Kilpailut ›

karik: Makuasioitahan nämä ovat, toinen tykkää ja toinen ei. Mutta yleensä kuuntelen nöyrästi ammattilaisia, jotka soittamalla maksavat vuokransa ja täyttävät jääkaappinsa. Vaikka eivät työkseen soita rootsia niin näillä viime mainituilla on annettavaa tällekin alueelle. Minun mielestäni on rikkaus, että tuodaan erilaista näkemystä ja annetaan haastetta.
 
Jossain vaiheessa mulle oli soitto myös oiva lisäapu maksaa vuokria ja hommata vaikkapa se toinenkin pala metwurstia leivänpäälle, puhumattakaan leivästä siihen metwurstien alle. Se, että jossain vaiheessa tein samaan aikaan soittamisen kanssa jopa kahta eri duunia, talonmies ja VR:n duuni oli sitten sellainen arvovalinta, jonka itse tein siksi, että ei olisi tarvinnut soittaa kaikkea, vaan juuri sitä mitä itse halusin, ja se oli oikein mukavaa, ja mikä sen parempi kun sillä sitten alkoi saamaan lisätuloja toimeentuloon. Ja se, että säilytin VR:n työpaikan soittamisen lisäksi, enkä heittäytynyt ammattilaiseksi, oli aivan hyvä juttu, koska tietyntyyppisellä, eli rootspohjaisella musiikilla ei välttämättä koko ikäänsä sitä leipää suomen kokoisessa maassa tienaa. Kyllä se on sitten myytävä itsensä aikalailla myös sinne huttupuolelle. Se ei kiinnostanut. Sitä nimittäin soitin 1972 - 80 muun soiton kehittämisen ohella. Vuonna 80 siltä osin tuli mittari täyteen ja täytenä pysynyt ja pysyy. Soitan mitä itse haluan ja olen soittamatta jos haluan. Jaa no, olipas siinä.

Mulle blues on ja on aina ollu siitä asti, kun soiton aloitin 15 vuotiaana ollu ns. "fiilis". Se mistä mulla lähti aikanaan soitto ja fiilis kehittymään, oli kun kuuntelin Eric Claptonin Just One Night livelätyltä löytyvän Cocaine biisin loppusooloa. Se soolo oli jotenkin ihan erimaailmasta mitä siihen asti olin kuullut. Ja sitten kuulin/ymmärsin, että se ei todellakaan ollut kläbä joka sen lopun soitti, vaan Albert Lee (vielä telecasterilla)... ja että Blues musiikkina ei ole rajattua pieneen laatikkoon... Vaan siihen pystyy yhdistelemään eri palikoita eri genreistä, joilla siihen saa uusia ulottuvuuksia. Se oli todella tajuntaa laajentava musiikillinen kokemus. Toinen joka herätti muutama vuosi taaksepäin samankaltaisia fiiliksiä bluesmusiikkiin oli John Mayer. Ja tämä tapahtui siten, että minussa heräsi tämä "fiilis", jonka bluesiksi tulkitsen ja joka innosti minua jopa osallistumaan satunnaisesti täältä löytyviin skaboihin.

piper: Mulle blues on ja on aina ollu siitä asti, kun soiton aloitin 15 vuotiaana ollu ns. "fiilis". Se mistä mulla lähti aikanaan soitto ja fiilis kehittymään, oli kun kuuntelin Eric Claptonin Just One Night livelätyltä löytyvän Cocaine biisin loppusooloa. Se soolo oli jotenkin ihan erimaailmasta mitä siihen asti olin kuullut. Ja sitten kuulin/ymmärsin, että se ei todellakaan ollut kläbä joka sen lopun soitti, vaan Albert Lee (vielä telecasterilla)... ja että Blues musiikkina ei ole rajattua pieneen laatikkoon... Vaan siihen pystyy yhdistelemään eri palikoita eri genreistä, joilla siihen saa uusia ulottuvuuksia. Se oli todella tajuntaa laajentava musiikillinen kokemus. Toinen joka herätti muutama vuosi taaksepäin samankaltaisia fiiliksiä bluesmusiikkiin oli John Mayer. Ja tämä tapahtui siten, että minussa heräsi tämä "fiilis", jonka bluesiksi tulkitsen ja joka innosti minua jopa osallistumaan satunnaisesti täältä löytyviin skaboihin.
 
