Rummut: rumpukamat ›

markkuliini: Mulle ei vaan ole aina selvää miksi kyselet.
 
Kailis on kultsipuppeli, se haluaa oikiasti kaikille hyvvää!

jazzmies: Kailis on kultsipuppeli, se haluaa oikiasti kaikille hyvvää!
 
Kyl kyl. Raavaan, karvaisen ja piikikkään ulkokuoren alla sykkii kultainen sydän.
 
Tunteellinen siili
 
Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kelläpä, kellä
on vastaansanomista?
 
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
 
Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!
 
Ja se on aivan totta:
Se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.
 
-- Kirsi Kunnas

Kailis: Siis ainoa asia mitä ihmettelin oli se että tuosta kuvasta näkee selkeästi että ne ovat Mulle ainakin hirveän vaikeaa hahmottaa kuinka syvällä ne mikit on, leveyssuunnassa toki on eroa. Mutta ok, 15 senttiä on about 2286,66667 Hz aallonpituus joka on tärkeä taajuus snaressa transienttien osalta.
Eikä sun kannata olla mun motiiveista yhtään huolissaan. Tässähän tuli joillekin varmaan uutta tietoa =D
 
En ihan ymmärrä miksi puhut jostain noin 2000 hertsin korkeudesta, nehän juurikin ovat hyvässä vaiheessa tuolla 15 sentin erolla. Mutta botnen vaiheisuus on äänitettäessä usein tärkeämpää.

Siinä olet ihan oikeassa että nuo ovat leveyssuunnassa vain eri kohdilla. Alanpa nysväämään koska se on yhtä lempipuuhaani ja vaimo on matkoilla. :)
Tsekkasin kuvasta sen kohdan missä virvelin kalvon keskusta mielestäni on (vääristää kuva tai ei) ja mittasin ruudultani etäisyydet mikkeihin. Mun ruudulla ne olivat noin 9 cm ja 7,5 cm. Mittasin myös vertailukohdaksi bassarin halkaisijan (oletan että se on 20") ja sen mitaksi sain 5 cm.
Jos 5 cm = 20", niin siten 9 cm on 36" ja 7,5 cm 30". Mikkien etäisyyksien ero virvelin kalvosta on siis 6" eli juurikin se 15 cm. Ihan päässä sai laskettua. :D
 
300 hertsin (millä seudulla siis virvelin botne suurinpiirtein sijaitsee, joskus matalemmallakin) kokonaisen aallonpituus on kätevästi noin 1 metri, joten käytetään sitä taajuutta esimerkkinä. Jos mikkien etäisyyksien ero virvelistä on 15 cm, niin ne ovat silloin merkittävässä vaihevirheessä. Täytyy muistaa että 50 cm erolla botne katoaa kokonaan eli voidaan sanoa että mikit ovat silloin täydellisessä vastavaiheessa botneen nähden. Eli voidaan tavallaan ajatella että 15 cm etäisyysero saa botnen 30% vastavaiheeseen, (jos se 50 cm on siis 100% vastavaihe).
 
Miksikö tämä on tärkeää? Alaäänien kiinteys on voimakkaan soundin yksi tärkeimpiä tekijöitä ja etenkin virvelissä liikaa vastavaiheessa oleva perusääni saa virvelin kuulostamaan ohuelta ja voimattomalta.
 
Mähän en ole koskaan mikittänyt itse rumpuja useammalla kuin yhdellä mikillä, puljaan puhtaasti samplemaailmassa omissa projekteissa. Mutta oon lukenut aika paljon äänen ja äänityksen teoriaa, ja kyllä oikeastaan aina kun mun soittoa on äänitetty ja stereopari laitettu setin päälle niin etäisyyksiä snarekalvon keskustasta on tarkastettu mittanauhalla tai kapuloilla tms. Senttipeliä. :)
 
Mutta tän kaikenhan sä jo varmaan tiesitkin, mutta ehkä joku täällä ei tiennyt.

markkuliini: ..ehkä joku täällä ei tiennyt.
 
