Kitarat: kitarakamat ›

Gabe: En ehkä alnico 2 pro:ta suosittelisi jos soundiin haetaan lisää erottelevuutta. Vaikka tuo onkin minun lempimikkini humbuckereista niin se on enneminkin askel juuri toiseen suuntaan tuossa aloittelijan toivomassa soundimaailamssa. Puolitettuna en sitä tosin ole kokeillut.
 
Varmaan niin kitarasta kiinni. Koska omassani A2P herätti juuri keskialueen erottelukykyiseksi jossa monet muut mikit epäonnistuivat (esim. Air Norton, Pearly Gates, 59 model etc). Tilumiehenä kun haluan että joka nuotti tulee selkeänä esiin niin A2P mahdollistaa mulle tuon, myös humbucker moodissa. Puolituksen tein vasta muutama kuukausi myöhemmin ja erottelukyky parani entisestään. Nyt se on niin hyvä etten voi tarpeeksi ylistää kyseistä mikkiä :)
 
Jos aloittelija kokee että erottelykyky soittaessa etenki g ja d kieliltä on huono, niin A2P voi olla apu tuohon kuten mulla oli.

Lespaulin mikkien kelathan ovat sarjaankytketyt. Jos sinulla on nelijohtoiset piuhat mikeissä, niin muuta kytkis rinnankytketyksi. Ei ole enää tuhnut saundit.

Kiitokset vatstauksista. Laitan korvan taa noi mitä tullu esille. Pitää ottaa luuttu mukaan ja käydä vähän vertailemassa, kitaroihin missä noita mainostettuja mikkejä on...jos löytyy. Ja tosiaan vähän kuunnella noita mainittuja mikkejä SD:n sivuilta.
Vaikka vois olla ihan hyvä jos lähtis ens alkuun kokeileen noita viissatasia potikoita, ennen kuin löytää ittensä jostain loputtomasta mikkirumbasta.
Sikäli vähän pimennossa kun ei tiiä mihin toi oman Lespan mikki saundillisesti sijoittuu jos muihin vertaa.
 
Tossa lueskelin päivän aikana TGP:tä ja siel jengi kyl aika ylistävästi puhu noista 36th Anniversary:sta...eli vähän sen vaikutelman sais että hankala niillä on kait mettään mennä. Who knows, kun ei tiedä heidän mieltymyksistään yms. Ja tosiaan noi EJ Customitkin vois olla kun E.Johnsson pääosin Stratomiäs on.
 
Juutuutista löyty vertailu stock Epiluurin mikki vs. Dimarzio EJ Custom. Eipä tuo EJ liian kirkas ollu, vaikka noi treble näyttää grafiikkana valmistajan sivuilla hurjilta.
http://www.youtube.com/watch?v=RF4hmowTssc

Master Of The Universe: Juutuutista löyty vertailu stock Epiluurin mikki vs. Dimarzio EJ Custom. Eipä tuo EJ liian kirkas ollu, vaikka noi treble näyttää grafiikkana valmistajan sivuilla hurjilta.
http://www.youtube.com/watch?v=RF4hmowTssc
 
En kyllä lähtis ton nypläämisen perusteella tekemään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Särötkin tietokonekaiuttimien läpi niin hiljaa, että plektran äänet kuuluu. Aika nollatutkimusta. Sitä paitsi sulla on Gibson, ei Epi. Sun kitarassa olevien 57 Classic Plussien (?) pitäis olla kyllä täyttä laatukamaa.
 
Mites toi säätöpuoli...ootko säätäny nykyisten mikkiesi korkeutta, mites naparuuvit? Esim. liian lähellä kieliä oleva humppari tekee soinnista etenkin puhtailla soundeilla elottoman / vailla dynamiikkaa olevan, lisäetäisyys saattaa "avata" soundia hieman. Kokeileppa laskea mikkejä ja samalla nostaa naparuuveja ennen kuin painat yhtäkään order-kuvaketta.
 
Anteeksi kyynisyyteni, mutta analyysieni mukaan about kolme neljästä mikkivaihdoksesta ovat tarpeettomia ja perusteltavissa lähinnä soittajan psykoakustisilla vaikuttimilla. (Etenkin jos lavassa lukee Tokai, mutta se on toisen keskustelun paikka.)

Master Of The Universe: Tossa lueskelin päivän aikana TGP:tä ja siel jengi kyl aika ylistävästi puhu noista 36th Anniversary:sta...
 
Onko sellaista pedaalia/mikkiä/elementtiä, mitä ei TGP:llä tai muilla ameriikan foorumeilla ylistettäisiin. Ihan sama, minkä purkin googletta, niin aina se on maailman paras ja niin täydellinen. Ei sinänsä ihme, jos foorumeilla on miljoonia lukijoita, niin varmasti joku vehjas on aina jonkun mieleen.
 
Mutta näiltä foorumeilta saatava lisäarvo ja informaation hyödyllisyys on tasan nolla. Siis minun mielestäni, joku muu on varmasti aivan toista mieltä...

jumara: Anteeksi kyynisyyteni, mutta analyysieni mukaan about kolme neljästä mikkivaihdoksesta ovat tarpeettomia ja perusteltavissa lähinnä soittajan psykoakustisilla vaikuttimilla.
 
