| Aihe: Rakensin subkickin.. | |
|---|
|
Emmyö tiä kiinnostaako tämä kethään, mutta laitan tänne kuitenki! Elikkä tein vanhasta 70-luvun ASAn valmistamasta hifi-stereosarjan kaijutinelementistä subkickin laittamalla elementin transistoricombon koteloon ja liittämällä elementin mikkipiuhaan, tässä tulos: http://maihinnousu.net/s/17912 Jos multa kysytään, niin tuo kyllä ehdottomasti kaivattua potkua bassariin! |
 Niq
22.10.2012 13:37:59 (muokattu 22.10.2012 13:38:19) | |
|
Joonas.H: Emmyö tiä kiinnostaako tämä kethään, mutta laitan tänne kuitenki! Elikkä tein vanhasta 70-luvun ASAn valmistamasta hifi-stereosarjan kaijutinelementistä subkickin laittamalla elementin transistoricombon koteloon ja liittämällä elementin mikkipiuhaan, tässä tulos: http://maihinnousu.net/s/17912 Jos multa kysytään, niin tuo kyllä ehdottomasti kaivattua potkua bassariin!
Mäkin oon duunannut, tosin kaiuttimena 90-luvun farkkuvolvon ovikaiutin. Miksatessa kannattaa käyttää harkiten ja ehdottomasti jonkunlainen ylipäästösuodin on must. Muuten voipi tulla niitä liian matalia taajuksia ettei halvoilla monitorointivälineillä kuule, mutta kaiuttimet särkyy, kun ne yrittää toistaa sitä 30Hz jytää.
Tässä mun version saundia http://niq.kapsi.fi/mikkitesti.mp3 (BD subkickillä ja sen lisäksi vain 1 overhead)
Ja kuvakin löytyi arkistosta: http://niq.kapsi.fi/showimg.php?file=/Rummut/HPIM1399.JPG |
|
Niq: Mäkin oon duunannut, tosin kaiuttimena 90-luvun farkkuvolvon ovikaiutin. Miksatessa kannattaa käyttää harkiten ja ehdottomasti jonkunlainen ylipäästösuodin on must. Muuten voipi tulla niitä liian matalia taajuksia ettei halvoilla monitorointivälineillä kuule, mutta kaiuttimet särkyy, kun ne yrittää toistaa sitä 30Hz jytää.
Tässä mun version saundia http://niq.kapsi.fi/mikkitesti.mp3 (BD subkickillä ja sen lisäksi vain 1 overhead)
Ja kuvakin löytyi arkistosta: http://niq.kapsi.fi/showimg.php?file=/Rummut/HPIM1399.JPG
Korjatkaa ihmeessä, jos väärässä olen. Mutta eikös se ole Subsonic-suodin, mitä tarkoitat?
Eli siis mikä leikkaa vaikka sanotaan 15Hz alaspäin pois.
rage against the machine! |
|
Ylipäästösuodin on ihan suomea joten pysytään siinä.
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
|
Kailis: Ylipäästösuodin on ihan suomea joten pysytään siinä.
Ookoo, eikun mietin että ylipäästösyodintahan käytetään esim. erillis-sarjoille ja alipäästösuodinta subille. Subsonicilla leikataan sitten ne kaikista alimmat pois. Mutta kyllähän se tosiaan yhdenlainen ylipäästösuodin on.
Tarjosin vain tuota termiä, ettei mene suotimet kellään sekaisin:)
Mut hyvä noin!
rage against the machine! |
Niq
22.10.2012 13:57:14 (muokattu 22.10.2012 13:57:30) | |
|
-Dr.DW-: Korjatkaa ihmeessä, jos väärässä olen. Mutta eikös se ole Subsonic-suodin, mitä tarkoitat?
Eli siis mikä leikkaa vaikka sanotaan 15Hz alaspäin pois.
http://en.wikipedia.org/wiki/High-pass_filter
Subsonic yms. diibadaabat lienee jotain "30000W HyperSuperBASSbooster" -tyylisiä markkinointi-ilmaisuja. :) |
 -Dr.DW-
22.10.2012 14:00:30 (muokattu 22.10.2012 14:01:00) | |
|
Niq: http://en.wikipedia.org/wiki/High-pass_filter
Subsonic yms. diibadaabat lienee jotain "30000W HyperSuperBASSbooster" -tyylisiä markkinointi-ilmaisuja. :)
Heh, no voi tosiaankin olla. Mutta sitä termiä ollaan joissakin piireissä hyvinkin yleisesti käytetty.
Mutta elkää nyt liian kriittisesti ottako, ehdotushan se vain oli.
E: Typo
rage against the machine! |
|
Lpf ja Hpf on lontoonkielisistä termeistä yleisimmät. Siis Highpassfilter ja Lowpassfilter. Ei nyt ehkä niinkään aiheeseen liittyen, mutta tulipahan sanottua.
Kailis: Jos mä otan joskus tatuoinnin niin se on Joukahainen ottamassa Väinämöiseltä suihin. |
 Kailis
22.10.2012 14:23:32 (muokattu 22.10.2012 14:26:37) | |
|
ferodoz: Lpf ja Hpf on lontoonkielisistä termeistä yleisimmät. Siis Highpassfilter ja Lowpassfilter. Ei nyt ehkä niinkään aiheeseen liittyen, mutta tulipahan sanottua.
Eli juurikin yli- ja alipäästösuotimet. Yritän muodinmukaisesti olla viljelemättä arkisanastossa lontoota.
