Aihe: Kitaravahvistimien sijoittelu lavalla? | |
---|
|
Moi, Kertokaahan kokemuksia miten kitaravahvistimet kannattaa sijoittaa lavalla? Ongelmana on se että pienimmissä paikoissa ne vuotavat lavalta aivan liikaa. Jos niitä laittaa mahdollisimman hiljaiselle, niin silloin mikki alkaa kiertää (siis se jolla vahvistimen ääni otetaan PA:lle). Minkälainen ratkaisuja olette keksineet tuohon? |
|
jundee: Minkälainen ratkaisuja olette keksineet tuohon? Riippuu täysin lavasta ja soittopaikasta. Tässä kuitenkin kaksi useimmiten käyttämääni perusratkaisua: -rumpusetin sivussa takana/tasalla soittajalle etuviistoon suunnattuna -lavan sivussa lavan toiseen reunaan suunnattuna Näistä jälkimmäinen estää vähän metelin suuntaamista yleisöön useimmissa paikoissa, niinkuin arvata saattaa. Jos haluatte ultimaattisen eristyksen, niin jättäkää styrkat bäkkärille ja ottakaa montuista vähän enempi. :P "I like big tits and an onion butt." "What's an onion butt?!" "It's an ass that brings tears to your eyes." |
|
Antti1: Riippuu täysin lavasta ja soittopaikasta. Tässä kuitenkin kaksi useimmiten käyttämääni perusratkaisua: -rumpusetin sivussa takana/tasalla soittajalle etuviistoon suunnattuna -lavan sivussa lavan toiseen reunaan suunnattuna Näistä jälkimmäinen estää vähän metelin suuntaamista yleisöön useimmissa paikoissa, niinkuin arvata saattaa. Jos haluatte ultimaattisen eristyksen, niin jättäkää styrkat bäkkärille ja ottakaa montuista vähän enempi. :P Tämä riippuu paljon kitaravahvistimista. Monet syttyy vasta parin metrin päässä elementeistä. Monesti käy siis niin että kitaristi tuuttaa vahvistimen täysille seisoen itse 20cm päässä elementeistä ja valittaa ettei kuule. Mulla on ollut monesti lavan sivulta kekskelle. Kaikki bändit ei siitä diggaa soittaa niin. Ei se tästä.. |
oksatboys 02.11.2012 11:26:22 (muokattu 02.11.2012 11:26:52) | |
|
jundee: Moi, Kertokaahan kokemuksia miten kitaravahvistimet kannattaa sijoittaa lavalla? Ongelmana on se että pienimmissä paikoissa ne vuotavat lavalta aivan liikaa. Jos niitä laittaa mahdollisimman hiljaiselle, niin silloin mikki alkaa kiertää (siis se jolla vahvistimen ääni otetaan PA:lle). Minkälainen ratkaisuja olette keksineet tuohon? Jos ääni yleisölle on tullut PA:sta, niin vahvistin on aseteltu lavan sivuun osoitamaan soittajia päin. Mikä on sitten aivan liikaa? Yleensä myös pienemmissä paikoissa vahvistin saakin kuulua yleisölle suoraan. PA:sta sitten voi laittaa vähän, jos kitaravahvistin ei kata koko salia yksin. Mä en oo kyllä koskaan törmännyt kierto-ongelmaan kitaravahvistimen kanssa. E. hidas "Makkara ilahduttaa, kun se on niin perkeleen hyvää."
