Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Juu kyllä, mutta minä tarkoitin lähinnä yksittäisiä sointuja.
 
Niin minäkin, mä säestän sua siinä, että ei munkaan mielestä yksittäinen duuri- tai mollisointu kuulosta iloiselta/surulliselta.

Niin minäkin, mä säestän sua siinä, että ei munkaan mielestä yksittäinen duuri- tai mollisountu kuulosta iloiselta/surulliselta.
 
Ihmetyttääkin kovasti kun aina kouluissa yms. lapsille opetetaan että molli on surullinen ja duuri iloinen.
Minulle tämä oli jotenkin ihmeellistä jo silloin kun lapsena ensimmäisiä kertoja tutustuin musiikin "teoriaan".

duurilla alkaa aika läjä surullisia/haikeita kappaleita.
Tuo on kyllä mielenkiintoinen kysymys, pitäisi kasvattaa joku kellarissa ja soittaa sille sitten hieman duuria ja mollia, pistää merkille reaktiot.

Heiheihei...en tiedä lukeeko tätä enää kukaan mutta kannattaisko tehdä semmonen taulukko missä joka jamppa kuvaa parilla sanalla tunnetta jonka yksittäinen sointu duuri/molli/seiska/molliseiska...jne.jne. herättää hänessä. Eli siis nimenomaan yksittäinen, ei melodian kanssa. Luulen meinaan että tossakin on hurjasti yksilöllistä vaihtelua. Mutta tietysti on aina toi kokemuspohja "haittana" tämmösessä tutkimuksessa. Että kun toinen yhdistää aina m7b5:t esmesThelonious Monkiin ja siitä musasta saamiinsa viboihin etc..

Mä vasta äsken naapurithreadiltä opin mistä sanat duuri ja molli tulevat.
Durum = kova, mollum = pehmeä.
 
Onks' ne muka niin?

Niin minäkin, mä säestän sua siinä, että ei munkaan mielestä yksittäinen duuri- tai mollisountu kuulosta iloiselta/surulliselta.
 
Sinänsä kyllä tutkimisen arvoinen asia, ku monet ei-länsimaiset(hirveä yleistys sallittaneen...) pitää duurissa meneviä juttuja surullisina ja päinvastoin. Eli kyllähän tuo duuri/molli juttu o suureksi osaksi opittua. Ja tiedostamatonta, ofcourse.

Balilainen sademetsien mies joka ei ole kuullut länsimaista musiikkia ei osaa kuulemma aavistaa jostain sävelmästä, että onko se surullinen vai iloinen, elikä kulttuurisidonnaista ja opittua, sanon minä.
 
Balillahan on oktaavissa suorastaan eri määrä säveleitä kuin meillä täällä länsimaissa, tokkopa mekään aavistamme mitä heidän ralleissaan tunnelmoidaan jos joudumme niitä yhtäkkiä kuulemaan!

Miksihän duurisointu kuulostaa iloiselta ja molli surulliselta? Onko se yhteisesti sovittu asia, että itke, kun kuulet kappaleen mollissa ja tule iloiseksi, kun kuulet musiikkia duurissa? Tuskin vain.
 
Se yhden sävelaskelen ero mollin ja duurin välillä saa aikaan dramaattisen muutoksen kuuloelämyksessä.
Vaikuttaako sointu jotenkin värähtelytasolla suoraan aivoihin, aiheuttaen eri "aivoaineenvaihduntaa", riippuen onko kyseessä molli vai duuri?
 
Niinpä. Jontesta kuitenkin on kyse siitä, miten sointukierto aiheuttaa elämystä. Eihän yksittäinen sointu vielä paljon tärisytä. Koetahan vaikka koskettimilla yksinkertaista kiertoa, esim. Gm-Am-D7. niin eikö kuulosta jännältä.

Äänen värähtelythän tuntuvat ihan solutasolla, olettekko koskaan tehnyt sellaista, että olette virittäneet vaikka vahvistimen rummun alle ja laittaneet mahdollisimman hienoa hiekkaa päälle?
 
Äänenvärähtelyillä on ollut vaikutusta elämänkin syntymiseen maapalolla, tai käsittääkseni tällaisiakin tutkimuksia on menossa.
 
Katsoin joskus jostain saksalaista video pätkää missä soitettiin heviä vesipisaralle, aika villiltä näytti.

Balilainen sademetsien mies joka ei ole kuullut länsimaista musiikkia ei osaa kuulemma aavistaa jostain sävelmästä, että onko se surullinen vai iloinen, elikä kulttuurisidonnaista ja opittua, sanon minä.
 
Balillahan on oktaavissa suorastaan eri määrä säveleitä kuin meillä täällä länsimaissa, tokkopa mekään aavistamme mitä heidän ralleissaan tunnelmoidaan jos joudumme niitä yhtäkkiä kuulemaan!
 