Kovaa shittiä laitoit markkuliini. Kuuluis puljata tuonne FAQ-juttuihin tällaiset :)
Juu en ole tullut ajatelleeksi.
Vastavaiheethan kumoaa toisensa, jos oikein olen käsittänyt. Haetaanko kahdella overilla ikään kuin vahvistusta myös ääneen? Kun vaiheet on kohdallaan, niin summautuuko aallot? Amplitudin korkeus kasvaa tms.?
 
Mulla on 1 kpl overhead ja bassarimikki mixerissä kiinni. Pitääkö ottaa huomioon jotain tähän liittyvää sijoittelun kannalta? Töppääkö overin sijoittelu joskus bassarin soundin tai bassarimikki virvelin soundin tai päinvastoin, jne. ?

markkuliini: En ihan ymmärrä miksi puhut jostain noin 2000 hertsin korkeudesta, nehän juurikin ovat hyvässä vaiheessa tuolla 15 sentin erolla. Mutta botnen vaiheisuus on äänitettäessä usein tärkeämpää.

Siinä olet ihan oikeassa että nuo ovat leveyssuunnassa vain eri kohdilla. Alanpa nysväämään koska se on yhtä lempipuuhaani ja vaimo on matkoilla. :)
Tsekkasin kuvasta sen kohdan missä virvelin kalvon keskusta mielestäni on (vääristää kuva tai ei) ja mittasin ruudultani etäisyydet mikkeihin. Mun ruudulla ne olivat noin 9 cm ja 7,5 cm. Mittasin myös vertailukohdaksi bassarin halkaisijan (oletan että se on 20") ja sen mitaksi sain 5 cm.
Jos 5 cm = 20", niin siten 9 cm on 36" ja 7,5 cm 30". Mikkien etäisyyksien ero virvelin kalvosta on siis 6" eli juurikin se 15 cm. Ihan päässä sai laskettua. :D
 
300 hertsin (millä seudulla siis virvelin botne suurinpiirtein sijaitsee, joskus matalemmallakin) kokonaisen aallonpituus on kätevästi noin 1 metri, joten käytetään sitä taajuutta esimerkkinä. Jos mikkien etäisyyksien ero virvelistä on 15 cm, niin ne ovat silloin merkittävässä vaihevirheessä. Täytyy muistaa että 50 cm erolla botne katoaa kokonaan eli voidaan sanoa että mikit ovat silloin täydellisessä vastavaiheessa botneen nähden. Eli voidaan tavallaan ajatella että 15 cm etäisyysero saa botnen 30% vastavaiheeseen, (jos se 50 cm on siis 100% vastavaihe).
 
Miksikö tämä on tärkeää? Alaäänien kiinteys on voimakkaan soundin yksi tärkeimpiä tekijöitä ja etenkin virvelissä liikaa vastavaiheessa oleva perusääni saa virvelin kuulostamaan ohuelta ja voimattomalta.
 
Mähän en ole koskaan mikittänyt itse rumpuja useammalla kuin yhdellä mikillä, puljaan puhtaasti samplemaailmassa omissa projekteissa. Mutta oon lukenut aika paljon äänen ja äänityksen teoriaa, ja kyllä oikeastaan aina kun mun soittoa on äänitetty ja stereopari laitettu setin päälle niin etäisyyksiä snarekalvon keskustasta on tarkastettu mittanauhalla tai kapuloilla tms. Senttipeliä. :)
 
Mutta tän kaikenhan sä jo varmaan tiesitkin, mutta ehkä joku täällä ei tiennyt.
 
Herrajumala. Plussa. Tietty vaara tosin piilee siinä että puhutaan noin arvoilla. Metrin aallonpituus vastaa 343 Hz ja tuolla 300 Hz aallonpituus on 1,143 metriä. Helppo kaava;
aallonpituus (m) = 343 m/s jaettuna aallon taajuudella.