-vvaltsu |
|
eetuss: Tämä riippuu paljon kitaravahvistimista. Monet syttyy vasta parin metrin päässä elementeistä. Oikeastaan enemmänkin kaapista ja elementtien sijoittelusta toisiinsa nähden, mutta jokatapauksessa eroja on. Isot 4x12" pöntöt on tämän suhteen kaikkein pahimpia. Mulla on ollut monesti lavan sivulta kekskelle. Kaikki bändit ei siitä diggaa soittaa niin. Mulla on soittajan näkökulmasta vähän sama homma. Selitys on näinkin yksinkertainen: montusta tuleva soundi on huonompi ja epäselvempi yhdeksän kertaa kymmenestä. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että itse soittelen vielä pikkulavoilla, jolloin akustiikka, tekijät ja usein kamatkin on vähän mitä on. Jos lavalla on oikein paskan kuuloiset montut, niin ei se järjettömän lujaa monitoreistakaan paahtaminen välttämättä ole aina ollut oikea ratkaisu. Jossain kohtaa kun alkavat vuotamaan liikaa yleisöön, niin sitten vasta riemu raikaakin. Tällöin on melkein tehnyt mieli sanoa, että vahvarista lisää paremmin suunnattuna ja montusta hiljemmalle. Riippuen toki tuleeko sieltä vahvaristakaan mitään järkevää. Näin siis taas miksaajan näkökulmasta. "I like big tits and an onion butt." "What's an onion butt?!" "It's an ass that brings tears to your eyes." |
|
Tosiaan lavan sivulta soittajaa kohti ja tarpeeksi korkealle. Näin kitarasankarikin kuulee mitä kaapista tulee. Ja suora vuoto lavalta pienenee huomattavasti, toki mikit sen kyllä kuulee. Näillä eväillä on pikkupaikoissa vähiten päänvaivaa siellä mikserintakana. Kerran luulin olevani väärässä, mutta erehdyin... |
|
Ehkä olisin ongelmaa voinut vähän enemmän avata. Eli miksaajan näkökulmasta kitaristien "kontrollointi" on ollut vähän haastavaa joissain paikoissa, kun se vahvistin puskee tavaraa liian kovaa lavalta. Sama pätee tietysti rumpaliin, mutta tuo volumesäätö on enemmänkin rumpalin korvien välissä. :) |
|
Krisse82: Tosiaan lavan sivulta soittajaa kohti ja tarpeeksi korkealle. Näin kitarasankarikin kuulee mitä kaapista tulee. Ja suora vuoto lavalta pienenee huomattavasti, toki mikit sen kyllä kuulee. Näillä eväillä on pikkupaikoissa vähiten päänvaivaa siellä mikserintakana. Mikä on tarpeeksi korkealla? Ja miten taklata se että kitaristit (toinen vasemmalla toinen oikealla) eivät kuule pelkästään toisiaan, vaan pääasiassa itseään? Me yritettiin tätä ratkaista laittamalla kaapit takaseinälle, jolloin taas tuo vuoto-ongelma tuli. |
|
jundee: Mikä on tarpeeksi korkealla? Ja miten taklata se että kitaristit (toinen vasemmalla toinen oikealla) eivät kuule pelkästään toisiaan, vaan pääasiassa itseään? Me yritettiin tätä ratkaista laittamalla kaapit takaseinälle, jolloin taas tuo vuoto-ongelma tuli. Vaikka päänkorkuudelle nostais, luulisi kuuluvan oma kitara kaveria lujempaa. Samalla tavoin se mikrofonikin kuuntelee sitä ääntä siitä läheltä, joten soundit ovat tällöin erilaiset kuin kolmen metrin päästä kuunneltuna. Voi hyvällä säkällä se soundi vaikka parantua:D Kerran luulin olevani väärässä, mutta erehdyin... |
|
Krisse82: Vaikka päänkorkuudelle nostais, luulisi kuuluvan oma kitara kaveria lujempaa. Samalla tavoin se mikrofonikin kuuntelee sitä ääntä siitä läheltä, joten soundit ovat tällöin erilaiset kuin kolmen metrin päästä kuunneltuna. Voi hyvällä säkällä se soundi vaikka parantua:D Helpommin sanottu kuin tehty tuo kitarakaapin nosto. Siinä on monta filosofiaa ja feng suita vastakkain ennen kun tuo onnistuu. |
pfl 02.11.2012 15:00:45 (muokattu 02.11.2012 15:26:29) | |
|
