Etno, proge, latin ›

Mammoth-levyllä oli jo sellaisia välähdyksiä, jotka vihjailivat bändin menosta raskaampaan suuntaan, mutta yllättävän raskasta kamaa tämä silti oli ensikuuntelulla. Kansitarrassa lukee jopa pelottava "progressive metal" -termi, josta tulee aina mieleen tilulilu-powermetalli parilla rytminvaihdoksella, mutta kaukanahan tottakai ollaan siitä.
 
Beardfishin metallissa on sen sijaan aineksia 70-luvun Purpleista ja Rusheista sekä myös modernimmasta kamasta kuten Tool ja Mastodon. Hieman yllättävästi toi Mastodon ainakin omaan korvaan kuuluu kaikista selkeimmin uutena vaikuttimena. Itse asiassa niinkin pitkälti, että esim. "This Matter Of Mine" voisi periaatteessa olla Mastodonin biisi alusta loppuun. Kuin vielä alleviivatakseen assosiaatiota, on biisissä melko tismalleen samanlainen väliosa kuin edellämainitun Megalodon-rallissa.
 
Mutta jännä juttu sinänsä, samalla kun vaikutteita tulee lisää, kuulostaa Beardfish jotenkin persoonallisemmalta. Ne Gentle Giant- ja Yes-vaikutteet kuuluvat edelleen, mutta tällaisen metallitujauksen jälkeen bändi ei kuulosta enää niin siltä 70-luvun progepastissilta. Sitäpaitsi nyt esim. perinteisempää Beardfish-linjaa edustava instrumentaali "Seventeen Again" erottuu erilaisena ja raikkaana muusta levystä.
 
Sjöblom alkaa lausua levy levyltä paremmin englantia, onneksi. Miehen pohjoismaalainen ääntämys on pidätellyt minua tähän asti tutustumasta niihin ihan ekoihin levyihin. Mutta jotenkin lauluraidat kuulostavat vieläkin välillä siltä, että ne olisi nakattu hätäisesti lopussa kuin väkipakolla narulle. Miehellä on ihan älyttömän hieno rokkiääni ja taito vetää voimalla korkealta, mutta ne rauhallisemmat osat kuulostavat jostain syystä omaan korvaan välillä jotenkin kuin ne olisi hoilattu välinpitämättömällä asenteella. Niinkuin laulujen äänittäminen olisi pakollinen paha. En tiedä, ehkä tuo vaikutelma karisee useammalla kuuntelulla.
 
Soundit on kans aika "luomut" ja kaukana ns. modernista metallista ja hyvä niin. Toisaalta mun mielestä ne särökitarat tuntuu olevan jotenkin irrallaan muusta soundikuvasta, ei synny kuvaa bändistä vaan erillisistä instrumenteista. No, tääkin toteamus lähinnä autostereoiden perusteella, pitää viikonloppuna kuunnella ihan oikeilla vehkeillä.