Kailis: Herrajumala. Plussa. Tietty vaara tosin piilee siinä että puhutaan noin arvoilla. Metrin aallonpituus vastaa 343 Hz ja tuolla 300 Hz aallonpituus on 1,143 metriä. Helppo kaava;
aallonpituus (m) = 343 m/s jaettuna aallon taajuudella.
 
Tuo kaava oli hyvä lisä!
Markkuliinin kans ootte molemmat plussat ansainneet!

Kailis: Herrajumala. Plussa. Tietty vaara tosin piilee siinä että puhutaan noin arvoilla. Metrin aallonpituus vastaa 343 Hz ja tuolla 300 Hz aallonpituus on 1,143 metriä. Helppo kaava;
aallonpituus (m) = 343 m/s jaettuna aallon taajuudella.
 
Totta! Olin erehtynyt käyttämään radioaaltojen käännöskonetta, jossa 300 hertsiä vastasi 1 metriä. :)
Mun laskujen mukaan 1,1143 metrin aallon pituudella ja 15 cm mikkien etäisyyserolla vaihevirhe pienenee hieman. 30 prosentista noin 25 prosenttiin.

Vallu-Veke: Kovaa shittiä laitoit markkuliini. Kuuluis puljata tuonne FAQ-juttuihin tällaiset :)
Juu en ole tullut ajatelleeksi.
Vastavaiheethan kumoaa toisensa, jos oikein olen käsittänyt. Haetaanko kahdella overilla ikään kuin vahvistusta myös ääneen? Kun vaiheet on kohdallaan, niin summautuuko aallot? Amplitudin korkeus kasvaa tms.?
 
Mulla on 1 kpl overhead ja bassarimikki mixerissä kiinni. Pitääkö ottaa huomioon jotain tähän liittyvää sijoittelun kannalta? Töppääkö overin sijoittelu joskus bassarin soundin tai bassarimikki virvelin soundin tai päinvastoin, jne. ?
 
Minullakin kiinnostaa tämä sama asia, joten vastatkaapa tähänkin niin saadaan mekin mikit kohdilleen.

Vallu-Veke: Mulla on 1 kpl overhead ja bassarimikki mixerissä kiinni. Pitääkö ottaa huomioon jotain tähän liittyvää sijoittelun kannalta? Töppääkö overin sijoittelu joskus bassarin soundin tai bassarimikki virvelin soundin tai päinvastoin, jne. ?
 
Vastaan lähinnä maalaisjärjellä. Eipä juuri kun overeitakin on vain yksi. Basarimikin tehtävä on poimia vain basari, joten se asetellaan niin että siitä saadaan mahdollisimman lähelle haluttua soundia. Esimerkiksi jos haetaan vähän muhjumpaa soundia, voidaan mikki asettaa mikkireiän ohi tähän tyyliin: http://www.youtube.com/watch?v=nGVf_SX2FFs&feature=plcp
 
Tietty sinne basarimikkiin tarttuu vähän virppaa ja muutakin rumpua, mutta sille ei voi äänitysvaiheessa mitään ja muutenkin vuoto on niin pientä että eipä siitä ongelmaa synny. Overimikkien tärkeimmät tehtävät on, kuten markkuliinikin totesi, peltien ja virvelin poimiminen. Tosin sun tapauksessa olisi kiva jos vähän tomejakin kuuluisi. Mutta joka tapauksessa sinuna kokeilisin overimikille vähän erilaisia sijoitteluja ja keskittyisin erityisesti virvelisoundiin virppamikin puuttuessa. Kuitenkin yrittäisin samalla säilyttää jonkinlaisen balanssin myös peltien kanssa, ettei vaikka joku yksittäinen crashi tulisi ihan yli muista pelleistä. Se on ärsyttävää. Käytettäessä vain kahta mikkiä on kuitenkin tingittävä monista jutuista eikä lopputulos voi olla älyttömän hehkeä. Oikeanlainen mikkien valinta ja sijoittelu kuitenkin auttaa radikaalisti. Tuossa Hjerpen videossa, jonka linkkasin, on käytetty vain kolmea mikkiä (olettaisin basarimikki, overimikki ja snaremikki) ja kun ne asetellaan fiksusti niin voidaan päästä jo yllättävän kivaan lopputulokseen. :)
 
Korjatkaa ja täydentäkää jos koette tarpeelliseksi!

