Kitarat: kitarakamat ›

markkuilari: Valitettavasti se ei ole uskon asia. Kyllähän jokaisen firman tehtävä on tuottaa osakkaille max määrä voittoa merkistä riippumatta. Tiedän että Mersullakin on korvattu 10 senttiä maksava osa 8 sentin osalla kulujen pienentämiseksi, ja perseelleen siinäkin on menty. Vastaavaa vois hakea kitaroista, jos 2000e liukuhihna kitaraan laitetaan joku onneton kuminen satula, jonka kaikki tuntuu vaihtavan parempaan, niin kyllähän siinäkin on säästetty. On turha selittää jollain luusatulan tekemisen vaarallisuudesta(Biohazard). Jossainhan ne kumminkin tehdään, vai onko jossain eläimessä niitä valmiina, ja vieläpä eri kokoisia.
 
Jep, mutta firmojen tehtävä ei ole tuottaa osakkailleen tappiota. Sitä tarkoitin kirjoituksellani. Kyllähän kymmenen sentin prikan korvaaminen kahdeksan sentin prikalla voi olla kannattava toimenpide, mutta epäonnistuessaan se voi maksaa miljardeja. Siinä veitsenterällähän monet firmat taiteileepi nykyisin. Ei yrityksen etu voi olla se, että ampuu itseään jalkaan. Jos yrityksen palkitsemisjärjestelmät kannustavat firman johtoa ottamaan tolkuttomia riskejä ja toimimaan lyhytnäköisesti, niin silloin niitä järjestelmiä pitää muuttaa. Nähdäkseni tämän suuntaista kehitystä on jo tapahtumassakin.

hallu: Jos yrityksen palkitsemisjärjestelmät kannustavat firman johtoa ottamaan tolkuttomia riskejä ja toimimaan lyhytnäköisesti, niin silloin niitä järjestelmiä pitää muuttaa. Nähdäkseni tämän suuntaista kehitystä on jo tapahtumassakin.
 
Oikeassa olet, nimittäin irtisanomisilla, lomautuksilla ja tehtaiden lopettamisilla/siirtämisillä. Mersukin rupes käyttämään Rellun koneita. Voi helvetti.

markkuilari: Oikeassa olet, nimittäin irtisanomisilla, lomautuksilla ja tehtaiden lopettamisilla/siirtämisillä. ..
 
Niinpä niin.
 
Juuri nuo ovat niitä asioita, jotka vaikuttavat siihen laadun heikkenemiseen. ja syy on siellä talouselämässä. Kun firman omistaa joukko kasvottomia sijoittajia, ei valmistettavalla tuotteella yksinkertaisesti ole merkitystä. Ei sijoittaja välttämättä edes tiedä, mitä kaikkea omistaa.
 
Kun pörssiyhtiö alkaa hakemaan säästöjä, ne tehdään yleensä työntekijän kustannuksella. Tästä seuraa huono työilmapiiri, jonka seuraukset tiedetään. Jos laadunvalvojaa vituttaa, läpi pääsee roskaa. Jos laatua ei valvota, löytyy kusisia haalareita lattioiden alta, niinkuin nyt suomessa on arvokiinteistöjen kanssa käynyt.
 
Materiaalit halpenevat myös ja sitä kautta lopullisen tuotteen laatu laskee.
 
Entisaikojen kapitalistit olivat itse firmojensa omistajia. Jos firmalta meni maine, mieheltäkin meni maine. Nykymaailmassa se tuntematon sijoittajaporukka vähät välittää firman maineesta, koska oma maine ei putoa huijareiden sarjaan vaikka firma myisi paskaa timantteina.
 
Ihmisillä on taipumusta rakastua soittimiinsa ja joskus tulee mieleen että niiden heikkouksia katsellaan hiukkasen ruusunpunaisten lasien läpi. Totuus on kuitenkin se, että useammassakin hintavassa merkissä on ollut todella vakavia ongelmia laadun suhteen.
 
Meidän pitää vaatia laatua siltä laatukitaran valmistajaksi ilmoittautuneelta tehtaalta. Jos merkkipeli ei ole hintansa arvoinen, se pitää jättää kauppaan ja kertoa kauppiaalle, että kapine on kelvoton. Kun palautuksia satelee, tehdas joko pistää lapun luukulle, tai parantaa laatua. Kumpikin on asiakkaalle hyvä vaihtoehto.

Mersukin rupes käyttämään Rellun koneita. Voi helvetti.
 
MITÄH??!! Onko totta ja??

Epi: MITÄH??!! Onko totta ja??
 
http://www.smartmotorist.com/motori … cedes-will-use-renault-engines.html

markkuilari: Oikeassa olet, nimittäin irtisanomisilla, lomautuksilla ja tehtaiden lopettamisilla/siirtämisillä. Mersukin rupes käyttämään Rellun koneita. Voi helvetti.
 
