Bassot ›

Maisteri: On se saundi sitten kumminkin ihan eri kuin "pelkkä säröpurkki" -meiningillä.
 
Multa irtoo laudasta kolmea erilaista säröä ja ei haittais vaikka olis yksi särösaundi vielä enemmän. Ettäh ööh?

Johannes_t: Maisteri, miten pedaali voi syödä bassotajuuksia, jos se ohittaa bassotaajuudet?
 
Ööh, mihin kohtaan tekstiäni viittaat tällä? Mitä tarkoitat pedaalilla joka "ohittaa bassotaajuudet"?
 
Itselläni ainakin nuo omassa käytössä olleet "söivät" alakertaa ihan selkeästi ja konkreettisesti. Ei se sen kummempaa teoreettisesti ja fysikaalisesti oikeellista taustatietämystä vaatinut, että tuon havainnon pystyi tekemään. Riitti että oli korvat päässä. Ihan vaan perus kohtuulliselle surinalle särö, pedaalin tonella äänenväri ja levelillä voimakkuus jotakuinkin samalle, kuin clean-soundissa, ja sitten eestaas painellen. Kyllä sieltä vaan jotain selkeästi katosi alakerrasta. Onhan toki tosi, että särösaundissa mid/hi-osasto korostuu ihan huomattavasti alakertaan verrattuna, mutten millään pysty selittämään vain sillä "basson syöntiä". Ei se vaan ihan samalla lailla potkinut persuksille alimmilla taajuksilla, pedaalit päällä ollessa.
 
Nuo omat pari entistä purkkia ei mitään top-of-the line kamaa ole olleet, joten ei tuomita kaikkia, ei tietenkään. Ja voi toki olla (ja ihan varmasti onkin) joitain hyviä pedaaleja, jotka ei aiheuta botnen katoamisilluusiota.
 
J.Hollström: ...ja botne hävis jo alkukierroksilla.
 
Ilmeisesti tämäkään J.Hollströmin kommentoima ei ole pedaali, joka "ohittaa bassotaajuudet", koska botne on hävinnyt...?

Maisteri: Ööh, mihin kohtaan tekstiäni viittaat tällä? Mitä tarkoitat pedaalilla joka "ohittaa bassotaajuudet"?
 
Itselläni ainakin nuo omassa käytössä olleet "söivät" alakertaa ihan selkeästi ja konkreettisesti. Ei se sen kummempaa teoreettisesti ja fysikaalisesti oikeellista taustatietämystä vaatinut, että tuon havainnon pystyi tekemään. Riitti että oli korvat päässä. Ihan vaan perus kohtuulliselle surinalle särö, pedaalin tonella äänenväri ja levelillä voimakkuus jotakuinkin samalle, kuin clean-soundissa, ja sitten eestaas painellen. Kyllä sieltä vaan jotain selkeästi katosi alakerrasta. Onhan toki tosi, että särösaundissa mid/hi-osasto korostuu ihan huomattavasti alakertaan verrattuna, mutten millään pysty selittämään vain sillä "basson syöntiä". Ei se vaan ihan samalla lailla potkinut persuksille alimmilla taajuksilla, pedaalit päällä ollessa.
 
Nuo omat pari entistä purkkia ei mitään top-of-the line kamaa ole olleet, joten ei tuomita kaikkia, ei tietenkään. Ja voi toki olla (ja ihan varmasti onkin) joitain hyviä pedaaleja, jotka ei aiheuta botnen katoamisilluusiota.
 
J.Hollström:
 
Ilmeisesti tämäkään J.Hollströmin kommentoima ei ole pedaali, joka "ohittaa bassotaajuudet", koska botne on hävinnyt...?
 
Multidrivea tarkoitan, siinä saa halutessaan ohitettua bassotaajuudet, eli särö puree vain yläkertaan. En muista missä kohtaa jakosuodin tarkalleen on, oisko 200 hz paikkeilla. Tarkoittaa kuitenkin sitä, että sen alapuolella liikkuvat taajuudet eivät muutu miksikään.
 