Yhden overimikin sijoitteluun vanha kunnon Bonham-sääntö toimii lähes aina. Kaksi kapulanmittaa virvelin keskikohdan yläpuolelle. Niinkuin esimerkiksi tässä. http://niq.kapsi.fi/mikkitesti.mp3
 
Jatsimpaan/akustisempaan menoon toki voi kokeilla mikittää settiä edestäpäinkin vaikka metrin verran basarin edestä, hieman basarin yläreunan yläpuolelta, sillä saa jotain tämmöistä: https://www.youtube.com/watch?v=0fQilpNToZo
 
Molemmat siis yhden mikin metodilla otettuja, ainoana lisänä basarimikki ja tietysti tuossa jälkimmäisessä on jo vähän prosessoitu ääntäkin enemmän.

Niq: Yhden overimikin sijoitteluun vanha kunnon Bonham-sääntö toimii lähes aina. Kaksi kapulanmittaa virvelin keskikohdan yläpuolelle. Niinkuin esimerkiksi tässä. http://niq.kapsi.fi/mikkitesti.mp3
 
Tämän olen itsekin havainnut hyväksi lähtökohdaksi. Käytännössä nykyään se ovarimikki tahtoo mennä vähän sivummalle, ekan lattiatomin reunan tuntumaan. Saan tuolla tavoin mukavasti lisää tomejakin mukaan miksiin. Se haitsu sieltä kyntää läpi oli se mikki melkein miten vaan ja snarelle on oma mikki.

keitiiem: Esimerkiksi jos haetaan vähän muhjumpaa soundia, voidaan mikki asettaa mikkireiän ohi tähän tyyliin: http://www.youtube.com/watch?v=nGVf_SX2FFs&feature=plcp

 
Juu no vähän tuon tapaisen asian takia aloin epäilemään vaihevirhettä, kun täällä oli puhetta. Pidän omaa bassarimikkiä nimittäin n. 30..50cm etäisyydellä etukalvosta. Soundi on paras näin. Tila on 3x3m. Overi on ollut hieman etummaisen tomin etupuolella. Sitä pitää siirtää lähemmäksi snarea, jos oikein käsitin, niin menee normijuttuihin paremmin.
Jos laitan bassarimikin ihan lähelle kalvoa tai rummun sisään, menee soundi ihan paseksi. Oliskohan tuo tilan pienuus? Tai huono bassarimikki vai overi liian lähellä bassarimikkiä==>vaihevirhe?
Juu no kokeilemalla noita em. kavereiden ehdottamia paikkoja varmaan löytyy passelit jutut, kun ne toimii muillakin.
Mutta miten se vaihevirhe töppää asiat? Hiljeneekö vaikka snare, taajuuksia jää pois, muuttuuko soundi miten?

Tässä on selkeitä esimerkkejä vaihevirheen vaikutuksesta;
http://www.youtube.com/watch?v=dWzp9QX65OA
http://www.youtube.com/watch?featur … _detailpage&v=sba-sRo3UQI#t=79s
Mä oon käyttänyt joissain miksauksissa vaihevirhetta mm. koskettimissa tehokeinona. Sillä saa sellaisen kummallisen tunnelman aikaan.

Mutta jos vaikka basari on viritetty ylemmäksi, niin otetaanko se sitten ns. haulikkomikillä?
 
E: Anteeksi, kaikille, mutta minä olen tässä(kin) asiassa aika noviisi.

-Dr.DW-: Mutta jos vaikka basari on viritetty ylemmäksi, niin otetaanko se sitten ns. haulikkomikillä?
 
