Bassot ›

Juurikin sama juttu mulla! 250Hz rocks.
 
Hertsit eivät taida erottua, eli ala-middlessä piikki on 250Hz, leikkaus 500Hz ja ylempänä korkein piikki 2kHz.
 
Vähän olen kyllä ruuvaillut tuonkin jälkeen, mutta suurinpiirtein tuolla ruuvauksella olen saanut homman toimimaan.
 
Ou jea ! Kicks in the diaphragm ! (?)
 
Sitten siinä täytyy pikkasen varoa, ettei tule liian nasaalinen siitä potkusta. Oikeastaan sekin on kyllä makuasia, mikä on liikaa, mikä ei.
 
Itse leikkaan myös sitä 500:aa, ensin kokeilin niin kaverin suosituksesta. Oikeassa taisi olla, tuntuu, että 500:aa leikkaamalla ääni pysyy paremmin kasassa...
 
edit: toinen soundi, mitä tulee käytettyä on täysin flat ilman mitään EQ:ta, vain soitinta vähän ruuvaillen.

ei ole. Kitaran A on 110hz ja basso siitä puolet eli 55hz. Eli oktaavia alempana.
 
Yksi kysymys jää ilmaan; miksi kitaran viritysmittari väittää A-äänen olevan 440hz? Please let me know!

Yksi kysymys jää ilmaan; miksi kitaran viritysmittari väittää A-äänen olevan 440hz? Please let me know!
 
Eikös se oo sen takia, että kitaran a-kieli soi vahviten toisessa kerronnaisessa, eli 4*110 hz, eli 440 hz.

Eikös se oo sen takia, että kitaran a-kieli soi vahviten toisessa kerronnaisessa, eli 4*110 hz, eli 440 hz.
 
No jotain tommosta hiipi mun mieleenikin, faktatietoa asiasta pitäisi mulle saapua asiantuntevana(kin) pidetyltä taholta tuotapikaa, jos vaikka sitten sen tiedon täällä jaan?

Eikös se oo sen takia, että kitaran a-kieli soi vahviten toisessa kerronnaisessa, eli 4*110 hz, eli 440 hz.
 
Niin ja sitten vielä tähän jatkoa; eikös noiden bassonkieltenkin kanssa mene niin, että kerrannaisilla pelataan, eli vaikkapa noilla alakielillä ne kerrannaiset soi voimakkaammin kuin se perusääni, esim E-kielellä soi voimakkaammin muut kiun se itse 41,jotain hz?
 
Tämä kysymys vaan siksi, että EQ:n avulla kaiketi kannattaa yrittää kaivaa esiin niitä kerrannaisia kuin noita järjettömän matalia taajuuksia, joita oikeesti mikään kaappi ei kunnolla toista? Correct me if IŽm wrong...Žcause I once was!

eikö se a=440hz siinä ole se minkä mukaan viritetään. Käsittääkseni joissain piireissä tykätään virittää a=442hz mukaan. Ainakin omassa viritysmittarissani on hienosäätö toteutettu tuon a:n avulla. sen voi valita välillä 430-450hz tms... Toi mun mittari ei kylläkään näytä mitään hertsejä kielille..
 
Tietokoneella käytin joskus semmosta hyvää viritysmittariohjelmaa ja siinä kyllä A oli 110 kitaralla ja 55 bassolla.

sirdickyj:
Tämä kysymys vaan siksi, että EQ:n avulla kaiketi kannattaa yrittää kaivaa esiin niitä kerrannaisia kuin noita järjettömän matalia taajuuksia, joita oikeesti mikään kaappi ei kunnolla toista? Correct me if IŽm wrong...Žcause I once was!
 
Tämä lienee tasan makuasia ja itse olen jotensakin noilla linjoilla. Sitten on nämä 'botne'-miehet joilla on ultimate-V EQ, eli koko leveydeltä ja syvyydeltä tasaisesti ruuvattu mageen näköinen V mallinen EQ. En kyllä hiffaa mikä tuossa on idiksenä, minusta tuossa on melkein kaikki päin persettä:-) Tämä on siis puhdas imo.
 
N Bates:
eikö se a=440hz siinä ole se minkä mukaan viritetään. Käsittääkseni joissain piireissä tykätään virittää a=442hz mukaan. Ainakin omassa viritysmittarissani on hienosäätö toteutettu tuon a:n avulla. sen voi valita välillä 430-450hz tms...
 
Näin minäkin olen ymmärtänyt.

