| Aihe: Jazzin perusasiat, auttakaa te viisaammat! | |
|---|
 VTI
21.07.2012 00:49:18 (muokattu 21.07.2012 00:50:49) | |
|
Eli, bluesia (ja kokeillu kaikkea muutakin) olen pienen ikäni soittanu ja aina on jazz musa kiinnostanu, kuunnellu oon aina! jazz soinnut hyvinki hallussa, bluesissa soolot on lähinnä mun hommaa. Eli pitäisi saada opeteltua soolo juttua jazz puolella mutta kun teoriaa en ymmärää ollenkaan. eli apua kaikkeen esim. teoria, soolot lähinnä että pääsee kunnolla alkuun.
Ja instrumennttihan on kitara.
Kiitos jo etukäteen! :) |
|
VTI: Eli, bluesia (ja kokeillu kaikkea muutakin) olen pienen ikäni soittanu ja aina on jazz musa kiinnostanu, kuunnellu oon aina! jazz soinnut hyvinki hallussa, bluesissa soolot on lähinnä mun hommaa. Eli pitäisi saada opeteltua soolo juttua jazz puolella mutta kun teoriaa en ymmärää ollenkaan. eli apua kaikkeen esim. teoria, soolot lähinnä että pääsee kunnolla alkuun.
Ja instrumennttihan on kitara.
Jos blues lähtee niin jazziin siirtyminen lähinnä sitä että muutkin kuin bluesasteikot haltuun ja kuuntelemalla jazzmainen fraseeraus.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 sub zero
21.07.2012 16:02:31 (muokattu 21.07.2012 16:02:39) | |
|
Katot jonkun vanhan jazz-standardin soinnut ja niiden sointujen pääsävelten pohjalta lähdet kehittelemään. Se on hyvin hidasta ja vaikeaa aluksi. Pitää kuunnella, mitä muut on soittaneet sen biisin sooloissa niin saa vihjettä. Lähdet vaikka sitten vähän varioimaan niitä muiden soittamia sooloja.
Asteikot kuuluu jazziin, mutta ei ne ihan pakollisia ihan aluksi ole ja niissä tavallisimmissa asteikoissa on usein vain yksi nuotti eroa soinnun perusduuri/molliasteikkoon.
Joku tämmönen vanha jazz on helppoa alkuun, kun sävelkieli on helppotajuisempaa.
http://www.youtube.com/watch?v=saXmGDOtriU |
 Zeeboo
21.07.2012 21:52:56 (muokattu 21.07.2012 21:54:49) | |
|
Viisaudesta nyt niin tiedä...
Jos bluesit on kohtuudella lapasessa, niin siitähän on helppo lähteä hommaa jatsintamaan. Tuossa on tavallinen 12-tahtinen blues, johon on taitepaikkoihin latettu ns. II - V soinnut. Kakkosviitoset on merkattu keltaisiksi lapussa. Soinnut ovat tarkoituksella simppelit, ilman laajennuksia tai muunne- tai krvaavia hommia.
https://dl.dropbox.com/u/6023254/JazzBlues.pdf
Jos idea ei ole ennestään tuttu, niin tämä meinaa sitä, että sointuvaihto ennakoidaan "maalisoinnun" toisen ja viidennen asteen kautta. Esim. G7 => C7 tehdään niin, että C:lle mennään Dm7 G7 vaihdon kautta. Ei siinä sen kummempaa. Noihin taitepaikkoihin passaa sitten rakentaa sujuvia fraaseja, jotka istuvat edellä soitettuihin juttuihin, jotka "ennakoivat" soinnun vaihtumista, joista soolo jouhevasti jatkuu uuden soinnun mukaan, jotka nostavat melodista jännitettä joka purkautuu uudelle soinnulle tultaessa yms jne.
Noita kakkos-viitos fraaseja löytyy pilvin pimein kaikenlaisista kirjoista ja netin syövereistä, ja niitä on helppo transponoida aina tilanteeseen sopivaksi. Analysointi, siis kevyt funtsaaminen, miksi joku valmis fraasi on just sellainen kuin on, on myös hyödyllistä. Ei tosin pakollista, mutta kehittävää. Niin, ja tietysti omien fraasien rakentelu, sehän se päämäärä on, eiks. Mutta kaikkia pyöriä ja kaikkea ruutia ei tähän maailmaan kannata alkaa uusiksi tyhjästä värkkäämään. Ihan hyödyllistä on ottaa mallia muilta. Ja suositeltavaakin.
Rytmiikka on sellainen juttu johon on syytä kiinnittää huomiota. Teemu Viinikaisen "Rytmi Elää" pumaska komppilevyn kanssa on mahdottoman hyvä apu tähän hommaan, mutta ei ehkä ihan niitä ensimmäisiä hankittavaia.
Jazz biisien melodiat on hyvä opetella soittamaan. Yllättävän paljon asiaa tulee omaan soittoon (varsinkin kitaralla) kun treenaa esim saksofonille tai trumpetille tehtyjä biisejä. Uusia ideoita tulee aivan varmasti, ja samalla aukeaa monta vakkari asemiin ja -sormituksiin jämähtänyttä lukkoa. Ja tietysti kannattaa kuunnella paljon. Kitaristeja, mutta myös pianisteja ja puhaltajia, varsinkin fonisteja.