E: Anteeksi, kaikille, mutta minä olen tässä(kin) asiassa aika noviisi.
 
Että sen voisi ampua alemmaksi? Ei, kyllä se mikitystekniikka on pääpiirteissään aika sama vireestä riippumatta.

Kailis: Että sen voisi ampua alemmaksi? Ei, kyllä se mikitystekniikka on pääpiirteissään aika sama vireestä riippumatta.
 
Eikun, mie olin nyt kyllä ihan oikeesti tyhmä.
Samallalaillahan ne ääniaallot liikkuu keskitettyynkin mikkiin, kuin normi mikkiin.
Kiitos ja anteeksi.
 
E: Katsos, kun ajattelin että alimmat taajuudet pitäisi -noiden aallonpituuksien mukaan ottaa... Noh, etäältä. Siksi ajattelinkin että tarvitaanko keskitettyä mikkiä, kun otetaan alhaalleviritetyn basasin korkeempia napsauksia, ettei tule vuotoa kamalasti... Mutta my bad. :(

Juu no vaihevirhehän tavallaan demppaa, kun aallot kumoaa toisensa. Kun ei ole vaihevirhettä kaikki on ok. Annetut näytteet sen todistaa ja soundi on hyvä.
Eli jos ko. virhettä ei ole, on normitilanne vähintään.
Mutta haen vähän samaa kuin fysiikassa muutoinkin on asiat ja ainakin sähkötekniikassa, jossa harmooniset yliaallot summautuu sähköverkossa ja ne on nykyään aikamoinen ongelma. Esim. 230 verkossa jännite saattaa olla jotain aivan muuta, jos verkossa on tietokoneita ja taajuusmuutajia paljon, ....
 
Tätä taustaa vasten kysyn, että summautuuko ne ääniaallot (, vaikka vektorilaskennan keinoin), kun mikrofonien käyrät ovat aivan päällekkäin, jolloin vaihevirhettä ei ole ollenkaan ja se on = 0 ?

Tämä on niin mielenkiintoinen asia, että luin jotain pätkiä netistä. Kyllähän se menee teoriassa, kuin ajattelin eilen. Tai hieman sinne suuntaan. Oikea elämä on eri asia varmaan ja korvalla kuultava lopputulos.
 
Tällaisia,...:
 
http://users.metropolia.fi/~laakj/Perusteoria/Aaltoliike.pdf
 
Heräsi vaan kysymyksiä enemmän liittyen mikkien sijoitteluun ja määrään.
Tuli sellainen olo, että mahdollisemman aidon äänen taltiointiin tarvitaan vain 1 kpl mikkejä. Oikeastaan muut vaihtoehdot ei tallenna aitoa ääntä, jonka kuulija kuulee vieressä.
2 kpl muuttaa jo ääntä, kun niiden aaltoliikkeet summautuu, joko vahvistuu tai heikkenee. Täydellinen vaihevirhe, ääni = nolla. Tasan vaiheessa äänet summautuu yhteen ja lopputulos on mielestäni siinäkin jotain muuta kuin aito ääni. Aalto ei ole aidon muotoinen.
Pää menee hieman pyörälle. Sillä hirveällä mikki määrällä olen aina ajatellut lopputuloksen olevan mahdollisemman aito. Onko se mahdollisemman miksattu ennemminkin, tms.?

Yhdellä mikillä saa mahdollisimman "aidon" äänikuvan yksikorvaisille kuulijoille. :)
Mun filosofia on se, että koko äänen tallentaminen on jo itsessään niin keinotekoista puuhaa, että on aivan turha puhua siitä mikä on aitoa. Voi toki pyrkiä mahd.luonnolliseen lopputulokseen, ja hyvä niin, mutta kaikki keinot ovat sallittuja. Jos haluaa olla puristi niin sitten vain livenä asioiden kuuntelu antaa aidon elämyksen. Heti kun väliin laitetaan mikki, ja ääni muutetaan sähköksi sun muuta, ollaan jo kaukana "aidosta".