Korvasi saattaa toki väittää muuta, koska kerrannaisten suhde muuttuu. Siihen auttaa EQ. Mutta ei sieltä mitään häviä.

Eiköhän kyse oli pitkälti juuri tuosta, että se särö korostaa niitä korkeita taajuuksia (joihin me basistit emme ole tottuneita?). Kyllä se bassokin sieltä löytyy jos yläpäätä leikataan pois. Silti itse allekirjoitan myös tuon biampin. JMP 1986 (50w) säröytyy kivasti ja Hiwatt DR201 tuottaa tukevaa alakertaa. Hyvä combo mutta ikävä roudata. EBS ei bändisoitossa häviä juurikaan... + pysyy bändi tyytyväisempänä, kun kuulevat jotain muutakin kun mun bi-amp systeemin.

Johannes_t: Multidrivea tarkoitan, siinä saa halutessaan ohitettua bassotaajuudet, eli särö puree vain yläkertaan. En muista missä kohtaa jakosuodin tarkalleen on, oisko 200 hz paikkeilla. Tarkoittaa kuitenkin sitä, että sen alapuolella liikkuvat taajuudet eivät muutu miksikään.
 
Juu, no tämä toki selkiyttää, ja muistan toki joskus kuulleeni joitain tällaisia jakosuotimella olevia purkkeja olevan olemassa. Multidrive-testithän mulla rajoittui musakauppaan, että ihan tuohon featureen ei aikanaan tullut kiinnitettyä huomiota.
 
Korvasi saattaa toki väittää muuta, koska kerrannaisten suhde muuttuu. Siihen auttaa EQ. Mutta ei sieltä mitään häviä.
 
Omistamieni Bad Monkeyn ja Boss ODB-3:n (joissa ei siis mitään jakosuotimia) kohdalla paha olisi uskoa, ettei yhtään mitään häviäisi alimmilta taajuuksilta. Kai se sitten on vaan niin, että mitä säröisemmät asetukset, sitä enemmän mid-treble-boost / bottom-cut -EQ-efektiä tulee pedaalilla. Eli silloin kun rankemmin purkilla särötetty saundi kokonaisuutena kuulostaa olevan hyvin samoilla leveleillä cleanin kanssa, onkin siinä alakerran taajuudet kuitenkin huomattavasti hiljaisemmalla, middle/yläkertaosaston ollessa jo selvästi kovemmalla kuin cleanilla. Tuollaiselle se itselle kuulostaa. Noiden em. pedaalien EQ/sävysäätö-mahdollisuudet ei olleet tarpeeksi hyvät, että niistä mitään järkevää lopputulosta olisi saanut botnevoivoittoisen, mutta silti selkeästi/rouheasti keskialueella murahtevan särösaundin aikaansaamiseksi.
 
Bi-amp -juttu on eri juttu. Siinä on ainakin mulle se saundi. Mutta onhan se tietty myös hankalampi roudata, kuin pikku purnukka.

Tuli hommattua tommonen zoom b2,1u fx multihärveli bad monkeyn kaveriksi. Osaisiko joku sanoa kokeneena miten säröön saisi pedaali wahin mukaan. vähän tuomaan metallimurinaan potkua ja mukavuutta. esimerkkinä vaikka sentencedin funeral spring alku. http://www.youtube.com/watch?v=nEqBivOqssw

Itelläni toimii hyvin Rodenberg Gas 808B bassosärö.
Saa aikaseksi semmosta pientä pinta säröä tai sitte ihan kunnon sooloilu säröö.
 
http://www.thomann.de/fi/rodenberg_gas_808b.htm
 
http://www.youtube.com/watch?v=zeM6g4qOoK0 Siinä on vielä pieni ääninäyte vehkeestä.