Mulla on filosofia notta kitaristien ja basismien kovaääniset suuntaamaan - Ensisijaisesti soittajan itsensä pääkoppaa & korvia kohden - Toissijaisesti muita soittajia kohden - Kolmanneksi pyrin tähtäämään lavalla olevien mikkien suuntakuvioitten nollakohtiin, poislukien tietenkin kitaravahvarin mikittämiseen käytetty sieppain Kitaravahvistimien ääni "aukeaa" vasta parin metrin päässä koska a) Useampielementtisessä kaapissa suuntakuvio on käytännössä hyvin liuskoittunut alamiddlestä ylöspäin ja yleisesti ottaen todella suuntaava, suuntaavuus toteutuu "preesenssi"alueella jo yhdellä elementillä. HYVIN karkeasti sanoisin ulkomuistista että 1000hz taajuudella 12" kartion "dispersio" olisi jo reippaasti alle 90 astetta, siitä ylöspäin keila vain kapenee b) Ääni jonka saatamme kokea oikeaksi on yhdistelmä suoraa kaapin ääntä ja erilaisia aikaisia heijastuksia yms hötöä mitä tyypillisesti siitä lavan pinnasta ja ties mistä mukaan liittymään. |
|
Pauli Lappalainen: Helpommin sanottu kuin tehty tuo kitarakaapin nosto. Siinä on monta filosofiaa ja feng suita vastakkain ennen kun tuo onnistuu. Joo, tämän olen kyllä huomannut! Toki jos leikitään bändiä, olisi kaikkien edun mukaista koittaa saada se bändi kuulostamaan tasapainoiselta. Siis ainakin teoriassa... Kerran luulin olevani väärässä, mutta erehdyin... |
ÄM 02.11.2012 20:44:14 | |
|
Näin hää- ym.bilekeikka-miehenä on aika paljonkin kokemust tästä kitara-"ongelmasta". Jos lähtökohdaks raaskii ottaa sen, mikä on mielestäni ainoa ja oikea, eli että kokonaisuus kuntoon, niin silloin voi tehdä aika radikaalejakin ratkaisuja. Ihan pahimmillaan on tilanne ollut esim se, että vaikka kitarakombo on kitaristin takana/vieressä, tuolilla selkänojaa vasten, eli hiukan tiltattuna, niin tilanne on käsistä. Tuuttaa kuin fan, pienessä kaikuisassa tilassa ja kitaristi valittaa silti, ettei kuule ihteään. Ratkaisu: Komero lihalaatikkoon, kitaristin eteen kallelleen, niin että se käytännössä osoittaa lähes suoraan ylöspäin. Joka tapauksessa suunta on kitaristin naamaan. No tässä vaiheessa kaveri pudottaa vahvistimen volaa puolella, ihan omasta tahdosta; "viddu, ku tulee kovaa!". No nii-i. Styrkkari tietty mikitettynä, jolloin saadaan sitten PA:sta katettua sitä just sen verran, ku tarvii. Ja tähän löytyy ihan telineitäkin, johon kombon saa ja mikin vielä lisäks. Joo voi olla, ettei putkikombon soundi oikein aukee, pikku volyymilla ja lässyn lässyn, mutta bändin soundi kokonaisuutena on hanskassa, yleisöllä on kivaa, kun kädet voi heilua tanssiessa, korvien pitelemisen sijaan ja kitaristikin kuulee itsensä; eikä nyt mitenkään maailmanlopun paskalla soundilla. Mieluummin rohkeesti metsään, kuin arasti paskaan! |
|
jundee: Ehkä olisin ongelmaa voinut vähän enemmän avata. Eli miksaajan näkökulmasta kitaristien "kontrollointi" on ollut vähän haastavaa joissain paikoissa, kun se vahvistin puskee tavaraa liian kovaa lavalta. Sama pätee tietysti rumpaliin, mutta tuo volumesäätö on enemmänkin rumpalin korvien välissä. :) Eli ongelma on liian kovaa soittava rumpali. Toinen ongelma lienee kitaristien yksinään säätämät soundit, jotka eivät erotu. Kolmas ongelma voi olla teidän bändin sovitukset. |
|
Liian kovaa soittavaan rumpaliin voi löytyä ratkaisu Sympadeista. Peltien alle tulevat foamit vaimentaa meteliä, mutta soundi pysyy suht hyvin kuosissa. Mun mielestä on lopun viimein aika turhaa syyttää rumpalia kitaran volasta. Kysehän oli siitä että kitara puskee läpi. Siihen siis, monesti löytyy ratkaisu paremmasta sijoittelusta. Mulla on myös paskan kitaristin syndroma, enkä pysty vetämään jos en kuule itseäni täysillä. Sikäli symppaan ja komppaan. Ei se tästä.. |
|