Tämä on totta. Esim. omat mikkien vaihtamiseni ovat pääosin täysin turhia, mutta toisaalta minusta se on myös osa harrastusta ja on hauska testailla erilaisia mikkejä. En tosin kuvittele, että mikkien vaihdon jälkeen soittaisin paremmin tai muuta, mutta vaihtelevathan ihmiset efektipedaalejakin huvin vuoksi, joten miksei mikkejäkin.
 
(Etenkin jos lavassa lukee Tokai, mutta se on toisen keskustelun paikka.)
 
Tämä varauksella. Omassa 2002 ostetussa japsilespaulissa oli kyllä mutaiset ja tunkkaiset mikit, vaikka miten olisi säätänyt. Niistä ei saa kovimmallakaan kyynisyydellä taiottua kirkkaita ja erottelevia mikkejä. Tässä on taas kyse vähän siitäkin, millaisesta soundista pitää. Toisaalta taas nykyisessä japsitelessä on originaalimikit ja ne ovat hyvät, joten vaikka lavassa lukisi Tokai, niin ei se tarkoita, että mikit pitäisi automaattisesti vaihtaa, vaikka monet niin kuvittelevatkin...

No tuota...mitä Stratocasteriin mikkejä vaihtelin ja kokeilin aikanaan niin erot olivat huomattavia. Ainakin mun korviin. Mutta tyytyväinen olin kun sain sen rumban loppuun. Tosin mikkejä tärkeämpi on kaiuttimet jos mieluisa vahvistin on jo löytynyt. Ja jopa plekukin on tärkeä siihen atakkiin, erottelevuuteen, sopivan ohkaset kielet yms.
Les Paulin kanssa teen pohjatyöt perusteellisemmin. Tällä hetkellä poistan tuon pienen tuhnuisuuden suhisevalla Bossin eq:lla. Sikäli tuon eq:n asetusten perusteella saa pientä vihjettä mihin suuntaan mikki pitäis nykyisestä muuttua.

Laulava Kylätohtori:Tämä varauksella. Omassa 2002 ostetussa japsilespaulissa oli kyllä mutaiset ja tunkkaiset mikit, vaikka miten olisi säätänyt. Niistä ei saa kovimmallakaan kyynisyydellä taiottua kirkkaita ja erottelevia mikkejä.
 
Jep, tiedän mistä puhut. Nuo ns. Tokai/Gotoh Mk III -humpparit, joita oli vuosituhannen vaihteen molemmin puolin (jotain 1999-2002) Tokai MIJ ensiasennuksina, ovat aika kehnot. Sen sijaan Mk II humpparit ovat oikeesti hyvät. Mut noi ensin mainitut meneekin sen 1/4 piiriin. ;-)
 
Master Of The Universe: Tosin mikkejä tärkeämpi on kaiuttimet jos mieluisa vahvistin on jo löytynyt. Ja jopa plekukin on tärkeä siihen atakkiin, erottelevuuteen, sopivan ohkaset kielet yms.
 
Ehdottomasti näin. Tuohon jälkimmäiseen liittyen, eiköhän se tärkein yksittäinen soundiin vaikuttava tekijä ole edelleen soittajan oikean käden tekniikka, ts. dynamiikka ja artikulaatio.

Midrange: Varmaan niin kitarasta kiinni. Koska omassani A2P herätti juuri keskialueen erottelukykyiseksi jossa monet muut mikit epäonnistuivat
 
Voi olla...ja kitaristista myös, makuasioita. Keskialueet tuossa mikissä oli kyllä nannaa ja etenkin säröpuolella oikein loistava mikrofoni.

jumara: Anteeksi kyynisyyteni, mutta analyysieni mukaan about kolme neljästä mikkivaihdoksesta ovat tarpeettomia ja perusteltavissa lähinnä soittajan psykoakustisilla vaikuttimilla. (Etenkin jos lavassa lukee Tokai, mutta se on toisen keskustelun paikka.)
 
En kyllä allekirjoita omalla kohdalla (Tokaita mulla ei ole). Joka kerta kun mikki on vaihtunut (eikä niin kauhean usein) olen eron huomannut ja valinnan tehnyt sen perusteella. Ymmärrän kyllä että samaan tai lähes samaan lopputulokseen voi mahdollisesti päästä useampia reittejä. En kuitenkaan menisi tässä kontekstissa arvottamaan eri reittejä sen mukaan mikä on turhaa mikä ei.

Ostin sit jääräpäisesti molemmat, eli DiMarzion 36th Anniversary ja EJ Customit. Molemmista talla- ja kaulamikit. Mustana vain sai. Joutu siis ostamaan mustat potikannupitkin ja mustan plekusuojan ettei ihan pässiltä näytä. Vähän niinku Bonamassa signature, mut hienompi.
Jos huomenna jaksais jommat kummat asentaa. Tänään vedän kännit. :)