John Mayer muuten vetää ihan perusbluesiakin ja helevetin komeesti. Se sitten että bluesiin yhdistellään sitä sun tätä, onkin jo aivan muuta kuin perusbluesia. Rootsia se voi olla ja onkin mahdollisesti. Sellaisia taustojakin skaboissa voisi olla joskus. Sitten olisi näillä "laajentajillakin " oikeanlainen ympäristö soittaa niitä kehitelmiään. Mutta kun on blues tausta, niin se on silloin blues tausta. Taustoina vois olla joskus Countrya ja miksei Westerniäkin. Sun muuta Cajunia ja Zydecoa ja mitäkaikkee sitä nyt rootsiin lasketaan. Mut mun makuun pitäis kyllä soittaa taustan mukaan aika tyyliin sopivasti, muuten ollaan hakoteillä, mun mielestä.
 
Tässähän joku vetää Albert Leen soolon Just One Nightin Further Up On The Roadista, Lee veti tyylikkäästi siinä, mun mielestä. Ja ihan tyllillisesti sopivaa meininkiä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=T7IA_2e01Bo

Mut mun makuun pitäis kyllä soittaa taustan mukaan aika tyyliin sopivasti, muuten ollaan hakoteillä, mun mielestä.
 
Totta puhut... Mutta omalla kohdalla tuli herääminen kun vertasin edellämainitsemani biisin sooloja, jotka ovat molemmat helvetin hyviä. Toinen soittaa selkeästi blues-pohjalta ja toinen sitten taas jostain ihan muusta.. Se mikä molemmilla on yhteistä on se että se on molemmilla blues ja toimii aivan yks-yhteen taustan kanssa. Sama pätee kyseisen lätyn kanssa joka biisissä...
 
Se mitä oon kuullu esim. ww:n ja juccizen vedoissa on sisältäny joitain näitä elementtejä... Ja silti mulle välittyy fiilis siitä, että kyseessä on blues.
 
Ja mainittakoon, että kuuntelen tänäpäivänäkin ihan molemman koulukunnan musiikkia... ja musta ne kaikki kuullostaa helvetin hyvälle! Eli siin mun mielestä tärkeintä täs hommassa on se fiilis... Jos se ei välity, ni sit se ei välity.. minkäs teet mut näin asia vaan on... mun kohdalla

piper: Totta puhut... Mutta omalla kohdalla tuli herääminen kun vertasin edellämainitsemani biisin sooloja, jotka ovat molemmat helvetin hyviä. Toinen soittaa selkeästi blues-pohjalta ja toinen sitten taas jostain ihan muusta.. Se mikä molemmilla on yhteistä on se että se on molemmilla blues ja toimii aivan yks-yhteen taustan kanssa. Sama pätee kyseisen lätyn kanssa joka biisissä...
 
Se mitä oon kuullu esim. ww:n ja juccizen vedoissa on sisältäny joitain näitä elementtejä... Ja silti mulle välittyy fiilis siitä, että kyseessä on blues.
 
Ja mainittakoon, että kuuntelen tänäpäivänäkin ihan molemman koulukunnan musiikkia... ja musta ne kaikki kuullostaa helvetin hyvälle! Eli siin mun mielestä tärkeintä täs hommassa on se fiilis... Jos se ei välity, ni sit se ei välity.. minkäs teet mut näin asia vaan on... mun kohdalla
 
Lee veti Country pohjalta ja hienosti:
 
Tässähän joku vetää Albert Leen soolon Just One Nightin Further Up On The Roadista, Lee veti tyylikkäästi siinä, mun mielestä. Ja ihan tyllillisesti sopivaa meininkiä.

http://www.youtube.com/watch?v=T7IA_2e01Bo
 
Pelkkä fiilis ei kuitenkaan riitä, pitää myös osata soittaa, mun mielestä, niinkuin tuolla aiemmin kirjoittelin. Kun fiilis ja osaaminen kohtaa, niin vot.
 
Niinkuin näin ollen:
 
Venytyksien sävelpuhtaus, vibrat ja niiden sävelpuhtaus, fraasit, yms.
Fiilis ei ole selittävä tekijä, eikä puolustus virheille ja epäpuhtaalle soitolle.