Käsittääkseni joissain piireissä tykätään virittää a=442hz mukaan.
 
Klasaripiireissä 442 on nykyään standardi. Esimerkiksi meillä konserttiflyygeli on viritetty 442 hertziin, mutta vanhempi pystypiano ei pidä virettä siinä, koska on rakennettu 440 hertzin viritykseen.

Yksi kysymys jää ilmaan; miksi kitaran viritysmittari väittää A-äänen olevan 440hz? Please let me know!
 
No minkälainen viritysmittari sinulla oikein on joka ilmoittaa hertzi lukuja? Luulisin että tuo sinun mittarisi 440 Hz = A yksinkertaisesti vain on ilmoitus sen mittarin referenssi taajuudesta. Niinkuin aikaisemmin tuli ilmi niin käytetään erillaista A ääntä eri musiikissa . Kaikki 400 - 450 Hz. Ranskalaisilla oli 435 Hz jossain vaiheesa aikaisemmin ja 1920-luvulla ameriikkalaiset kuitenkin asettivat tuon 440 Hz standardiksi. 1955 kansainvälinen standardisointi organisaatio myös määritteli että tuo pianon avaimenreiän oikeallapuolella sijaitseva A ääni on 440 Hz.
Kyllä tuo A ääni on heittänyt vielä pahemminkin. 1700-luvulta päeräisin olevassa virityspillissä se on 380 Hz, ja taas Bach'in urut oli viritetty 480 Hz. Händel'illä 409 ja 422,5 Hz. Jos tutkii vanhoja äänirautoja löytyy esim. Dresden ooperatalosta 1800-luvulla rauta joka antaa 422 Hz ja reilut 10 v. myhemmin samassa talossa 435 Hz kun samaan aikaan La Scalan mittari näytti 451 Hz. Revi siitä viritys ääni itellesi.

No minkälainen viritysmittari sinulla oikein on joka ilmoittaa hertzi lukuja?
 
Itse asiassa ei mun mittari näytä mitään hertzilukuja (ei mulla edes ole mitaria), mutta kun se on semmonen tapa puhua, että "A 440", tiedättehän? Mutta siis tuohan selvensi paljon, että se on tuo mittarin referenssi vain mitä siinä käytetään.

Tämä lienee tasan makuasia ja itse olen jotensakin noilla linjoilla. Sitten on nämä 'botne'-miehet joilla on ultimate-V EQ, eli koko leveydeltä ja syvyydeltä tasaisesti ruuvattu mageen näköinen V mallinen EQ. En kyllä hiffaa mikä tuossa on idiksenä, minusta tuossa on melkein kaikki päin persettä:-) Tämä on siis puhdas imo.
 
Niinpä, mutta siis; eikös tossa ole juuri kyse niistä kerrannaisten korostamisista/ leikkaamisista?
 
Katsos kun minä olen ollut näin pölvästi; putkinäköisyydessäni olen ajatellut, että esim. vaikkapa A-kielen taajuuden ollessa 55 (minkä siis senkin olen luullut vääräksi) saisin jotenkin vaikkapa vapaata A-kieltä paremmin kuuluville korostamalla juuri tuota taajuutta. Sehän ei nyt sitten kuitenkaan arvatenkaan mene näin, koska tuosta vapaana soivasta kielestä löytyy kerrannaisia, joita siis myös voi korostella ja vaimennella, vai?

sirdickyj:
Niinpä, mutta siis; eikös tossa ole juuri kyse niistä kerrannaisten korostamisista/ leikkaamisista?
 
Hmmm... Tarkoitin V-tyylillä sitä kun megabotne on buustattu +10db, keskeltä kaikki pois ja taasen se korkein rekisteri boostattu samaan tapaan. Kaikki herkullisimmat taajuudet ovat tässä tapauksessa (imo) aika päin mäntyjä ja tuo alimman botnen (esmes 30 - 80Hz) buustaus menee ainakin minun ymmärrykseni yli. Juuri tässäkin esille tulleista syistä.
 
Muutenkin, imo, tuo liika boostailu tai leikkailu on myös huono veto. Jossain +/- 6db alueella kun korkeintaan liikutaan niin soundi pysyy vielä suht terveenä. Mä olen myös huomannut että leikkauksia voi tehdä paljon terävämmin, buustatessa kannattaa nostaa myös niitä viereisiä.
 