Hetkinen, eikös nimenomaan MacLaren siirry käyttämään rellun koneita kun Mersu sanoo moottorisopimuksen irti sen kanssa? voi oll aettä muista ihan päin mäntyäkin tämän asian. Jotensakin vain haistelin, että mahtaako Hamiltonin tallin vaihto liittyä samaan asiaan eli siirtyykö se moottoreiden perässä toiseen talliin? en ole ihan varma.
 
Autoteollisuushan on muuten niin fuusioitunutta että ei siitä ota enää pirukaan selvää kuka ne autot loppupelissä tekee. Tämä on vähän ohi aiheen, mutta hupaisa yksityiskohta oli omalla kohdallani hoksata, että mun oma Toyotani on tehty turkissa. Siellä ne on samassa rivissä japaniassa tehtyjen kanssa ja samalla hinnalla myytävänä eikä valmistusmaasta puhuta mitään ja sen oikeastaan saakin selville vain rungon numeron perusteella. Mutta kun me soittajat olemme tarkkoja siitä valmistusmaasta niin autoissa siitä ei pahemmin huudella. Bemari mielletään saksalaiseksi autoksi, vaikka se tehtäisiin venäjällä. Toisaalta autoissa ei varmaan oikein voi sitä valmistusmaata samalla tavalla määritelläkään kun ne tehdään ympäri maailmaa.

hallu: eikä valmistusmaasta puhuta mitään ja sen oikeastaan saakin selville vain ringon numeron perusteella.
 
Johnilta olisikin vaikeampi kysyä kun se on kuollut ;)
 
Pyydän armoa, ei autokeskustelua tänne...

Kefiiri: Johnilta olisikin vaikeampi kysyä kun se on kuollut ;)
 
Pyydän armoa, ei autokeskustelua tänne...
 
Joo lopettelen tämän autokeskustelun omalta osaltani:-). Korjasin tuon typon mutta huomiosi oli hauska:-)

hallu: Jep, mutta firmojen tehtävä ei ole tuottaa osakkailleen tappiota. Sitä tarkoitin kirjoituksellani. Kyllähän kymmenen sentin prikan korvaaminen kahdeksan sentin prikalla voi olla kannattava toimenpide, mutta epäonnistuessaan se voi maksaa miljardeja. Siinä veitsenterällähän monet firmat taiteileepi nykyisin. Ei yrityksen etu voi olla se, että ampuu itseään jalkaan. Jos yrityksen palkitsemisjärjestelmät kannustavat firman johtoa ottamaan tolkuttomia riskejä ja toimimaan lyhytnäköisesti, niin silloin niitä järjestelmiä pitää muuttaa. Nähdäkseni tämän suuntaista kehitystä on jo tapahtumassakin.
 
Nyt Hallu elää vähän utopistisessa maailmassa... ;)
 
Todellisuus on aika karua näiden asioiden suhteen ja siitä touhusta on usein järki todella kaukana.
 
Ensimmäiseksi pitää muistaa, että isoissa pörssiyhtiöissä ei mikään ole sitä, mitä se oikeasti on, vaan asiat ovat siten, miltä ne näyttävät. Ja jos muutoksella X saadaan paperilla säästö Y, niin se toteutetaan, eikä ketään kiinnosta, mikä se lopputulos kokoniasuudessaan todellisuudessa on. Johtaja Z saa paperilla näytettyä säästäneensä summan W, niin se on silloin säästänyt summan W ja mahdolliset muutoksesta johtuneet kulut menevät jonkin toisen osaston tms. piikkiin. Tai kun huomataan, että homma ei toiminutkaan, on johtaja jo muissa projekteissa tekemässä uusia säästöjä tai kokonaan eri firman palveluksessa.
 
Lisäksi johtajat, jotka päätöksiä tekevät, eivät useinkaan ymmärrä itse tuotteeta mitään, vaan toimivat erilaisten raporttien ym. varassa. Lukemattomissa yrityksissä ammutaan itseä jalkaan joka päivä, vaikka ulkoa katsottuna homma näyttää täysin järjettömältä.
 
Toiseksi muutoksista tehdään riskianalyysejä. Mitä muutoksella säästetään, mitä siitä tulee takuupalautuksina ym. tappioita. Ja jos tappioista huolimatta viivan alle jää muutoksen kanssa enemmän kuin aiemmin, se tehdään. Ja toisaalta, kuten jo sanoin, mikä vain saadaan näyttämään miltä vain, ja loppu viimeksi kysymys on vain johtajan kyvystä saada omat toimet näyttämään kvartaaliraportissa hyviltä, todellisuudella ei aina ole niinkään väliä...