BigPapa:
 
...Venytyksien sävelpuhtaus, vibrat ja niiden sävelpuhtaus, fraasit, yms.
Fiilis ei ole selittävä tekijä, eikä puolustus virheille ja epäpuhtaalle soitolle.
 
Onko sun Pappa aivan pakko kommentoida kaikkien kommentteja ja esittää oma mielipiteesi ikään kuin ainoana universaalisena totuutena. Onko koskaan välähtänyt mielessä että jonkun toisen mielipiede saattaisi olla oikeampi?

Kun fiilis ja osaaminen kohtaa, niin vot.
 
Naulan kantaan... Käyttämässäni esimerkissä (näitähän löytyy vaikka kuinka paljon lisää). Jos joutuisin pisteyttämään nämä kaksi herraa, niin 1. sija menisi ehdottamasti Albertille. Ihan vain sen takia, että mulle tulee parempi fiilis siitä, kun e.c:n vedoista (joka on mun mielestä parhaimmillaan tol lätyllä.. ja oon kuunnellu ne kaikki). Eikä kyse ole genrestä, vaan siitä kumpi pystyy puhuttelemaan enemmän. Mulle ihan sama onko bluesia vai countrya vai ihan mitä vaan kunhan siis sopii annetun pohjan kanssa.

poppamies: Onko sun Pappa aivan pakko kommentoida kaikkien kommentteja ja esittää oma mielipiteesi ikään kuin ainoana universaalisena totuutena. Onko koskaan välähtänyt mielessä että jonkun toisen mielipiede saattaisi olla oikeampi?
 
Keskustelu on sitä että muutkin kuin vain yksi henkilö kertoo omia mielipiteitään, enkä ole tarjonnut omiani minään universaaleina totuuksina, vaan mielipiteinäni.
Ja sun kanssa en halua edes keskustella, varsinkaan rootsmusiikista. Olet näyttänyt mitä siitä ymmärrät ja se riittää.

piper: Naulan kantaan... Käyttämässäni esimerkissä (näitähän löytyy vaikka kuinka paljon lisää). Jos joutuisin pisteyttämään nämä kaksi herraa, niin 1. sija menisi ehdottamasti Albertille. Ihan vain sen takia, että mulle tulee parempi fiilis siitä, kun e.c:n vedoista (joka on mun mielestä parhaimmillaan tol lätyllä.. ja oon kuunnellu ne kaikki). Eikä kyse ole genrestä, vaan siitä kumpi pystyy puhuttelemaan enemmän. Mulle ihan sama onko bluesia vai countrya vai ihan mitä vaan kunhan siis sopii annetun pohjan kanssa.
 
Samoin, kuunnellut tuon lätyn moneen moneen kertaan ja se on hyllyssä ollutkin, pitänee hommata uudestaan. Siinä kitaristit täydentävät toisiaan, mun mielestä, enkä alkaisi pisteyttämään kumpaakaan ykkössijalle. Molemmilla on siinä ansionsa. No EC on ollut niin monessa parhaimmillaan, etten sitäkään alkaisi määrittelemään. Ja kaikki tämä siis minun mielestäni, minun mielipiteenäni.

No EC on ollut niin monessa parhaimmillaan, etten sitäkään alkaisi määrittelemään. Ja kaikki tämä siis minun mielestäni, minun mielipiteenäni.
 
Totta tämäkin... Mä olen oikeasti sitä mieltä, että ei noita pysty loppujen lopuks paremmuusjärjestykseen laittamaan. Toinen puhuttelee toista tasan siinä määrin, missä toinen toista. Makuasioista on mahdotonta kiistellä. Mulle on loppujen lopuks molemmat on rootsia. Vaikka Albertti neppailee välillä melkeen fuusion tai minkä lie puolella se on mulle just se koukku mikä tekee siitä mielenkiintosta.

piper: Totta tämäkin... Mä olen oikeasti sitä mieltä, että ei noita pysty loppujen lopuks paremmuusjärjestykseen laittamaan. Toinen puhuttelee toista tasan siinä määrin, missä toinen toista. Makuasioista on mahdotonta kiistellä. Mulle on loppujen lopuks molemmat on rootsia. Vaikka Albertti neppailee välillä melkeen fuusion tai minkä lie puolella se on mulle just se koukku mikä tekee siitä mielenkiintosta.
 
