Rock, pop, alternative ›

Riku Mustalisä: Niin. Mun mielestä Rainbowin voi jakaa kahteen eri aikakauteen..Dion aikaiseen ja Dion jälkeiseen aikakauteen. Ilman Dioa tuskin olisi Rainbow noussut koskaan siihen maineeseen, mihin se nyt nousikaan. Taitavia muusikoita ollut aina bändissä ja viimeistään Cozyn lähdön jälkeen alkoi lopullisesti se toinen aikakausi. Muistaakseni Cozy ei tykännyt linjasta, mihin Blackmore halusi viedä bändiä ja minkä vuoksi Diokin poistui bändistä jo aikaisemmin.
 
Itse pidän kyllä kaikista Rainbowin levyistä tavalla tai toisella. Down to earth ehkä se mikä vähiten kolahtaa itselle. Kyllä Dion jälkeen on hienoja ja todella kovia biisejä lähtenyt Blackmoren kynästä. Makuasia mitä niistä haluaa nostaa esiin. Omaan makuun kaksi parasta biisiä löytyy eri aikakausilta :) Kill the king ja spotlight kid. Tuosta ei perkele kitaralla soittaminen enää paremmaksi mene. Kill the kingin soolo aiheutttaa aina erektion ja sama tunne tulee koko spotlight kidin kitararaidasta :)
 
Makuasioitahan nämä loppupeleissä taitaa olla.
 
Ei varmasti olisi noussut poppi-linjalla -75 mihinkään. No eka levyhän oli aika surkea vedos muutamaa kappaletta lukuunottamatta ja aika kevytsoundinen, mutta mielestäni Rising on yksi kaikkiwen aikojen kovimmista levyistä ikinä.
Ajaton ja todella tiukkasoundinen ja sekä Dio että Blackmore todella kovassa iskussa. Myös LL rock´n roll oli kova veto ja raikkaan kuuloinen.
Diohan ei voinut sietää, että Blackmore sai kaiken valokeilan bändissä ja poseerasi kansikuvissa yksin, se oli yksi syy lähteä bändistä ja toinen oli musiikillisen linjan muuttuminen, jota Blackmore ajoi.

antnis: Eipä nyt kuitenkaan sekoiteta pärjäämistä musiikillisen tason säilyttämiseen tai kaupallistumista uudistumiseen. Eväät olivat lopussa suurimmalla osalla vanhan liiton miehiä 80-luvun taitteessa.
 
Totta tuokin, mutta totuus on myös ettei levy-yhtiöt halunneet enää entiseen malliin panostaa em gendreihin 80-luvulle tultaessa.

balanced1: Ei varmasti olisi noussut poppi-linjalla -75 mihinkään. No eka levyhän oli aika surkea vedos muutamaa kappaletta lukuunottamatta ja aika kevytsoundinen, mutta mielestäni Rising on yksi kaikkiwen aikojen kovimmista levyistä ikinä.
Ajaton ja todella tiukkasoundinen ja sekä Dio että Blackmore todella kovassa iskussa. Myös LL rockn roll oli kova veto ja raikkaan kuuloinen.
Diohan ei voinut sietää, että Blackmore sai kaiken valokeilan bändissä ja poseerasi kansikuvissa yksin, se oli yksi syy lähteä bändistä ja toinen oli musiikillisen linjan muuttuminen, jota Blackmore ajoi.
 
Jep. Ekalta lätyltä en henkilökohtaisesti nostaisi esille kuin kolme biisiä : man on the silver mountain, catch the rainbow ja temple of the king. Hienoja biisejä ja vieläkin alkaa jalka vipattaa kun hopeakukkulan miehen alkuriffit pärähtää ilmoille :)
 
Ja tosiaan Rising on yks kovimista levyistä ikinä piste. LL rock'n roll on hieno plätty myös. Shed ja sensitive to light omaan makuun tuntuu hieman täytebiiseiltä ja jos noiden tilalle ois iskeny vaikka instrumentaalina difficult to curen niin vois puhua todella kovasta kiekosta :)
 
Tuntuu kyllä oudolta kuunnella peräkkäin LL rock'n roll ja Down to earth. Tosiaankin voidaan puhua, että on siirrytty planeetalta toiselle. Jos ajattelee, että vuosi väliä ja toiselta levyltä löytyy esim. kill the king ja sitten hypätään sinceyou been gonen tyylisiin veisuihin niin...No mitäpä tuohon nyt sanoisi :)

Riku Mustalisä: Jep. Ekalta lätyltä en henkilökohtaisesti nostaisi esille kuin kolme biisiä : man on the silver mountain, catch the rainbow ja temple of the king. Hienoja biisejä ja vieläkin alkaa jalka vipattaa kun hopeakukkulan miehen alkuriffit pärähtää ilmoille :)
 
16th Century Greensleeves myös.
 