En mä tiedä, mut Sonera on paska firma.
 
Tosipaska.

Laulava Kylätohtori: Raportti taloudesta...
 
Piti oikein plussalla liehitellä. Näinhän se menee.

ReBeat: http://www.smartmotorist.com/motori … cedes-will-use-renault-engines.html
 
Offtopicia joo, mutta voi ny perrrkll...

Laulava Kylätohtori: Nyt Hallu elää vähän utopistisessa maailmassa... ;)
 
Todellisuus on aika karua näiden asioiden suhteen ja siitä touhusta on usein järki todella kaukana.
 
Monesti on asiat toisinkin päin, firmat tekee liian kallista laatua ja tavara ei vaan myy. Valitettava totuus on se, että usein vika on meissä ostajissa. Köyhäilemme halpamalleja ja kiinanrojua.

s8na: ...usein vika on meissä ostajissa. Köyhäilemme halpamalleja ja kiinanrojua.
 
Tiedähäntä. Köyhäilemme toki, mutta niinhän se vain on että nillä halpamalleillakin pääsee yllättävän pitkälle. Olisiko kuitenikin niin, että suuri massa ei koe eroa 300:n euron skujun ja 1800:n euron Fenderin välillä hintaeron arvoiseksi?
 
Itse tapaan ostaa halvemman kokeillakseni uutta kitaratyyppiä. Jos miellyttää tarpeeksi, tulee nurkkiin samanlainen merkkipelinä. Seuraavaksi pitäisi kokeilla jotain SG-tyyppistä, tai Thinline teleä. En ole koskaan omistanut sellaisia ja olisi aika turhanpäiväistä pistää testiin muutama tuhat, kun muutamalla satasella selviää. Se kiinanpelikin kykenee kyllä antamaan suuntaa siitä, millainen se aito asia on.

pönttö: Tiedähäntä. Köyhäilemme toki, mutta niinhän se vain on että nillä halpamalleillakin pääsee yllättävän pitkälle. Olisiko kuitenikin niin, että suuri massa ei koe eroa 300:n euron skujun ja 1800:n euron Fenderin välillä hintaeron arvoiseksi?
 
Itse tapaan ostaa halvemman kokeillakseni uutta kitaratyyppiä. Jos miellyttää tarpeeksi, tulee nurkkiin samanlainen merkkipelinä. Seuraavaksi pitäisi kokeilla jotain SG-tyyppistä, tai Thinline teleä. En ole koskaan omistanut sellaisia ja olisi aika turhanpäiväistä pistää testiin muutama tuhat, kun muutamalla satasella selviää. Se kiinanpelikin kykenee kyllä antamaan suuntaa siitä, millainen se aito asia on.
 
Musta tuntuu et halvempaa ois ostaa se aito peli käytettynä ja myydä samaan hintaan pois. Sais vielä sen oikean tuntuman kunnon vehkeestä.
 
Enkä kyllä ihan osta tota suunnan näyttöä. Thinlinejutut on ainakin pilalla mun mielissä erään koreanritsan vuoksi.

s8na: ...samaan hintaan pois. Sais vielä sen oikean tuntuman kunnon vehkeestä.
 
Enkä kyllä ihan osta tota suunnan näyttöä...
 
No duodaduoda. Olen oikeastaan onnellinen siitä, ettei tuo merkkijuttu kauheasti minua vaivaa. Olen omistanut sekä hyviä, että huonoja merkkipelejä, kuten myös vastaavasti halpisvehkeitä. Työn laatu heittelee mielestäni yli kohtuuden rajojen, kuten olen muissa yhteyksissä toistanut.
 
Myyntihinta on ihmeellinen keksintö. Se muodostuu a i n a kahdesta pääosasta. Toinen on valmistus- ja logistiikkakustannukset. Koko prosessi kitaran tiestä metsästä ja kaivoksesta käsiisi, jossa työn ja raaka-aineiden laatu muodostaa osan hinnasta. Toinen on brändin kyky luoda mielikuvia arvosta. Ensimmäisellä on merkitystä suorastaan paljon, mun taas toinen on silkkaa ilmaa. Brändissä maksaa ilma. Brändillä myöskin brassaillaan muille.
 
Aika outoa, kun ajattelee. "Olen niin aasi, että maksoin tonnin kapinesta, jonka olisi saanut satasella". Saako tuolla lauseella viisaan paperit? Emättimen kanssa todennäköisesti saa askarrella, koska rahojaan heittelevä yksinkertainen on tietynsorttisen, siiderivetoisen ryhmän toteutunut päiväuni.
 
