Rummut: soittaminen ›

tito: Kävinpä zekkaan Rival Sonsien keikkakunnon. Biisithän potkii ja rahalle sai vastinetta. Vähän vaan jäi mietityttämään rumpali Mileyn meininki. Välillä lepää ja jytisee bonzo-tyyliin mutta välillä on niin hätäistä että höh. Orgaanista ja venyvää saa ja pitääkin biitin olla tuollasessa retrohenkisessä tyylittelyssä, mutta ei levotonta kiilailua.
 
Minäkin kävin. Tampereella. Itse tykkäsin oikein kovasti. Vaikka solistihan tuossa varasti shown...

Epämuusikko: Mikä noista olet sinä?
 
Paraskin kysyjä. Ja ok, pata kattilaa soimaa ja blaa blaa...

Kailis: Paraskin kysyjä. Ja ok, pata kattilaa soimaa ja blaa blaa...
 
Itse olen satiirikko vaikka miten asiaa tarkastelisin, piste.

Menneisyysplussaa markkuliinille.
Telkasta tuli uusintana tuo Fabulous Thunderbirds-juttu ja mielestäni nuo rumpalin shuffle-kompit olivat jotenkin jäykkiä, svengaamattomia.
Netistä yritin kaivella, että pitääkö Texas-shuffle tosiaan soittaa tasatarkasti ja kohtasin lukuisia tasatahtisia valkoisia veijareita paukuttamassa shuffleaan, mutta en ainuttakaan mustaa kaiffaria lukuunottamatta tietysti Purdien pappaa.
Sitten löysin mnetin muinaisuudesta "omituisen valssikompin" (http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=52&t=137548&o=80) vuodelta 2006, missä keskustellaan laajasti kuinka kukin kuulee mitäkin ja voiko sitä nuoteilla osoittaa, ja missä markkuliini jaksaa selventää ja selvittää kolmimuunteisuutta.
Lukiessani läpi tuon threadin opin taas pirusti asioita ja varsinkin sen, että miten eri tavalla me kuulemme/kuuntelemme (prosessoimme pikku aivoissamme) musiikkia. Mikä ilmeisesti selittää indie rockin olemassaolon.
Pieni omavaltainen lainaus markkuliinilta:
"Erilaisten shuffle-komppien soittoon aloin päästä jyvälle oikeastaan silloin kun perustimme Putkisen Ykän ja Palon Teron kanssa blues-trion säestämään erästä vanhan liiton raspikurkkua. Ja olen huomannut että sen musiikkilajin rytmiikassa on älyttömän paljon hienovaraisuutta ja nyansseja. Koska rhythm'n'blues musiikki on soinnuiltaan ja melodiikaltaan melko yksinkertaista niin rytmi on päässyt ehkä siksi kehittymään siinä moniin eri suuntiin. Myös blues-solistit tuntuvat arvostavan sitä että bändi ei soita jokaista esim. shufflea samalla tavalla ja samalla kolmimuunteisuuden määrällä."
 
Samaa toteaa Tony Coleman (BB King):
 
http://drummertonycoleman.com/press … py-with-the-blues-drumhead-article/
 
Löytyi sitä mustaa shuffleakin, kun älysin laittaa hakusanaksi 'white'.
 
http://www.youtube.com/watch?v=RspVB-jt-GA

uusikaveri: Menneisyysplussaa markkuliinille...
 
Kiitos vaan, tosi kiva kuulla että kirjoituksista on ollut hyötyä!
Tuosta kolmimuunteisuuksien määrästä on mulla youtube-video (linkki alla), jossa demoan saman kompin 6:lla eri fraseerauksella peräkkäin. Olin hämmästynyt ettei vastaavia löytynyt kun sen sinne latasin, ja myöskin jälkikäteen ihnettelen miksei tuota aihetta käsitelty kuin pintapuolisesti omassa ammattikouluksessani AMK:ssa kun opiskelin pop/jazz-muusikoksi "Arabialla". Oikeastaan Kepa oli ainoa opettaja joka aihetta käsitteli mutta hänkin enemmänkin fiilispohjaisesti niin että "tasaisen ja kolmimuunteisuuden välissä on harmaata aluetta, ja sinne vaan tutkimaan".
Itseäni kiinnostaa nimenomaan tuon harmaan alueen tarkempi tutkiminen ja muukin kuin vaistonvarainen hallinta. Lähes kaikki muusikot tuntuvat suhtautuvan asiaan niinkuin se olisi jotain mystiikkaa ja "fiilisjuttu", mikä on mun mielestä kummalista. Tai ehkä mä vaan tykkään analysoida liikaa. :D
Mutta käsi pystyyn kuka ei noita 6 eri fraseerausta erota kun tuolleen peräkkäin soittaa?
 
http://www.youtube.com/watch?v=ZWS2IxdYLuw

markkuliini: -Just eikä melkein kolmimuunteinen James Gadsonin soittama shuffle:
http://www.youtube.com/watch?v=JjthWYkp1fg
 
Gadson soittaa aika "napakasti". En oiken tiedä mistä tuo "napakan" ja "laiskan" sufflen ero tuulee. Taitaa olla tuon kolmimuunteisen osan pituus verrattuna koko tahdin pituuteen, kuitenkin sadasosa sekunneista kiinni(oletaan että molemmat samalla temmolla). Ehkä joku viisaaampi osaa valaista asiaa?