White men can't Monk |
 baron
21.07.2012 23:16:02 (muokattu 21.07.2012 23:59:12) | |
|
sub zero:Asteikot kuuluu jazziin, mutta ei ne ihan pakollisia ihan aluksi ole ja niissä tavallisimmissa asteikoissa on usein vain yksi nuotti eroa soinnun perusduuri/molliasteikkoon.,
Helppo tapa saada asteikot haltuun on ottaa soinnun sävelet ja täyttää puuttuvat sävellajin sävelillä.
Esim jos C-duurissa sointukierto II-V-I molliin on Em7b5 A7b9 Dm7 niin
Em7b5 on E G Bb D ja C-duurin sävelillä täydennettynä saadaan asteikko
E F G A Bb C D E joka on E-lokrinen eli F-duurin seitsemäs moodi.
Ja asteikkoa voi/saa käyttää ilman että tietää sen nimeä:-)
A7b9 = A C# E G Bb
ja täydennettynä A Bb C# D E F G A joka on mixb2b6 eli D-harmonisen mollin viides moodi
Dm7 vastaavasti D E F G A H C D eli D-doorinen eli C-duurin toinen moodi.
Ylläkerrottu menetelmä toimii periaatteessa aina, joskus ongelman muodostaa se että sävellaji tilapäisesti muuttuu (tonikisaatio) joka pitää havaita jotta tietäisi mistä sävellajista ottaa puuttuvat sävelet.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
tonikisaatio...yks kaveri opettelee vanhoilla päivillään kiipareilla soitaan. Yrittää matkia Vangelista ja/tai Jarrea. Käyttää lähes pelkästään tonikisaatiota mikä on arveluttavaa, koska kysyi minulta, mikä on mustien koskettimien rooli:):):) |
|
ainalapsi57: tonikisaatio...yks kaveri opettelee vanhoilla päivillään kiipareilla soitaan. Yrittää matkia Vangelista ja/tai Jarrea. Käyttää lähes pelkästään tonikisaatiota mikä on arveluttavaa, koska kysyi minulta, mikä on mustien koskettimien rooli:):):)
Jos soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla niin silloin C-duurin moodit on handussa!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Mielestäni on paras aloittaa lainaamalla kirjastosta muutamien jazz -standardien nuotteja. Niillä pääsee hyvin alkuun vaikka ei tietäsikään mitään lajin teoriasta, joka on soolojen ja improvisaation osalta hyvin monimutkaista. Jokin musiikin tallennusväline (digitaalinen) on välttämätön, jotta voi soitta komppia taustalle ja pistellä siihen päälle melodiaa ja improvisaatiota. Kunhan oppii ensin soittamaan melodian nuottien avulla, voisi mielestäni siirtyä improvisoitujen soolojen pariin. Tässäpä se vaikein kohta onkin. On niin monta soitukäännöstä, joille kullekin pitää olla oma asteikko. Muuten homma kuulostaa hölyn pölyltä. Tarvittaessa otetaan luuri käteen ja sovitaan muutama soittotunti alaa hallitsevan musiikinopettajan kanssa. Jos haluaa olla täysin itseopiskelija tällä vaikealla alalla, niin kirjaston musiikkiosastolta voi löytyä eri soinnulle sopiva skaaloja. Ohessa on parin viikon harjoittelun tuloksena syntynyt kotiäänite kappaleesta Afternoon in Paris. Komppi, basso ja melodia ovat soitettu Statogasterilla. Kuulostaa jazzilta, otaksun. Ohessa linkki.
http://www.myspace.com/596458531 |
|
baron: Jos soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla niin silloin C-duurin moodit on handussa!
Löytyiskö mitään sointukulkua jonka päälle voisi soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla niin että lopputulos kuulostaisi jatsilta? |
|
Kefiiri: Löytyiskö mitään sointukulkua jonka päälle voisi soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla niin että lopputulos kuulostaisi jatsilta?
||: Dm7 | % | % |% :||
=D
White men can't Monk |
baron
07.11.2012 12:29:25 (muokattu 07.11.2012 12:37:48) | |
|
Kefiiri: Löytyiskö mitään sointukulkua jonka päälle voisi soittaa pelkillä valkoisilla koskettimilla niin että lopputulos kuulostaisi jatsilta?
Esim Dm9 - G13 - Cmaj7
Asteikot D-doorinen, G-miksolyydinen, C-jooninen.
Mutta jos haluat vähän vaihtelua niin ota piisiksi Miles Davisin "So What"!
