Kitarat: kitarakamat ›

Gabe: Mielenkiintoista tekstiä Hallulta ja PIMiltä. Pitää nostaa vielä se seikka esiin että noiden soundillisten erojen (oli ne sitten lopulta isoja tai pieniä) huomattavasti merkittävämpi asia puiden laadussa on minusta se soittimeltä odotettavissa oleva käyttöikä ja mukavuus. Hyvälaatuiset, hyvin kuivatut ja työstetyt puuosat pidentävät kitaran käyttöikää huomattavasti vastaavanlaisiin edullisempiin nähden. Ja hyvälaatuinen kaula on stabiilimpi eikä vaadi jatkuvaa säätöä.
 
Erittäinkin huomion arvoinen pointti. Kyllä huonolaatuinen tai huonosti kuivattu puu näkyy vaikkapa siinä kuinka paljon se elää olosuhteiden mukana. Tottahan se halpakin puu joskus asettuu vuosien vieriessä, mutta jos se vaikka sattuukin kuivumaan jollekin korkkiruuville se kitara, niin sitten sitä pitää kylvettää ja saunottaa ja höylätä eikä välttämättä siitä saa enää kalua.
Itse luulen, että varsinkin soittamalla leipänsä ansaitsevat arvostavat tätä soittimen vakautta. Itse joskus kävin pari kertaa jollakin juhannusfestarilla soittamassa, niin kyllä keskikesänkin olosuhteet merenrannalla aiheuttavat omat haasteensa vireen pitävyydelle. Saati sitten haasteellisemmat vuodenajat ja soittimet jossakin keikkabussin ruumassa ja siitä lämpimän takahuoneeseen josta lavalle, jossa pahimmillaan voi kaljalentää niin pitää sen soittimen olla vakaa kun siinä muutenkin joutuu hankalissa oloissa ne vireet tsekkaamaan. Toki viritysmittarit on nykyisin hyviä.
 
Gabe: Monesti edullisissa kitaroissa on myös muut osat huomattavasti huonompaa laadultaan. Ja kun laskee kuinka paljon rahaa menisi esimerkiksi satulan, tallan ja sähköosien uusimiseen aletaan olla siinä tilanteessa että olisi alunperinkin ollut sama ostaa se kalliimpi malli. Eli ei ne puut ole se ainoa tai edes suurin hinnan nostaja.
 
No tuohan on aika yksinkertainen laskutoimitus. Jos halpaan kitaraan vaihtaa laadukkaat raudat niin siitä tulee kallis kitara, jossa on halvat puut;-). Oikeasti olen sitä mieltä, että jos kitara on rungoltaan hyvä ja mieleinen niin ihan hinnasta riippumatta siitä kannattaa huoli pitää ja vaihtaa juuri ne osat jotka katsoo tarpeelliseksi. Tarkoitan että siinä vaiheessa ei enää kannata niitä hintalappuja katsoa kun sitä soitinta itselle tuunataan sopivaksi, koska käyttöönhän se tulee. Mutta kyllähän laadukas rauta maksaa perkeleesti dollareita, ei siitä mihinkään pääse.

hallu: No tuohan on aika yksinkertainen laskutoimitus. Jos halpaan kitaraan vaihtaa laadukkaat raudat niin siitä tulee kallis kitara, jossa on halvat puut;-). Oikeasti olen sitä mieltä, että jos kitara on rungoltaan hyvä ja mieleinen niin ihan hinnasta riippumatta siitä kannattaa huoli pitää ja vaihtaa juuri ne osat jotka katsoo tarpeelliseksi. Tarkoitan että siinä vaiheessa ei enää kannata niitä hintalappuja katsoa kun sitä soitinta itselle tuunataan sopivaksi, koska käyttöönhän se tulee. Mutta kyllähän laadukas rauta maksaa perkeleesti dollareita, ei siitä mihinkään pääse.
 
Tätä hain juurikin takaa, ja tämän vuoksi olen valmis maksamaan hieman enemmänkin hyvistä puista. Koska halpiskitaran ostamalla ei välttämättä lopulta säästä kovinkaan paljon jos siihen joutuu kovasti vaihtelemaan kaikkea. Juuri tässä käynnistelen kitaraprojektia, rungon ja kaulan teetän suomalaisella soitinrakentajalla. Muutenkin tarkoituksena olisi ostaa parhaat osat mitä saan haalituksi niin raudan kuin elektroniikankin puolesta. viimeistelyn ja kasaamisen teen itse. Ja kun tuota listaa tuossa katson niin kyllä se helposti toista tonnia tulee sitten maksamaan.

hallu:
 
Palatakseni sähkökitaroihin ja lankkukitaroissa puun vaikutus ei tietenkään ole ihan samaa luokkaa kuin herkässä akustisessa, mutta vaikuttaa se kuitenkin. Nyt sitten voisimme pureutua siihen vaikeampaan osuuteen, mihin itse olen viimeistään kompuroinut. Eli sähkökitarahan on sähköinen nimenomaa niiden magneettimikrofonien takia. Eli vahvistimesta kuuluva ääni on nimenomaan sähköinen eikä vahvistettu akustinen ääni. Eli kun puu ei ole magneettista niin sehän ei siinä sähköisessä soundissa kuulu suoraan, vaan välillisesti. Toisin sanoen sähkökitaran mikrofoni ei "kuule" sitä puuta vaan ainoastaan kielen, niin itselleni on hiukan hämärän peitossa miten se puu lopulta siihen lopulliseen vahvistettuun soundiin vaikuttaa.
 