GoAndPractice näemmä lisännyt pari videota neljä päivää sitten. Täytynee tarkastaa kunhan kotia joutaa...

EJ84: GoAndPractice näemmä lisännyt pari videota neljä päivää sitten. Täytynee tarkastaa kunhan kotia joutaa...
 
Parhautta! Aika monta jippoa saanut omaan varastoon juurikin näistä videoista.

Perjantai-illan ratoksi, jos vaikka viiniä satutte juomaan...
 
http://www.youtube.com/watch?v=I14c … p;feature=player_detailpage#t=6237s

markkuliini: Kiitos vaan, tosi kiva kuulla että kirjoituksista on ollut hyötyä!
Tuosta kolmimuunteisuuksien määrästä on mulla youtube-video (linkki alla), jossa demoan saman kompin 6:lla eri fraseerauksella peräkkäin...
...Mutta käsi pystyyn kuka ei noita 6 eri fraseerausta erota kun tuolleen peräkkäin soittaa? http://www.youtube.com/watch?v=ZWS2IxdYLuw
 
Hieno video! Luulin että joutuisin nostamaan käden pystyyn, mutta kyllä minäkin ne erotin. Kuulosti aika hassulta se "1 even" eikös monen vain vähän aikaa soittaneen rumpalin soitto kuulosta juuri tuolta? (Mikä tuntuu epäloogiselta - eikö se toisaalta ole motorisesti vaativaa soittaa noin tasaisesti?).
 
En toisaalta kuitenkaan luota korviini, sillä kuulen joskus svengiä tyyleissä ja tempoissa, joissa sitä kolmimuunteisuuden harmaatakaan aluetta ei luulisi olevan - esim tuossa erityisesti välillä 2:50-4:00 http://youtu.be/qU4Wb1bp3Ng (Sama veto FOH-kamerakulmasta: http://youtu.be/Kcuk37HH0t0)

tiukkapipo: Kuulosti aika hassulta se "1 even" eikös monen vain vähän aikaa soittaneen rumpalin soitto kuulosta juuri tuolta? (Mikä tuntuu epäloogiselta - eikö se toisaalta ole motorisesti vaativaa soittaa noin tasaisesti?).
 
Siinä on suuri ero soittaako melkein noin vai juuri noin... haluaisin nähdä sen aloittelijan jonka soitto pysyy kasassa ja rullaa yhtä hallitusti =D

"tiukkapipo: Kuulosti aika hassulta se "1 even" eikös monen vain vähän aikaa soittaneen rumpalin soitto kuulosta juuri tuolta? (Mikä tuntuu epäloogiselta - eikö se toisaalta ole motorisesti vaativaa soittaa noin tasaisesti?)."
Kefiiri: Siinä on suuri ero soittaako melkein noin vai juuri noin... haluaisin nähdä sen aloittelijan jonka soitto pysyy kasassa ja rullaa yhtä hallitusti =D
 
"Juuri" oli täydellisen väärä sananvalinta minulta - vetoan myöhäiseen kirjoitusajankohtaan. Tarkoitukseni oli "kuulosta hieman tuolta". En ole vain näitä kolmimuunteisuuksia tai fraseerausta niin paljon ajatellut tai tiedostanut, ja tuossa even-soitossa vain kuulin jotain tuttua - jotain samaa mitä kuulee esim. tuoreiden tanssibändien soittaessa rokkibiisejä, jollon olen ihmetellyt että miksi tämä ei svengaa, vaikka soittimet kuulostaisivat soittavan samassa timessä.
 
Mutta kuten jo kirjoitin, voin olla väärässä, koska kuulen joskus svengaavaa kolmimuunteisuutta sellaisissakin paikoissa joissa siihen en luulisi törmäävän, kuten edellisessä viestissäni lähettämässäni klipissä.

Markkuliinin pätkä on kyllä loistava, menee kyllä mullakin mutta ongelmana on se että vaihdossa meinaa vähän liukua ja kestää muutaman tahdin ennenkuin menee kohdilleen. Treeniä vaan ja noita voi onneksi naputella vaikka pädiin tai mihin nyt sitten kotona treenaakin.
Noihin kun maltilla yhdistää haitsun avaamiset ja haitsun kellolla vierailut niin osaavan käsissä tulee hienon kuuloista juttua.

markkuliini:
-Just eikä melkein kolmimuunteinen James Gadsonin soittama shuffle:
http://www.youtube.com/watch?v=JjthWYkp1fg
Puhuu pätkän jälkeen kylläkin Texas-shufflesta (jonka itse itse käsitän vielä enemmän 16-pohjaiseksi eli yliviedyksi.)
 