Ja tämähän on taas ihan makuasia:-)
 
Tuo EQ:n ruuvaaminen vaatii ainakin minulta aika lailla aikaa. Olen myös huomannut että yksin sitä on ihan turha tehdä. Aina bändin kanssa. Se mikä kuulostaa yksikseen hyvältä on aina joltain osin huono bändin kanssa. Paljon riippuu myös musiikkityylistä ja bändin kokoonpanosta.

Muutenkin, imo, tuo liika boostailu tai leikkailu on myös huono veto. Jossain +/- 6db alueella kun korkeintaan liikutaan niin soundi pysyy vielä suht terveenä. Mä olen myös huomannut että leikkauksia voi tehdä paljon terävämmin, buustatessa kannattaa nostaa myös niitä viereisiä.
 
Ja tämähän on taas ihan makuasia:-)
 
Tuo EQ:n ruuvaaminen vaatii ainakin minulta aika lailla aikaa. Olen myös huomannut että yksin sitä on ihan turha tehdä. Aina bändin kanssa. Se mikä kuulostaa yksikseen hyvältä on aina joltain osin huono bändin kanssa. Paljon riippuu myös musiikkityylistä ja bändin kokoonpanosta.
 
Joo, terveen järjen rajoissahan tuota tulee tehtyä, eli ei viimeiseen pykälään ole ainakaan Hartkessa tarvetta mennä kummassakaan tapauksessa. Oma EQ-käyrä nousee tasaisesti alimpien nollasta 250 Hz:n +5:een, tullen sieltä alas tasaisesti niin, että 2 kHz ylöspäin kaikki ovat nollassa, sillä poikkeuksella, että 500 Hz on leikattu n. -2:een(tulipahan sanottua).
 
Ja kyllä, bändin muut taajuudet täytyy ottaa huomioon.

Tuo EQ:n ruuvaaminen vaatii ainakin minulta aika lailla aikaa. Olen myös huomannut että yksin sitä on ihan turha tehdä. Aina bändin kanssa. Se mikä kuulostaa yksikseen hyvältä on aina joltain osin huono bändin kanssa. Paljon riippuu myös musiikkityylistä ja bändin kokoonpanosta.
 
Jees! Pitkästä aikaa tosi asiallinen Topic!!!
 
Ja omakohtaisesti allekirjoitan tuon EQ-jutun. Olen huomannut saman. Jos yksin ruuvailee muka hyvät soundit niin bändin kanssa se kuullostaakin ihan toiselta.
 
Tuli hankittua tuollainen peli
http://www.sweetwater.com/store/detail/TubeEQ/
 
Ja pääsin sitä eilen ensimmäistä kertaa kunnolla kokeilemaan.
 
Laitteen hankkimisen idea läksi siitä, että olen itse "tapellut" noiden eri taajuuksien kanssa usein keikalla. Jos esim D-kieleltä soitetut A tai H tulevat sopivalla voimakkuudella niin samat äänet E-kieleltä tulee joko liian vahvoina tai liian vaimeina. Vaikka EBS:n combo on HYVÄ, niin en sen EQ-puoleen ole ihan tyytyväinen.
 
Tuolla laitteella pääsee säätelemään tosi hyvin nuo äänten voimakkuusbalanssit kuntoon. Ja laite antaa kyllä tuonne keskitaajuuksille sitä kaipaamaani napakkaa selkeää, erottelevaa soundia.
 
En ole päässyt kokeilemaan SansAmpin vekotinta jota moni täällä kehuu, mutta luulen että aika pitkälle samoja ominaisuuksia molemmissa löytyy.
 
Käytin laitetta efektilenkkiin kytkettynä ja alkukokemukset ovat kyllä lupaavia.

No niin, mitattu on, ja toden totta, näinhän se asia on; kitaran A-kieli vapaana soitettuna on 110hz ja basson A 55hz, joten väärässä olin kuvitelmineni. Mitä mä nyt teen? Tapanko itteni?
 
Mutta toden totta, basson EQ:ta ruuvattaessa tulee siis huomioida nuo kerrannaiset kun eihän noin matalia (55hz, 41,5hz jne) mitkään kamat toista. Näinhän täällä jo todettiinkin.
 
Please, älkää kertoko kellekkään että olin väärässä!

Mutta toden totta, basson EQ:ta ruuvattaessa tulee siis huomioida nuo kerrannaiset kun eihän noin matalia (55hz, 41,5hz jne) mitkään kamat toista.
 
Sori mutta pakko päästä sanomaan. Mun uusi kaappi kyllä toistaa tuon 41,5Hz :)