Itte tosin tykkään Rainbown ykkösestä, kitaroinnin lisäksi sillä on kivaa bassottelua.

Numb: 16th Century Greensleeves myös.
 
Itte tosin tykkään Rainbown ykkösestä, kitaroinnin lisäksi sillä on kivaa bassottelua.
 
Miten perkele unohdin kyseisen kipaleen :) Tosiaankin hieno biisi.

Numb: 16th Century Greensleeves myös.
 
Itte tosin tykkään Rainbown ykkösestä, kitaroinnin lisäksi sillä on kivaa bassottelua.
 
Ykkönenhän on Dion aikaisista paras. Rytmiryhmä svengaa ja siksi varmaan saikin kenkää.

Ykköseltä tulee kuunneltua usein Still I'm Sad instrumentaalia. Hienosti soi kitara.

Älkääkä unohtako Temple of the Kingiä...

mlehtinen: Älkääkä unohtako Temple of the Kingiä...
 
Sekin jo tossa ylempänä mainittiin.
 
Mun mielestä levyn ainoa huonohko biisi on ärsyttävä black sheep of the family. Seuraavaksi turhin on geneerinen rokkiveto If you don't like rock'n'roll, mutta ei siinä nyt varsinaisesti mitään väärää ole. Self portrait ja Snake charmer ovat jo astetta parempia.

krautio: Ykköseltä tulee kuunneltua usein Still I'm Sad instrumentaalia. Hienosti soi kitara.
 
Hoh. Täytys ottaa levy taas kuunteluun kokonaisuudessaan :) Tosiaan niinkuin jo edellä mainittiin niin hyvähän lätty se tosiaan on.

2541: Ykkönenhän on Dion aikaisista paras. Rytmiryhmä svengaa ja siksi varmaan saikin kenkää.
 
Hiljaa Pekka.
 
Rising ja Long live rockn roll. Muita ei tarvita.

sirdickyj: Hiljaa Pekka.
 
Rising ja Long live rockn roll. Muita ei tarvita.
 
Noh, onhan noilla toki hetkensä, vaikka joku "Run With The Wolf" esim. on ihan kökkö. Ehkä noiden mahtipontisimmat hetket alkavat enteillä 80-luvun miekkailuheviä, mikä nostaa karvat pystyyn ja työntää luotaan.
 
"Black Sheep Of The Family" on tosiaan aika kesy kun vertaa Quatermassin versioon.

C: Sekin jo tossa ylempänä mainittiin.
 
Mun mielestä levyn ainoa huonohko biisi on ärsyttävä black sheep of the family. Seuraavaksi turhin on geneerinen rokkiveto If you don't like rock'n'roll, mutta ei siinä nyt varsinaisesti mitään väärää ole. Self portrait ja Snake charmer ovat jo astetta parempia.
 
Ritchie yritti muuten tyrkyttää Black sheeppiä jo Purplelle, muttei saanut kannatusta. Mielestäni jonninjoutava biisi kyllä.

Keskusteluketjun aloittaja voisi käydä muuttamassa sukunimen oikeaan muotoon ketjun otsikossa.

hevikivinen: Keskusteluketjun aloittaja voisi käydä muuttamassa sukunimen oikeaan muotoon ketjun otsikossa.
 
Jos se on murretta :)

balanced1: Jos se on murretta :)
 
Voi olla. Tai sitten Mooren suvun musta lammas. Ehkä sukua Rogerille väärän koivun kautta.

2541: Noh, onhan noilla toki hetkensä, vaikka joku "Run With The Wolf" esim. on ihan kökkö.
 
Hyvä herra, mielipiteenne on vahvasti virheellinen :)

balanced1: Ritchie yritti muuten tyrkyttää Black sheeppiä jo Purplelle, muttei saanut kannatusta.
 
Jep. Tämäkin taisi osaltaan pahentaa riitoja ja edesauttaa Rainbown syntyä.

C: Jep. Tämäkin taisi osaltaan pahentaa riitoja ja edesauttaa Rainbown syntyä.
 
Joo ja Purple oli kovasti menossa funkahtvaksi ja Blackmore sanoi haastattelussa: I like the blues, rock and´even heavy metal, but I don´t like funky&soul music and that´s why I left..Diohan lauloi silloisen bändinsä kanssa Purplen lämmittelijänä muuten, ennen Blackmoren eroa bändistä.