Kitarat: kitarakamat ›

stratomaster: 1500 euron kitaralla ei ole tällaisia ongelmia (lainaus roots-skaban 251 osallistumisketjusta):
 
toi on koreanpoikain g-kielen yhden nauhan ongelma joka saattaa korjaantua kun vaihtaa kieliä... ja kyllä kaikki 500 kepit ei oo parempia mitä 1500 kepit ja tuo luci on PUUTA.

En nyt millään enään jaksanut kelata tätä keskustelua alusta läpi ( senkin olen tehnyt ) mutta hankittuani 1800 Eur maksavan Fender Telecaster Hot Rod vintage 52-mallin, niin joka kerta kun sen syliin otan, ymmärrän miksi se hieman enemmän maksoi. Aina vireessä ja kuulostaa aina ihan helv. hyvältä.
Rupee mietimään että millainen kitara se CS. malli sitten olisi ? Pitää varmaan tilata.

unohdetaan kitaran metallicat ja nimet hetkeksi ja keskitytään siihen paljon spekuloituun puuhun.
 
itse yritän tehdä perinne- ja metsästysjousia. jokunen on vissiin onnistunutkin.
 
jousen valmistus on kinkkistä hommaa. esim. saadakseni jousi aihioita jouduin ostamaan älyttömän määrän saarnia. kuudesta metristä 6x2 lankkua sain 4 aihiota. oksatonta ja syyt suurinpiirtein suorassa. ei todellakaan ihanne alkioita mutta niillä mentiin. ja vain yhdestä tuli kelpo peli. olin onnellinen.
 
eiköhän kitara tehtaalla homma toimi samanlailla. valitaan puita joista saattaa tulla hyviä runkoja ja kauloja. suorat syyt ja oksattomat, virhettömät puut. siihen saataa mennä paljonkin matskua ennen kuin löytyy sopivat palat.
 
mutta, vaikka minkälainen guru valkkaa puut niin väistämättä tulee vastaa yllätyksiä työstön aikana. pieniä oksia, syyt ei kuljekkaan enää samanlailla jne. tässä vaiheessa tulee varmasti ensimmäinen tai jo kolmas "lajittelu". hyvä runko mut mikki poterossa pieni oksa tahi muu vastaava. pieni pettymys mutta mutta. tästä sais vielä hyvän neck thru version. jos on muuten kuosissa, jos ei niin ei.
 
no ei sillä vielä ruokaa valmisteta, kyllä siitä soitin tulee.. minkä hintainen sen aika näyttää, miten onnistuu muut vaiheet, kaulan istutus blaa blaa liimaus. blaa.. maalaus.. blaah..
 
kuinka pitkälle lajittelua 1500 euron kitarat ovat päässeet lajittelussa, aika pitkälle varmaan. eiköhän noista aihioista valita sitten master-build ja custom shopit jne.
 
soiko sitten oksaton tai virheetön runko paremmin? suorasyinen? ei välttämättä.
 
tai niin, näin haluaisin uskoa.. :D

Gafa: unohdetaan kitaran metallicat ja nimet hetkeksi ja keskitytään siihen paljon spekuloituun puuhun.
 
itse yritän tehdä perinne- ja metsästysjousia. jokunen on vissiin onnistunutkin.
 
jousen valmistus on kinkkistä hommaa. esim. saadakseni jousi aihioita jouduin ostamaan älyttömän määrän saarnia. kuudesta metristä 6x2 lankkua sain 4 aihiota. oksatonta ja syyt suurinpiirtein suorassa. ei todellakaan ihanne alkioita mutta niillä mentiin. ja vain yhdestä tuli kelpo peli. olin onnellinen.
 
eiköhän kitara tehtaalla homma toimi samanlailla. valitaan puita joista saattaa tulla hyviä runkoja ja kauloja. suorat syyt ja oksattomat, virhettömät puut. siihen saataa mennä paljonkin matskua ennen kuin löytyy sopivat palat.
 
mutta, vaikka minkälainen guru valkkaa puut niin väistämättä tulee vastaa yllätyksiä työstön aikana. pieniä oksia, syyt ei kuljekkaan enää samanlailla jne. tässä vaiheessa tulee varmasti ensimmäinen tai jo kolmas "lajittelu". hyvä runko mut mikki poterossa pieni oksa tahi muu vastaava. pieni pettymys mutta mutta. tästä sais vielä hyvän neck thru version. jos on muuten kuosissa, jos ei niin ei.
 
no ei sillä vielä ruokaa valmisteta, kyllä siitä soitin tulee.. minkä hintainen sen aika näyttää, miten onnistuu muut vaiheet, kaulan istutus blaa blaa liimaus. blaa.. maalaus.. blaah..
 
kuinka pitkälle lajittelua 1500 euron kitarat ovat päässeet lajittelussa, aika pitkälle varmaan. eiköhän noista aihioista valita sitten master-build ja custom shopit jne.
 
soiko sitten oksaton tai virheetön runko paremmin? suorasyinen? ei välttämättä.
 
tai niin, näin haluaisin uskoa.. :D
 
No kyllä minä ainakin ajattelen vähän saman suuntaisesti, vaikkakaan en pidä sähkökitaraa puiltaan ihan niin kriittisenä kuin akustista kitaraa, viulua tai jousta. Oikeastaan sähkökitaroiden akustisessa soinnissa on helppoakin kuulla niitä eroja, mutta mikä niiden erojen merkitys on sähköisessä soinnissa ei enää olekaan niin itsestään selvää ja siihen tulee niin paljon muuttujia etten ainakaan itse ole ollut koskaan varma mikä osuus siinä soinnissa on puuta.
 