AMT:n BC-1 on nyt ollut viikon ajossa ja on kyllä hyvä peli. Tykkään tosta särösoundista etenkin ja tolla toisella kytkimellä saa sitten enemmän turinaa vielä päälle. Kandee tsekata youtubesta videoita, niistä saa aika hyvän kuvan. Omiin rokkitouhuihin on nyt sopinu aika mainiosti.

Nuppi vaihtui, säröt kuulostaa perseeltä. Säätöä luvassa rankasti, mutta onneksi nupissa on "tubetone" namiskuukkeli jota vääntämällä saa ihan parhaan säröstyksen.

Minkäslainen särö olisi minun tapauksessani suotava? Jossain vaiheessa olin miettinyt, että hankkisin vaikka jopa 8-kielisen kitaran, mutta ajattelin sitten, että säästää aikaa, vaivaa ja rahaa jos pistää säröt samantien jollain pedaalilla bassoon ja soittelee vaikka voimasointuja kahdelta ylimmältä kieleltä. Äänityshommia varten siis etsisin sopivaa ratkaisua, joten ei kai tarvitse olla mikään putkivahvari...
 
Saundin toivoisin olevan ihan rehellisesti sirkkelimurhasektoria, kunhan ei mitään epämääräistä sottatuhnua. Vähän samaa oikeastaan, mitä Meshuggahin tyylisessä musassa kuulee. Tarkoitus olisi siis tavallaan säröllä ajaa tavallisen kitaran asiaa, joten ehkä kitaraefektikin voisi sopia.

Arello: Minkäslainen särö olisi minun tapauksessani suotava? Jossain vaiheessa olin miettinyt, että hankkisin vaikka jopa 8-kielisen kitaran, mutta ajattelin sitten, että säästää aikaa, vaivaa ja rahaa jos pistää säröt samantien jollain pedaalilla bassoon ja soittelee vaikka voimasointuja kahdelta ylimmältä kieleltä. Äänityshommia varten siis etsisin sopivaa ratkaisua, joten ei kai tarvitse olla mikään putkivahvari...
 
Saundin toivoisin olevan ihan rehellisesti sirkkelimurhasektoria, kunhan ei mitään epämääräistä sottatuhnua. Vähän samaa oikeastaan, mitä Meshuggahin tyylisessä musassa kuulee. Tarkoitus olisi siis tavallaan säröllä ajaa tavallisen kitaran asiaa, joten ehkä kitaraefektikin voisi sopia.
 
Meshuggahin kitaramisterit on käyttäneet ainakin Line6 mallintavia vahvistimia. http://www.youtube.com/watch?v=rR7qSHp2-lo
 
Uudella levyllä ilmeisesti ollut melko pitkälti VST-meiningit.
http://www.youtube.com/watch?v=5CyJIcWzfZE

Bass blogger ei ole pahan hintainen ja kuulostais aika mojovalta tässä. Tosin voi olla että johtuu Edin perussoundista (joka vaikuttaa aika röpöiseltä?)... onko kellään pidempiaikaisia kokemuksia?
 
http://www.youtube.com/watch?v=sRLpifLuLQg&feature=related

Ite oon käytelly nyt jo reilun puoli vuotta Markbassin Distorsorea pääsärönä. Kuulostaa helevetin hyvältä. EBS Valvedrive:n kanssa kamat ulvoi kun tapettava sika aina reeneissä ja siihen meni lopulta iteltä ja bändikavereilta hermot. Ei auttanut vaikka vaihto putken. Muuten kyllä kanssa tosi hyvä saundi.

Mää räjäytän. Tai ainakin teen kandini bassosäröistä. Sitten nähdään mikä särö syö ja mitäkin.

Johannes_t: Mää räjäytän. Tai ainakin teen kandini bassosäröistä. Sitten nähdään mikä särö syö ja mitäkin.
 