Kyllähän ihminen ymmärtää esimerkiksi huutamisen uhkaavana, olen varma, että kun pistetään kunnon heviä soimaan, se tunnistaa minkälaisesta metelistä nyt on kyse :D

Barokin aikaan olivat klassisen musiikin piirissä tätä mieltä:
 
C Major: rejoicing, impudent
C Minor: sweet, but sad
D Major: stubborn, noisy, warlike and rousing
D Minor: devout, serious, grand, calming
E Flat Major: pathetic, plaintive
E Major: the fatal separation of body and soul
E Minor: pensive and grieving, but not without hope
G Flat Minor: distress, abandonment
G Major: persuasive and brilliant
G Minor: grace, kindness, loveliness
A Major: gripping and clear
A Minor: honourable and calm
B Flat Major: magnificent, yet modest
B Minor: hard, unpleasant and desperate
 
http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/classic/A420724

Barokin aikaan olivat klassisen musiikin piirissä tätä mieltä:
 
C Major: rejoicing, impudent
C Minor: sweet, but sad
D Major: stubborn, noisy, warlike and rousing
D Minor: devout, serious, grand, calming
E Flat Major: pathetic, plaintive
E Major: the fatal separation of body and soul
E Minor: pensive and grieving, but not without hope
G Flat Minor: distress, abandonment
G Major: persuasive and brilliant
G Minor: grace, kindness, loveliness
A Major: gripping and clear
A Minor: honourable and calm
B Flat Major: magnificent, yet modest
B Minor: hard, unpleasant and desperate
 
http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/classic/A420724
 
Tänhän on pakko liittyä (meantone?) viritysjärjestelmään, eihän tasavireisessä tässä ole mitään mieltä.

Tänhän on pakko liittyä (meantone?) viritysjärjestelmään, eihän tasavireisessä tässä ole mitään mieltä.
 
jeps. nuo affekti jutut on muutenki vähän kyseenalasia... eli eihän niistä saa ku keskustelun/kiistelyn aikaan. Toki temperoidulla(ennen tasavireisyyttä siis..)järjestelmällä nuo erot oli huomattavasti suurempia -> eri sävellajeilla oli tietyt sävyerot. silleen.

Joidenkin viisaiden terapeuttien mukaan itsemurha-alttiiden ihmisten ei tulisi soittaa/kuunnella musiikkia mollissa. Onko jollakulla tietoa tutkimuksesta, missä ois osoittettu mollin haitallinen vaikutus mielenterveydelle? Mun mielestäni koko väite on huuhaata.

Joidenkin viisaiden terapeuttien mukaan itsemurha-alttiiden ihmisten ei tulisi soittaa/kuunnella musiikkia mollissa. Onko jollakulla tietoa tutkimuksesta, missä ois osoittettu mollin haitallinen vaikutus mielenterveydelle? Mun mielestäni koko väite on huuhaata.
 
Ei mollilla mutta hevillä:
 
Heavy Metal Music and Adolescent Suicidal Risk
Journal article by Eric Lacourse, Michel Claes, Martine Villeneuve; Journal of Youth and Adolescence, Vol. 30, 2001
Subjects: Teenagers--Psychology and mental health, Suicide--Research, Heavy metal (Music)--Psychological aspects
...the few studies linking HM music to suicidal risk. In a study on aggregated...between preference for HM music and suicidal risk amongst the girls group. As...the relationship between HM music and suicidal risk and to clarify the suppression...
 
Heavy Metal Music and Adolescent Suicidality: An Empirical Investigation
Journal article by Karen R Scheel, Westefel Joh S; Adolescence, Vol. 34, 1999
Subjects: Suicide--Causes of, Suicidal behavior--Diagnosis, Music and youth--Psychological aspects, Heavy metal (Music)--Social aspects
...relationships between music listening, negative affect, and suicidal risk. METHOD Participants...liked heavy metal music. Suicidal Risk Questionnaire...for heavy metal music as a possible indicator of suicidal risk among teens. Further

meikäläinen ei tule iloiseksi duuriterssistä. Se vain lähinnä vituttaa. Jos puhutaan kolmisoinnuista.
sitten kun puhutaan nelisoinnuista niin siellä seassa ei yksi tai kaksi duuri terssiä haittaa.
duurikolmisointu on maailman turhin asia.

Ei mollilla mutta hevillä:
 
Jopa on onnistuttu sotkemaan vellit ja sopat eli kausaalisuus ja korrelaatio.
 
Sen pitäisi olla ehkä pikemminkin niin, että hevi ei johda itsariin, vaan angstinen mielentila saattaa johtaa kuuntelemaan heviä. Tai mistä minä mitään tiedän.
 
Jos tuo nyt edes mikään tosissaan tehty tai oikea tutkimus olikaan.
 
(Näin niinkuin pienenä offtopicina.)

meikäläinen ei tule iloiseksi duuriterssistä. Se vain lähinnä vituttaa. Jos puhutaan kolmisoinnuista.
sitten kun puhutaan nelisoinnuista niin siellä seassa ei yksi tai kaksi duuri terssiä haittaa.
duurikolmisointu on maailman turhin asia.
 
Mollikolmisoinnussa on muuten duuriterssi molliterssin päällä ja päinvastoin.

Jopa on onnistuttu sotkemaan vellit ja sopat eli kausaalisuus ja korrelaatio.
 
Sen pitäisi olla ehkä pikemminkin niin, että hevi ei johda itsariin, vaan angstinen mielentila saattaa johtaa kuuntelemaan heviä. Tai mistä minä mitään tiedän.
 
Jos tuo nyt edes mikään tosissaan tehty tai oikea tutkimus olikaan.
 
(Näin niinkuin pienenä offtopicina.)
 
En osaa kommentoida kun en ole lukenut juttuja. Lähdin vain etsiskelemään, löytyisikö internetistä jotain musiikista ja itsemurhariskistä.