Se mitä olen itse askarrellut sähkökitarakamppeiden kanssa, niin paljon vaikuttaa se signaaliketju ja kuinka paljon sitä prosessoidaan efekteillä tai mallinnetaan digitaalisesti. Esimerkiksi vahvistinmallinnus tietokeneella saattaa jo yllättävän varhain tehdä sen, että erot mikkikytkimen asentojen välillä katoavat niin tuskimpa siellä enään puutkaan kuuluu jos tiettyyn mallinnukseen on ihan sama millä kitaralla sen signaalin siihen lähettää, niin toisesta päästä tulee aina samanlaista pörinää. Toisessa ääripäässä joku äärimmäisen yksinkertainen putkivahvistin puhtaalla kanavalla voi olla erittäin herkkä kaikille kitaran ja soittajan nyansseille ja toistaa ne niin orjallisesti että se vertautuu jo akustiseen soittimeen.
 
Niinpä minä uskonkin, että soittajan edustama musiikkityyli ja soundimaailma paljon määrittelee sitä miten hän suhtautuu vaikkapa puihin. Kyllähän tämä asia on nähtävissä myös tämänkin ketjun kommenteissa. Heavy suuntautuneet higain tilumiehet puhuvat laatukitaran tunnusmerkkeinä sitä kuin hyvin se voidaan säätää limitille (siis kielet alas) ja blues ja jazz ukot puhuvat puista ja soinneista ja herkkyydestä ja nyansseista. Siihen väliin mahtuu koko joukko soittajia, jotka kaikki tulkitsee asioita omista näkökulmistaan.
 
Mitä taas soittimiin tulee, niin varmasti tuotantotekniset kysymykset vaikuttavat hintaan ja varmasti raaka-aineilla on eroja, mutta mukana pyörii niin paljon muitakin lähinnä markkinoinnista lähtöisin olevia merkityksiä kuten vaikkapa brändin arvot valmistusmaat ja niihin liittyvät mielikuvat ja ne kaikki vaikuttavat hintaan eivätkä ole mielestäni yksioikoisesti tulkittavia asioita. On siis perusteltua nähdä ongelmallisena se, että analogia hintalapun ja laadun välillä on hämärtynyt ja joskus jopa sekava.
 
Niin tai näin, niin itse uskon että edelleen kalliit soittimet ovat keskimäärin parempia kuin halvat soittimet. Se vain ei tarkoita sitä, että halvat soittimet olisivat varsinaisesti huonoja. Kaikkihan lopultakin riippuu siitä, mitä hakee ja mistä on valmis maksamaan. Yleensä ihmiset maksavat kaikkein mieluiten mielikuvista ja siksi niitä käytetään markkinoinnissa ja niistä riidellään foorumeilla.
 
Itse rakastan hyvää puuta ja yksinkertaisia putkivahvistimia, mutta olen utelias suhteessa uudeen tekniikkaan ja digitaalisuuteenkin. Ennenkaikkea inhoan yksinkertaisia kärjistyksiä ja tarpeettomia vastakkainasetteluita, jotka oikeasti ei palvele ketään.

Siinäpä oli Hallulla plussan arvoinen kommentti.

Miten soittimen hyvyyttä voi mitata rahassa? Mielestäni soittimiin pätee osin sama asia kuin esim. kilpa-autoiluun. Ne viimeiset sekunnin murto-osat ovat kalliita.

blues guitar: Miten soittimen hyvyyttä voi mitata rahassa? Mielestäni soittimiin pätee osin sama asia kuin esim. kilpa-autoiluun. Ne viimeiset sekunnin murto-osat ovat kalliita.
 
Ei soittimen hyvyyttä ehkä suoraan voikaan mitata rahassa, mutta tiettyjä johtopäätöksiä siitä voi vetää.

Voihan kitaroita autoihinkin verrata:
Mikähän siinä 60.000 EUR. autossa on eroa verrattuna esim. 20.000 EUR. autoon ?
 
Tässä puhutaan ihan samoista prosentuaalisista eroista kuin kitaroidenkin kanssa.
 
Autossa se selviää rattiin istumalla, kitaroissa... eiköhän periaate ole sama.

kallepeltopelle: Voihan kitaroita autoihinkin verrata:
Mikähän siinä 60.000 EUR. autossa on eroa verrattuna esim. 20.000 EUR. autoon ?
 
Tässä puhutaan ihan samoista prosentuaalisista eroista kuin kitaroidenkin kanssa.
 