Tämä on kyllä hieno juttu. Hyvä ja tärkeä aihe, ja kun tutkijaa kiinnostaa enemmän kuin vähän alusta, luulisi jäljen olevan enemmän relevanttia kuin kandin duunit keskimäärin.

Johannes_t: Mää räjäytän. Tai ainakin teen kandini bassosäröistä. Sitten nähdään mikä särö syö ja mitäkin.
 
Tuli mieleen tutkimusmetodit tuota duunia varten. Mikä sulla oli lähtöajatus tuossa, laitatko messiin saundinäytteitä kans? Muuttujien rajaus aiheuttaa varmaan päänvaivaa.

Heikki L.: Tuli mieleen tutkimusmetodit tuota duunia varten. Mikä sulla oli lähtöajatus tuossa, laitatko messiin saundinäytteitä kans? Muuttujien rajaus aiheuttaa varmaan päänvaivaa.
 
Viralliseen kandiin ei audiota saa mukaan, johtuen suomalaisesta yliopistokäytännöstä, mutta omaan käyttöön tulevasta raportista nuo tulevat toki löytymään.
 
Muuttujat täytyy rajata käytännön ehdoilla, toisaalta, niinhän tuo menee myös todellisessa käyttöympäristössä: soundit määräytyvät akustiikan ja käytössä olevien laitteiden mukaan. A/B-näytteet taltioidaan aina yhdessä tilassa, yksillä laitteilla, yhden soittajan toimesta ja vertailu suoritetaan näytteiden perusteella.
 
Kuulokuvan suhde todellisiin taajuusvasteen vaihteluihin on se mitä yritän hahmottaa, joten muuttuvilla olosuhteilla ei niin ole väliä. Vaikka toki fiiliksetkin vaihtuvat sen mukaan, missä tilassa (henkisessä tai fyysisessä :D ) milloinkin on.
 
Olen vasta ideapaperin jättänyt, eli varsinainen tutkimussuunnitelmakin on vielä edessä päin. Tahtoo sanoa, että kuviot tulevat muokkautumaan ja muuttumaan vielä.

Johannes_t: - - teen kandini bassosäröistä. - -
 
Kuulostaa vähän laajalta kandityöksi. Mites jos rajaisit, että tutkit bassosäröjen tendenssiä syödä matalia taajuuksia. Tässä on
- selkeä tutkimusongelma;
- voit tehdä analyysin sekä spektrianalysaattorilla ennen ja jälkeen vahvistimien, että kuunteluttaa testiryhmää;
- saada joitain oikeita tuloksiakin siitä mistä ilmiössä on kysymys, eikä vain jotain mutu-yläpilveä.

MrShaft: Kuulostaa vähän laajalta kandityöksi. Mites jos rajaisit, että tutkit bassosäröjen tendenssiä syödä matalia taajuuksia. Tässä on
- selkeä tutkimusongelma;
- voit tehdä analyysin sekä spektrianalysaattorilla ennen ja jälkeen vahvistimien, että kuunteluttaa testiryhmää;
- saada joitain oikeita tuloksiakin siitä mistä ilmiössä on kysymys, eikä vain jotain mutu-yläpilveä.
 
Samoilla jäljillä ollaan, alunperin juuri tuo matalien taajuuksien käyttäytyminen ja kuuleminen oli lähtöajatuksena. Saa nähdä mihin suuntaan tutkimus kääntyy. Tilannehan on siinä mielessä onnellinen, että kerätty materiaali ei koskaan hukkaan mene ja hyvin jaotellusta aineistosta on suht helppoa suorittaa karsintaa tarpeen mukaan.
 
Aihe kuitenkin kiinnostaa myös kandityön ulkopuolella, joten kun kerran asiaan paneudun, pyrin selvittämään olennaisimpia ilmiöitä niin laajasti, kuin se opiskelu-/harrastusmielessä on mielekästä.