Juu ja minä pystyn nauttimaan molempien soitosta. Yhdessä ja erikseen ja molemmat puhuttelee. Tämäkin on mahdollista. Se, että diggaan molempia kovin, ei ole mielipide asia, vaan mun asia. 8)
 
Edit, kyl se Lee soittaa Countryä, mun mielestä.

BigPapa: Juu ja minä pystyn nauttimaan molempien soitosta. Yhdessä ja erikseen ja molemmat puhuttelee. Tämäkin on mahdollista. Se, että diggaan molempia kovin, ei ole mielipide asia, vaan mun asia. 8)
 
Silloin musiikki toimii juuri niinkuin pitää. Ja näin asian itsekkin koen.

piper: Silloin musiikki toimii juuri niinkuin pitää. Ja näin asian itsekkin koen.
 
Jees samoilla linjoilla ollaan ja tässähän tämä Cocainen loppusoolo ja koko versiokin.
 
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=N_LnouQmLpY#t=275s
 
On se kova toi Albäärt Lee, tää lätty löytyy hyllystä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=-h2SN9N_h0g

BigPapa: Jees samoilla linjoilla ollaan ja tässähän tämä Cocainen loppusoolo ja koko versiokin.
 
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=N_LnouQmLpY#t=275s
 
On se kova toi Albäärt Lee, tää lätty löytyy hyllystä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=-h2SN9N_h0g
 
Se on kova jamppa ton skeban kanssa, ei siit mihinkään pääse... itku tulee ku kuuntelee/kattoo . Ei ehkä toi sen soolotuotanto iske ihan niin lujaa, ku toi just one night, mutta hattua nostan silti, kyllä tota mieluummin kuuntelee ku suurinta osaa nykysonnasta, mitä eetteriin pääsee...

poppamies: Miellyttävällä otteella ja soundilla soitettu.
Illu: Vähän ujohko ote, ei kuitenkaan huono, hiukan ehkä iskelmällinen??? paikoin.
 
Kiitokset kommenteista. Et ollut ollenkaan väärässä illu tuossa iskelmällisessä jutussa.
Heti kun kuulin tuon mainion taustan, alkoi päässä soida vuoroin Erik Lindströmin mainio "Ranskalaiset korot" ja Gershwinin "Summertime". Tosin jälkimmäinen piti kuvitella nopeammalla tempolla. Sen jälkeen peli oli menetetty ja "soolo" olikin sitten molempien kappaleiden välttelyä. Tosin en tainnut aivan täysin onnistua siinäkään... :)

Urmas Potkuri: Kiitokset kommenteista. Et ollut ollenkaan väärässä illu tuossa iskelmällisessä jutussa.
"Ranskalaiset korot" ja Gershwinin "Summertime". Tosin jälkimmäinen piti kuvitella nopeammalla tempolla. Sen jälkeen peli oli menetetty ja "soolo" olikin sitten molempien kappaleiden välttelyä. Tosin en tainnut aivan täysin onnistua siinäkään... :)
 
Hauska efekti varmaan tosta sun vedon Summertime-vaikutteesta: Otin kitaran kouraan kuunneltuani noi skabavedot, ja melkein heti huomasin tapailevani just tota summertimea. Kappale ei itselläni käynyt ollenkaan mielessä osallistumisvaiheessa, mutta niin ne tutut teemanpätkät näköjään vaan tarttuu ja ohjaa.
 
Täytynee kuunnella seuraavaksi noita BigPapan linkittämiä hyvän bluesin esimerkkipätkiä, jos niistäkin jotain tarttuis.

Kerkeen aikasintaan huomenna illalla kattomaan jotain. Jos joltakulta taustaa löytyy, niin uutta skabaa tulille.

Mites olis tällainen "Drunken blues" jamiraita wikiloopsista
 
https://dl.dropbox.com/u/42113638/DivaritaustaA.mp3
 
?

Kiitokset skabasta ja kommenteista. Tämä on hyvä systeemi, tulee reenatuksi edes vähäsen, kun tekee tuon skabaäänityksen.
 
Käviskö niin, että mopar pistää seuraavan tulille, jos vain tausta löytyy.
Minä voin sitten vaikka hoitaa äänestysketjun. Kun oli pisteet tasan, niin jaetaan työtkin. :)
Ei muuten, mutta kun tämä työputki helpottaa vasta torstaina...