Ymmärrän sen verran, että kieli pistää rungon resonoimaan ja rungon resonointi vaikuttaa takaisin kieleen, jonka voi joku tarkkakorvainen havaita jopa erilaisina äänen väreinä (puu vaikuttaa niihin kielessä täriseviin harmonisiin kerrannaisiin tai jotain....).
 
Juuri noin se menee, runko ja kaula vaikuttavat siihen miten kieli värähtelee, toisinsanoen miltä se soundaa. Ei kannata vähätellä sitä efektiä :) Kitaran muoto ja muu fysiikka (esim. rungossa olevat ontelot) vaikuttavat tähän myös, materiaalien lisäksi. Rungon vaikutus kuuluu välillisesti mikrofonien kautta, mutta soundin lähtökohta on nimenomaan rungon sointi, minkä kielet sytyttävät. Mikrofonit sitten poimivat tämän soinnin kielten kautta, ja antavat sille oman värinsä (osa mikeistä enemmän, osa vähemmän).
 
Noita eroja kuulee toki isommalla volumella paremmin. Hyvä esimerkki on akustinen kierto (ei ujeltavat mikrofonit), herkillä puilla ja sopivalla elektroniikalla varustetun kitaran kanssa se on helppoa ja hauskaa..ilman naamatonta särömäärää.
 
Toki tähän kannattaa lisätä että jos niitä eroja ei kertakaikkiaan kuule, ei niistä kannata mitään maksaakaan :)

Frankster: Juuri noin se menee, runko ja kaula vaikuttavat siihen miten kieli värähtelee, toisinsanoen miltä se soundaa. Ei kannata vähätellä sitä efektiä :) Kitaran muoto ja muu fysiikka (esim. rungossa olevat ontelot) vaikuttavat tähän myös, materiaalien lisäksi. Rungon vaikutus kuuluu välillisesti mikrofonien kautta, mutta soundin lähtökohta on nimenomaan rungon sointi, minkä kielet sytyttävät. Mikrofonit sitten poimivat tämän soinnin kielten kautta, ja antavat sille oman värinsä (osa mikeistä enemmän, osa vähemmän).
 
Juu siis ei minun tarkoitukseni ole vähätellä näitä asioita. Kohdallani kyse on siitä, että yritän liittää saamaani tietoa ihan oikeisiin konkreettisiin havaintoihini. Sitä kautta toivon, että oppisin ymmärtämään tämän asian laidan. Olet varmasti huomannut kuinka alkeellisella tasolla koitan asiaa vielä hahmottaa. Yritän rämpiä mutujen tasolta sille tasolle jossa voin oikeasti havaita asioita tietäen mmihin ne liittyy ja siten pystyisin asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin.
 
Frankster: Noita eroja kuulee toki isommalla volumella paremmin. Hyvä esimerkki on akustinen kierto (ei ujeltavat mikrofonit), herkillä puilla ja sopivalla elektroniikalla varustetun kitaran kanssa se on helppoa ja hauskaa..ilman naamatonta särömäärää.
 
Toki tähän kannattaa lisätä että jos niitä eroja ei kertakaikkiaan kuule, ei niistä kannata mitään maksaakaan :)
 
Minä vähän pelkään, että asia on juuri päin vastoin. Sitä tulee maksaneeksi enemmän sellaisista ominaisuuksista joita ei kuule (koska hinta on sillon ainoa josta sen ominaisuuden olemassaolon voi päätellä). Minä uskon, että korvat voi opettaa kuulemaan asioita ja ne harjaantuu kun niitä harjaannuttaa, koska aivoissahan havainnot tapahtuu. Pitää vain tietää mihin asioihin kiinnittää huomiota ja mitä asioita opetella kuulemaan niin sitten ne kuulee eikä kokemukseni mukaan ne enää pois lähdekään. Kun jonkin asian oppii kuulemaan, niin sitten sen kuulee aina.
 
Tuo vahvistimen voluumi jutsaka varmaan pitää paikkaansa. Itse luulen, että tämä asia on omissa huomioissani ollut aina semmoisella tasolla, että "tämä kitara komiasti lauleleepi ja tuo toinen kitara vaan hyräjää", mutta en ole koskaan tiennytmiksi ne niin tekee.

hallu: Juu siis ei minun tarkoitukseni ole vähätellä näitä asioita. Kohdallani kyse on siitä, että yritän liittää saamaani tietoa ihan oikeisiin konkreettisiin havaintoihini. Sitä kautta toivon, että oppisin ymmärtämään tämän asian laidan. Olet varmasti huomannut kuinka alkeellisella tasolla koitan asiaa vielä hahmottaa. Yritän rämpiä mutujen tasolta sille tasolle jossa voin oikeasti havaita asioita tietäen mmihin ne liittyy ja siten pystyisin asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin.
 
Tuo vahvistimen voluumi jutsaka varmaan pitää paikkaansa. Itse luulen, että tämä asia on omissa huomioissani ollut aina semmoisella tasolla, että "tämä kitara komiasti lauleleepi ja tuo toinen kitara vaan hyräjää", mutta en ole koskaan tiennytmiksi ne niin tekee.
 
Hyvä keino on testata mahdollisimman monta kitaraa ja soitella tyylilajien laidasta laitaan :) Pikkuhiljaa yhdistelee automaattisesti tietyt asiat toisiinsa, kuten sanoit niin korva oppii kyllä.