Näistä pienelle kitaravahvistimelle tarkoitetuista telineistä on näin miksaajan kannalta hyviä kokemuksia. Eräällä kitaristilla oli vahvistin tämäntyyppisellä telineellä lavan etukulmassa, suunnattuna lavalle päin,mielestäni aika optimaalinen. http://www.amazon.com/Stage-RS7000-Monitor-Guitar-Stand/dp/B0002GY7MO Samoin tässä on hieno sovellus, saa mikkiständin samalla: http://www.ultimatesupport.com/product/amp-150 Tässä olisi kyllä kitaravahvistimien valmistajille työsarkaa. Kaikissa muissa kaiuttimissa kaiutinkotelon muotoa ja kaiuttimen suuntakuviota hierotaan ja simuloidaan huolella, niin PA-monitori- kuin hifikaiutinpuolella. Kitaravahvistimien kaiuttimet eivät ole kehittyneet mihinkään 50 vuoteen, neliskanttinen vanerilaatikko jossa elementti keskellä. Kun kaiuttimen muotoilua hierotaan huolella voi tulos olla esim. tällainen:) http://www.bowers-wilkins.com/Speakers/Home_Audio/Nautilus/ Edit: Tässä vielä tietoa 4x12 stackin kehitykseen johtaneista seikoista: http://www.thewho.net/whotabs/gear/guitar/marshallstack.html Band make it rock, but roadies make it roll. |
|
eetuss: Liian kovaa soittavaan rumpaliin voi löytyä ratkaisu Sympadeista. Peltien alle tulevat foamit vaimentaa meteliä, mutta soundi pysyy suht hyvin kuosissa. Cympad -nimellä löytyy paremmin :) Noi on kyllä ollut monta kertaa pelastavia tekijöitä kovemman crash-komppaajan kanssa. Kitaravahvistimien sijoittelusta taas yks vaihtoehto jota on tullut kokeiltua on laittaa komerot osoittamaan lavan takaseinään, tai sivulle. Edellyttää tosin ettei siellä oo heti vastassa kovaa pintaa. Ei tuuttaa aivan niin rapsakasti sinne maksavien asiakkaiden puolelle. |
Antti1 04.11.2012 02:39:58 (muokattu 04.11.2012 02:42:16) | |
|
RautiSa: Kitaravahvistimien sijoittelusta taas yks vaihtoehto jota on tullut kokeiltua on laittaa komerot osoittamaan lavan takaseinään, tai sivulle. Edellyttää tosin ettei siellä oo heti vastassa kovaa pintaa. Ei tuuttaa aivan niin rapsakasti sinne maksavien asiakkaiden puolelle. Tämäkin konsti toimii ainoastaan niin kauan, kuin kitarakaappi on mallia suljettu. Avoin pönttö puhaltaa sinne taaksekin aivan yhtä kovaa ja siinä ei paljoa takaseinään kääntelyt tietenkään auta. Jotenkin tuntuu, että tästä koko aiheesta tehdään usein vähän turhankin iso numero. Imo kaikkein parhaalta bändit kuulostavat pikkukeikoilla lähes poikkeuksetta silloin, kun kamat on asetettu tuuttaamaan yleisöä kohti about levyltäkin kuuluvan perusasetelman mukaisesti: rummut keskellä, vahvarit rumpusetin vieressä yleisöä kohden ja loput mölystimet missälie. Riippuu kovasti kokoonpanosta, mutta kyllä te tajuatte mitä ajan takaa. Ääni tulee voimakkuudella x, joo, mutta voi voi. Jos bändi soittaa hyvällä tyylitajulla ja balanssilla, niin ei se pelkkä äänenpaine älyttömästi haittaa. Paska bändi ja huonot lähtösoundit eivät kuulosta hyvältä, vaikka vetäisivät miten hiljaa tahansa. PA:sta ajaa sen verran meteliä, että se leviää tasaisemmin ympäriinsä. Ei siinäkään ole mitään järkeä, että väkipakolla ajetaan bändin soittovola alas ja sit jyräytetään kuitenkin PA:sta kaikki irti. Tiivistettynä ja kärjistettynä toi (monia ärsyttävä lausunto, tiedetään): jos _normaali_ äänenpaine keikoilla häiritsee, niin jääkää kotiin, tai ostakaa korvatulpat. ;) "I like big tits and an onion butt." "What's an onion butt?!" "It's an ass that brings tears to your eyes." |
pitk 04.11.2012 12:41:34 | |
|
Erään kitaristin suusta, kun ehdotin vahvistinta nostettavaksi: "No sithä se tulee suoraan korvaan". Pitk. |
DSM 04.11.2012 13:23:37 | |
|
Kyllä toivottomimmissa tapauksissa antaa kitaroiden tulla suoraan lavalta ilman pa:ta kunhan kitaristien balanssi on suhteessa haluttuun mökämäärään kuosissa muuten. Monta keikkaa on vedetty kitaristien ehdoilla, ettei tarvi paljo pa:ta aukasta keppien osalta. Mut silloinhan soundikin on niin paljon parempi eikä mikaajasetä pääse sitä pilaamaan, toisaalta, monta kertaa on saanut siitäkin sitten "huutoa" että olen ne pilannut vaikkei niitä pa:sta kuulekaan. Eli tilanteen mukaan sanoisin, ja sit varsinkin jos itedetään mitä haetaan niin voi pistää sivoille tai puhaltamaan yleisöönpäin. "it's nice to be important, but it's more important to be nice..." |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|