy montaakaan kaveria, jotka tietävät totuuden näistä asioista. Huomattavasti enemmän on niitä jotka luulevat tietävänsä. Itse en väitä kuuluvani ensimmäiseen joukkoon vaikka olenkin harrastanut äänittämistä ja soittamista 90-luvun alusta lähtien.
 
Kerro ihmeessä mitä asiavirheitä löysit tuolta koska ne kyllä kiinnostavat aina perusteluineen? Yleistyksistä olen varoittanut mielestäni varsin selvästi enkä voi muuttaa suoria lainauksia miksikään muuksi.

kivi: No ei nyt varmaan noinkaan. Johan on aika järjetöntä yleistämistä. Eipä olis montaa levyä laulettu, jos noilla säädöillä mentäis.
 
Työskenneltyäni opetus- ja luennointihommissa about neljännesvuosisadan, suhtaudun h y v i n epäilevästi siihen, että luentomuistiinpanoja mennään toistaan suoraan absoluuttisena totuutena kokeilematta niitä ensin 50 kertaa eri tilanteissa.
 
Niin, ainoa yleistäminen mitä tässä on tapahtunut, on tapahtunut tässä threadissa kun jengi ei viitsi lukea ku valitsemansa kohdat (pelkät lainaukset, jotka yksinään luettuna nostaa karvat pystyyn keltä tahansa).
 
Tuovisen Tipin luennoilta poimittuihin lainauksiin on pyydetty lupa herralta itseltään ja hän tarkisti kyseiset lainaukset itse ja sanoi toki että niissä on suuri väärinkäsityksen vaara (ja oikeassa oli). Ne eivät toki avaudu ihan helposti niille, jotka eivät ole miehen luennoilla koskaan olleet kun jokaisen lainauksen asiayhteyttä ei ole kerrottu tai pohjustettu erikseen. Luennoilla olleet kuitenkin tietävät mistä on kyse ja se periaatteessa riittää. Muut kuin vertaisopiskelijat eivät varsinaisesti ole edes opinnäytetyön kohderyhmää, mutta aattelin nyt vaan että joku täälläkin olis voinu jotain tosta hyötyä, mutta taisi olla virhearvio.

noaid:
Ne eivät toki avaudu ihan helposti niille, jotka eivät ole miehen luennoilla koskaan olleet kun jokaisen lainauksen asiayhteyttä ei ole kerrottu tai pohjustettu erikseen. Luennoilla olleet kuitenkin tietävät mistä on kyse ja se periaatteessa riittää.
...
mutta aattelin nyt vaan että joku täälläkin olis voinu jotain tosta hyötyä, mutta taisi olla virhearvio.
 
No jos ymmärtämisen edellytyksenä on se, että on ensin ollut kuulemassa noi luennot joita siteeraat, niin en kauheasti lähtis draamakuningattarena loukkaantumaan, jos kritiikkiä tulee.

kivi: No jos ymmärtämisen edellytyksenä on se, että on ensin ollut kuulemassa noi luennot joita siteeraat, niin en kauheasti lähtis draamakuningattarena loukkaantumaan, jos kritiikkiä tulee.
 
Se on ihan hyvä että palautetta tulee ja keskustelua syntyy, mutta joidenkin keskusteluun osallistujien olis ehkä syytä vähän tarkemmin yksilöidä missä kohtaa niitä asiavirheitä on sen sijaan että vaan puhutaan paskaa yleisellä tasolla ja arvostellaan ilman mitään perusteita. Uskon kyllä että virheitä tuolta saattaa löytyä koska en ole esim. mikään signaalinkäsittelyn asiantuntija. Eikä kustantaja ja Tukes ole käyttäneet tämän tarkistamiseen viittä vuotta.
 
Mutta enpä olis uskonut että ihmisten on niin vaikea ymmärtää noita Tuovisen lainauksia kuin näyttää olevan, koska noi luennot ei pitäis kuitenkaan OIKEASTI olla ymmärtämisen edellytyksenä, jos on äänittämistä ja miksaamista harrastanut vähänkään enemmän. Myönnän kyllä että noi Tuovisen lainaukset ovat aika irrallisia enkä olis niitä tonne laittanutkaan ellei toinen ohjaaja olis ollu vahvasti sitä mieltä että ne pitää siellä olla. Ja tulipa vielä laitettua tonne varotus että ne ei oo mitään absoluuttisia totuuksia, niinkuin ei muidenkaan kommentit, vaan aina tilanteesta riippuvaisia. Mutta jokainen kai lukee asiat jossain määrin niinkuin itse haluaa ne käsittää.

No, kuten varmaan huomaat, en ole kommentoinut sun tekstiäsi millään tavalla. Sen sijaan Viocressin mielipide early reflectionsien täydellisestä käyttökelvottomuudesta kummastutti mua kovasti.