A-osassa Dm7, voi soittaa D-doorista, pelkät valkoiset koskettimet. (Tuo Zeeboon esimerkki ||: Dm7 | % | % |% :||)
B-osassa Ebm7, selviää Eb-molli pentatonisella, pelkät mustat koskettimet!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Kefiiri
07.11.2012 12:55:04 (muokattu 07.11.2012 12:55:24) | |
|
Kiitän vinkeistä =D pitää testata noita kun pääsen koskettimiston ääreen. Olen yrittänyt tajuta moodien ideaa, mutta aina on käsityskyky loppunut kesken, vaikka olen kitaransoittopalstaltakin lukenut valaisevia selostuksia. |
|
baron: ...Mutta jos haluat vähän vaihtelua niin ota piisiksi Miles Davisin "So What"!...
....tai sen "sisarkappale" Coltranelta:
http://www.learnjazzstandards.com/j … rds-2/impressions-by-john-coltrane/
White men can't Monk |
Kefiiri
07.11.2012 20:02:06 (muokattu 07.11.2012 20:31:51) | |
|
Zeeboo: ....tai sen "sisarkappale" Coltranelta:
http://www.learnjazzstandards.com/j … rds-2/impressions-by-john-coltrane/
Tuohan onkin mahti sivusto! Play-alongit vaikka mistä, myös So Whatista. Ja sen verran jo testasin, että kyllä tuon C-duuriasteikon turvin D-molliseiskan päälle ihan sujuvaa feikki-jatsia syntyy :)
Mainiota! Pitääpä ruveta kehittymään. |
|
Näitä paljon:
-kuuntelua
-transkriptiota
-analysointia
-soittamista itteä parempien kanssa
-sointuja ja sointukäännöksiä
Mielettömän paljon:
-ittensä nolaamista jazz-jameissa
Vähän vähemmän sitten:
-asteikoita
Laitetaan vielä perään että tää on mun mielipide. |
|
Zeeboo: ....tai sen "sisarkappale" Coltranelta:
http://www.learnjazzstandards.com/j … rds-2/impressions-by-john-coltrane/
Toihan on tosi kiva sivu. Kiitti linkistä!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
baron
07.11.2012 22:06:45 (muokattu 07.11.2012 22:08:50) | |
|
Kefiiri: Tuohan onkin mahti sivusto! Play-alongit vaikka mistä, myös So Whatista. Ja sen verran jo testasin, että kyllä tuon C-duuriasteikon turvin D-molliseiskan päälle ihan sujuvaa feikki-jatsia syntyy :)
Mutta kyllä pitemmän päälle pelkästään asteikon sävelten käyttäminen kuulostaa tylsältä, kyllä siellä pitää mausteeksi olla asteikkoon kuulumattomia säveliä, esim lähestymisääninä soinnun sävelille ym.
Kantsii netistä etsiä suurten tähtien "lickejä" ja oppia miten "isot pojat" on homman ratkaisseet.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Kefiiri
08.11.2012 08:35:35 (muokattu 08.11.2012 08:36:40) | |
|
baron: Mutta kyllä pitemmän päälle pelkästään asteikon sävelten käyttäminen kuulostaa tylsältä...
Juu, toki noin. Mutta _sopivien_ lisäsävelten valkkaaminen on just sitä mikä tekee jatsin soittamisesta vaikeaa :D
Sointujen säveliin perustuva sooloilu on kanssa haastavaa, kun sinnekin pitäisi löytää juuri ne jatsi-välisävelet. Mutta kaikkiaan tässä ketjussa on jo nyt esitetty paljon ihan käytännön juttuja, joihin ajatuksen kanssa perehtymällä varmaan pääsee eteenpäin. |
 ewq
08.11.2012 16:50:31 | |
|
Yks sellanen biisi, jossa olis vähän enemmän sointuvaihdoksia, mutta voi rämpiä pelkällä yhdellä duuriskaalalla läpi, on Autumn Leaves. Tosin yleensä sitä soitetaan Bb-duurissa. Kannattaa laatia itselle vaikka jonkinlainen "kartta" hahmottaakseen, että mitä ne duuriskaalan äänet on kuhunkin sointuun nähden. Sen avulla oppii hahmottamaan miltä eri lisäsävelet esim dominantti sointuun kuulostaa.
iRealBook on sikäli hyvä työkalu (saa iPhoneen ja Maciin ainakin, kai myös Androidille nykyään), että sieltä saat taustan pyörimään erilaisissa staileissa ja voit myös vaihtaa sävellajin mielen mukaan. Sen kanssa tykkään itse ainakin treenata.! |
baron
08.11.2012 19:09:29 (muokattu 08.11.2012 19:25:08) | |
|
ewq: Yks sellanen biisi, jossa olis vähän enemmän sointuvaihdoksia, mutta voi rämpiä pelkällä yhdellä duuriskaalalla läpi, on Autumn Leaves. Tosin yleensä sitä soitetaan Bb-duurissa.
Ai, mä oon aina soittanut sitä G-mollissa!
Originaalisävellaji oli E-molli.
(Les feuilles mortes, Yves Montand 1946)
Jos ton piisin haluaa yhdellä asteikolla rämpiä läpi niin G-bluesasteikko.
Siinä on kakkosvitosia neljässä sävellajissa: Bb, Gm, Fm ja Eb eli pelkällä Bb-duuriasteikolla tulee kyllä äitiä ikävä.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