(emättimen kanssa pääsee askartelemaan toki ihan tolkunkin ihmiset niin että älkää nyt siksi pillastuko tuhlaamaan)
 
Ihmiset heittäytyvät minusta liiaksi puolustuskannalle aina, kun heidän valitsemansa brändi päätyy puheenaiheeksi. Siinä ei ole oikein tolkkua.
 
Minulla on tuossa Fender, jonka ostin soundin takia. Silti minua voi vituttaa, että 1800:n hintaan ei irtoa sellainen peli, jossa olisi ymmärretty hioa tallapalojen ruuveista se partaveitsenterävä jäyste helkkariin ennen myyntiin laittoa. Omistuksessani olleideiden kitaroiden määrä lasketaan kymmenissä ja käpälöimieni määrä lienee mieluummin sadan korvilla. Yksikään niistä ei ole onnistunut kaivamaan kämmensyrjääni auki niinkuin tämä.
 
Tässä yksilössä ei ole muita kukkasia, mutta muissa on ollut ihan liiaksi asti. Niin minulla, kuin muillakin. Se kertoo yksiselitteisesti, että brändi ei nosta välttämättä laatua. Jos vastaa yhdellä lauseella ketjun aiheeseen (joka siis on kysymys), vastaus kuuluu:"Ei välttämättä yhtään mikään".
 
Mitä tulee suunnan näyttöön, minulle soittimen toiminta on myös ergonomiaa. Valitsen siis kapineen sen mukaan, miltä se tuntuu räpylään. Muoto ja mitat eivät hirveästi heittele kalliin ja halvan välillä. Jos halvan kanssa pitää kokeilla pidempään (jos on kiikun-kaakun päättämätön), voi siihen hankkia parempaa tekniikkaa. Monesti se merkkipelikin vaihdattaa mikrofoneja, niin että siltäKÄÄN osin se ei poikkea halvasta.

pönttö: Emättimen kanssa todennäköisesti saa askarrella, koska rahojaan heittelevä yksinkertainen on tietynsorttisen, siiderivetoisen ryhmän toteutunut päiväuni.
 
(emättimen kanssa pääsee askartelemaan toki ihan tolkunkin ihmiset niin että älkää nyt siksi pillastuko tuhlaamaan)

 
Menee reilusti ohi aiheen, mutta aika vahva oletus, ettei täällä kitarakamoista ole keskustelemassa naisia? Tai sitten jos on niin olisivat bipariin päin kallellaan.. :) Onko noin? Voi toki ollakin, mutta ensimmäinen tyttöihminen joka tämän lukee, niin hihkaise toki. :)

pönttö: Minulla on tuossa Fender, jonka ostin soundin takia. Silti minua voi vituttaa, että 1800:n hintaan ei irtoa sellainen peli
 
Nyt on pöntöllä parissa ketjussa semmoista omaisuudella leuhkimista ilmassa että alkaa tuntumaan että kyseessä on joku finninaamainen teini squierin ja cuben kanssa trollaamassa. Mitäs sulla nyt on ollut.. mesaa, bluetonea, vaimon perintö kartanoa, parin tonnin stratoa ja ties mitä. Mikä sinua niin kovin vituttaa siinä että ihmiset ostaa sellaisia tavaroita kuin tykkäävät? Ei se sulle mitään kuulu, eikä pitäisi sinun elämääsi millään tavalla vaikuttaa. Keskittyisit vaan jatkossakin nauttimaan mittavasta omaisuudestasi ihan ylhäisessä yksinäisyydessäsi.
 
pönttö: Hiljaista miestä on alkanut vituttamaan.
 
Suututettuani näin suurimman osan paikan kantaväestötstä palaan takaisin hiljaisuuteen.
 
Tämä olisi ollut hyvä.
 
Tiivistettynä itse aiheesta:
 
Rahalla saa laatua ja yksilöllisyyttä.

Pöntölle: Brändi ei välttämättä ole aina ilmaa. Aikoinaan brändihän nimenomaan tarkoitti ostajalle, sitä että esimerkiksi kyseisessä lihapurkissa saa sitä samaa hyvää tavaraa kuin viimekerralla.
 
Jos nyt unohdetaan kulttimaineiset vehkeet ja otetaan joku uusiomerkki esille, niin kaiketi ihmisten kokemukset kertoo, että kyseiset kamppeet ovat hyviä, vaikkapa joku Suhr jota jengi täällä hehkuttaa. Onko tuossa brändissä sitten ilmaa vai onko brändi vaan tae siitä, että keppi on sitä mitä hakee.
 
Mutta joo kaikenkaikkiaan, aika *****:n sama. Eiköhän tässä nyt ole jo selvinnyt mikä kalliimmissa kitaroissa on parempaa. Lukijan vastaanottokyvystä sitten loppu kiinni.