Täältä voi tohtori tutkia perustiedot;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jakosuodin
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
|
Eli siis rumpuäänitysten jälkeen leikataan EQ:lla basari/rumpuraidasta alle neljänkymmenen hertzin menevät taajuudet pois?:) |
|
Joonas.H: Eli siis rumpuäänitysten jälkeen leikataan EQ:lla basari/rumpuraidasta alle neljänkymmenen hertzin menevät taajuudet pois?:)
Lähinnä olisi syytä tarkistaa, ettei siellä ole hallitsemattomia korostumia. Ei niitä kokonaan pois ole välttämättä leikattava, vaikka jotkut niin tekeekin.
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
|
Joonas.H: Eli siis rumpuäänitysten jälkeen leikataan EQ:lla basari/rumpuraidasta alle neljänkymmenen hertzin menevät taajuudet pois?:)
Eipä siellä juurikaan ole mitään tarvittavaa. Varsinkaan pop- tai rock-musiikissa. Ehkä jos puhutaan dubstep, trance, house ym. koneellisesta musiikista voidaan niitä säästää tai jopa lisätä. Muttei silloinkaan välttämättä. Ehkä. Jos. |
|
Kailis: Lähinnä olisi syytä tarkistaa, ettei siellä ole hallitsemattomia korostumia. Ei niitä kokonaan pois ole välttämättä leikattava, vaikka jotkut niin tekeekin.
Kaikki ne kyllä otetaan pois, ei nyt välttämättä 40 Hz:sta, mutta aika pian sen alle (basson ala-E muistaakseni 41 Hz). Eli jos bassossa ei ole 5 kieltä tai viritetty alemmas, niin alle 40 Hz:n ei ole oikeastaan mitään musiikillista sisältöä, eikä monikaan stereo niitä toistaisikaan. Mutta siellä voi olla paljonkin esim. laulumikistä tulevaa matalaa moskaa (mikkitelinettä pitkin matkustavaa käsittelyääniä tai esim P-kirjainten tuottamia alataajuuksia). Ihmisen suu tuottaa yllättävän matalia ääniä. Sitten kun raitoja aletaan kompressoimaan niin nuo taajuudet nousevat entisestään.
No miksikö ne poistetaan? Ne varaavat hirveästi headroomia koska matalat taajuudet sisältävät suhteessa paljon enemmän energiaa. Toki yleisestikin turhan botnen poisto selkeyttää soundia raidalla kuin raidalla ja tuo kokonaisuuteen lisää headroomia.
Vaikka siis ne alle 40 Hz taajuudet olisivatkin ihan hallussa ilman pommpuja niin ei ne paranna soundia vaan vievät vain tilaa.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
|
Tuossa puhuttiin pelkästään bassorummusta. Suurimmaksi osaksi on turvallista leikata kaikki pois, mutta kyllä on käytetty alle 40 Hz taajuuksia. Silloin on vain tiedettävä mitä tekee.
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
|
Kailis: Tuossa puhuttiin pelkästään bassorummusta. Suurimmaksi osaksi on turvallista leikata kaikki pois, mutta kyllä on käytetty alle 40 Hz taajuuksia. Silloin on vain tiedettävä mitä tekee.
No niinpäs puhuttiinkin. Meitsihän laajensi aiheen heti koko miksaukseen. Seuraavaksi olisin kertonut Sibeliuksen sinfonioista 1-4 ja siitä miten bassoäänet vaikuttavat vinyylin kovertamiseen, ja sitten puutarhanhoidosta ehkä kans vähän.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
|
...miten bassoäänet vaikuttavat vinyylin kovertamiseen
Tästä voisit muuten kertoakin lisää =D
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
 markkuliini
23.10.2012 14:12:02 (muokattu 23.10.2012 14:14:32) | |
|
Kailis: Tästä voisit muuten kertoakin lisää =D
Etenkin ennen vanhaan sovituksissa piti ottaa huomioon että liian vahva bassotaajuus tai dissonoiva alakerta sai neulat hyppimään pois vinyylin urilta. Esim. klassisessa musassa ei voitu vinyyliajalla kirjoittaa dissonoivia intervalleja (esim. tritonusta) kovin alas.
En tiedä onko nykyään vinyylikaiverruksessa tilanne helpottunut, mutta luulisin että ainakin perus"ongelma" on edelleen olemassa, koska kyse on tavallaan fysiikan laeista.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
|
markkuliini: Etenkin ennen vanhaan sovituksissa piti ottaa huomioon että liian vahva bassotaajuus tai dissonoiva alakerta sai neulat hyppimään pois vinyylin urilta. Esim. klassisessa musassa ei voitu vinyyliajalla kirjoittaa dissonoivia intervalleja (esim. tritonusta) kovin alas.
En tiedä onko nykyään vinyylikaiverruksessa tilanne helpottunut, mutta luulisin että ainakin perus"ongelma" on edelleen olemassa, koska kyse on tavallaan fysiikan laeista.
Haha.. Äijä pudottaa taas plussan arvosesti! |
Kailis
23.10.2012 19:27:49 (muokattu 23.10.2012 19:29:54) | |
|
Kyllä niitä tehtiin;
http://www.fl-electronic.de/analog/1812.html
http://www.classicalcdreview.com/1812.htm
Mulla oli kaverilta lainassa tuo vinyyli ja mun laitteisto selvisi, mutta esim. toinen kaverini kenen luona kävin ja joka oli aina kehunut omaa laitteistoaan joutui toteamaan että äänivarsi tuli hulluksi ja heitteli ihan minne sattui.
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla ja spekuloida. |
 Olly
24.10.2012 01:54:30 | |
|
Tämä seurasi levyn uria jo aikoinaan ihan eri lailla pätevästi...
http://beocentral.com/beogram4002
Rumpalina aloitin pohjalta, ja raivasin tieni alaspäin. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