Autossa se selviää rattiin istumalla, kitaroissa... eiköhän periaate ole sama.
 
Entäpä jos ei osaa ajaa, eikä soittaa limiitillä, kuten suurin osa "tietäjistä".
 
... niin, ja Hallulle lussaa. Voi kun joskus saisi tuommoisen hevijazzkitaran kuten kuvasit hienosti.
 
-jarna-

kallepeltopelle: Voihan kitaroita autoihinkin verrata:
Mikähän siinä 60.000 EUR. autossa on eroa verrattuna esim. 20.000 EUR. autoon ?
 
Tässä puhutaan ihan samoista prosentuaalisista eroista kuin kitaroidenkin kanssa.
 
Autossa se selviää rattiin istumalla, kitaroissa... eiköhän periaate ole sama.
 
ei verrattavissa, sun pitäisi verrata kahta samanlaista autoa, joiista toinen maksaa 20 ja toinen 60, ei kahta erilaista.

aristoteles666: ei verrattavissa, sun pitäisi verrata kahta samanlaista autoa, joiista toinen maksaa 20 ja toinen 60, ei kahta erilaista.
 
Näköjään täälläkin on huumormiehiä...hieno juttu. Muutenkin niin ankeat ajat että kyllä näitä tarvitaan...
Kohti valoisampaa tulevaisuutta !

aristoteles666: ei verrattavissa, sun pitäisi verrata kahta samanlaista autoa, joiista toinen maksaa 20 ja toinen 60, ei kahta erilaista.
 
Montako samanlaista kitaraa tiedät joista toinen maksaa 500€ ja toinen 1500€ :) Itselle kun ei tule yhtään juuri nyt mieleen.

RamoQ: Montako samanlaista kitaraa tiedät joista toinen maksaa 500€ ja toinen 1500€ :) Itselle kun ei tule yhtään juuri nyt mieleen.
 
vaikka fender stratocaster.

aristoteles666: vaikka fender stratocaster.
 
Jos merkkinä on Fender, niin erot voi olla ihmeen pieniä. Ainakin jos ottaa ns. samat kepit (Standard) eri puolilta rajaa.

Ziggy Bubba: Jos merkkinä on Fender, niin erot voi olla ihmeen pieniä. Ainakin jos ottaa ns. samat kepit (Standard) eri puolilta rajaa.
 
Ne suuremmat erot löytyvät eri mallien väliltä, valmistusmaasta riippumatta.
Esim. Mexicossa valmistettujen halvinten ja kalliimpien mallien väliltä. Ainakin omien kokemusteni mukaan mexicolaisten Robert Cray vs. Standard laadussa oli selkeä ero kalliimman eduksi.

blues guitar: Ainakin omien kokemusteni mukaan mexicolaisten Robert Cray vs. Standard laadussa oli selkeä ero kalliimman eduksi.
 
Jos tarkoitat laadulla viimeistelyn tasoa, itse olen nähnyt noissa mex stankuissa niin erinomaisia kuin vähemmän erinomaisiakin. Ja edelleen törmää liian väljiin kaulataskuihin, yllättäen muuten myös classic sarjalaisissa näkee tätä. Useimmiten mex stankut kuitenkin ovat jotakin noiden kahden ääripään -- hieman heikon ja erinomaisen -- väliltä.
 
Yleisesti ottaen jenkkistankussa tuo viimeistely on todennäköisemmin parempaa, sitten on ne muut erot kuten monien mielestä paremmat mikit ja raudat. Siinäpä se.

Yksi seikka mitä tässä kitaroiden välisessä hintaerossa on minun mielestäni syytä ottaa huomioon on myös kitaran käyttöikä. 1000-2000e kitaraa mielellään huoltaa ja korjauttaakin tarvittaessa. Esimerkiksi täyttä nauharemonttia johonkin parin sadan squieriin en minä ainakaan viitsisi alkaa tekemään. Ja onhan kallis kitara myös jossain mielessä järkevämpää ostaa jälleenmyyntiarvonkin kannalta.. varsinkin jos käytettynä ostaa niin sen saa suurella todennäköisyydellä myytyä tappiotta.

Gabe: Ja onhan kallis kitara myös jossain mielessä järkevämpää ostaa jälleenmyyntiarvonkin kannalta.. varsinkin jos käytettynä ostaa niin sen saa suurella todennäköisyydellä myytyä tappiotta.
 
Varsinkin jos se on Gibson, Fender, PRS tai vastaava. Jotain ihan pikkumerkkien kitaroita roikkuu torilla monesti tosi pitkään. Tunnettu merkki menee paremmin kaupaksi, oli pikkufirman keppi miten kova hyvänsä.

JeKo: Ite kokeilin kaupassa melkein 2000 euron Ynkkä-signaturea ja oli kyllä melkosen väljät kaulataskut siinä...
 
Jos se onkin tarkoitus? Ynkän pelithän ovat 70-lukuisia stratoja, joissa on "kaikissa väljät kaulataskut". Kai speksit pitää olla alkuperäisen mukaiset.... :)