Kuuntelin tuon pari kertaa ja kyllä se mun mielestä aavistuksen on kallellaan Texas-meininkiin, eli 16-osapohjaisuuteen. Ei paljon, mutta sen verran, että sen aistii.
 
Tässä Jimmie Vaughanin vedossa on hyvin selkeä Texas-blues meininki:
 
http://www.youtube.com/watch?v=_qIYlyyJGdI
 
Keikoilla olen huomannut, että monet vanhat rock n roll -biisit toimivat aavistuksen kolmimuunteisella meiningillä paremmin kuin täysin suorana (esim. Little Richardin Tutti Frutti ja Baddingin Ja Rokki Soi, molemmat hieman alkup. tempoa hitaampina).
 
Kaiken kaikkiaan shufflen "muunteisuus" on mielenkiintoinen tutkimusalue, kuten Markkuliini ja monet muut jo totesivatkin.

Velli: Kuuntelin tuon pari kertaa ja kyllä se mun mielestä aavistuksen on kallellaan Texas-meininkiin, eli 16-osapohjaisuuteen. Ei paljon, mutta sen verran, että sen aistii.
 
Joo, saatatpa olla oikeassa! Nyt kun kuuntelin uudestaan niin ainakin joku elementti on vähän 16-osiin päin. Saattaa olla rummutkin, mutta joissain kohtaa bassokin mun mielestä. Hyvin spotattu! :)

Tulipa eilen taas todistettua että treenaus kannattaa!
Olen viimeaikoina soitellut aika paljon afrobeat-rytmejä ja fiilistelly Tony Allenin supergroovaavaa rummutusta, mutta en osannut ollenkaan odottaa että sitä pääsisi livenä soittamaan. Etenkään missään bluesjameissa!
Satuin eilen stagelle kitaristi Chuck Anthonyn kanssa (jolla on aivan maagisen hyvä komppikäsi!) ja kun biisien välissä oli jotain säätöä niin aivan läpällä soittelin hetken aikaa yhtä Tony Allen-komppia. Chuck kääntyi välittömästi ympäri ja sanoi että "remember that!". No vielä yksi blues väliin, jonka jälkeen kaveri spiikkaa että "Now some finnish mother****ing afrobeat. HIT IT!" Ja eiku rumpukomppi käyntiin. Biisi oli lopulta I shot the sheriff "vähän" erilaisena versiona, ja basisti oli lievästi ihmeissään kun oli aika vieraalla alueella, mutta olipas mahtavaa soittaa jotain mitä on treenannut eikä uskaltanut toivoakaan että pääsis käyttämään.
No paras tulee tässä! Juttelin kys.kitaristin kanssa jamien jälkeen, ja sanoi ettei ole kuullut kenenkään soittavan noita komppeja sen jälkeen kun oli Fela Kutin ja Tony Allenin kanssa rundilla Afrikassa(!!!). Meinasin pudota siinä vaiheessa tuolilta, että ei viddu tää kätkä on keikkaillu koko tyylin kehittäjien kanssa. Rundin oli kuulemma aloittanu Purdie rummuissa, mutta ei ollu viihtyny tien päällä joten Tony tuli puikkoihin. Vähän vielä googlailin Chuckin cv:tä ja onhan tuo soittanu tosi monilla ysäriruotsihiteillä ja mm. niillä Backstreet Boys-biiseillä mitkä ovat Max Martinin tuotantoja.
 
Tässä muuten se Tony Allenin biisi mistä lainasin kompin. Jestas mikä svengi! http://www.youtube.com/watch?v=1Mm5eVboyCM&sns=em

markkuliini:Satuin eilen stagelle kitaristi Chuck Anthonyn kanssa (jolla on aivan maagisen hyvä komppikäsi!) ja kun biisien välissä oli jotain säätöä niin aivan läpällä soittelin hetken aikaa yhtä Tony Allen-komppia. Chuck kääntyi välittömästi ympäri ja sanoi että "remember that!". No vielä yksi blues väliin, jonka jälkeen kaveri spiikkaa että "Now some finnish mother****ing afrobeat. HIT IT!" ...
Tässä muuten se Tony Allenin biisi mistä lainasin kompin. Jestas mikä svengi! http://www.youtube.com/watch?v=1Mm5eVboyCM&sns=em
 
Aivan mahtava juttu markkuliina! Timanttista meininkiä ja just toi HIT IT ynnä siitä seurannut keskustelu. Tässä niinku oikea musikantti löys oikean musikantin.

markkuliini: Tulipa eilen taas todistettua että treenaus kannattaa!
 

 
Mahtava stoori!
 
Jamit on kyllä siitä hienoja että voi päästä soittamaan ties kenen kanssa.. Sitten jos kemiat ja hommat natsaa niin voi löytää itsensä soittamasta vaikka mistä=)
 
Mä oon saanut varmaan yli puolet mun duuneista onnistuneitten jamien seurauksena!!

welho: Mä oon saanut varmaan yli puolet mun duuneista onnistuneitten jamien seurauksena!!
Just do it, hyvä tapa mainostaa osaamistaan.
 
Asiasta seinään: Kuinka vaikea on Vuorelan Flam Out! -kirja?