| Aihe: Konserttikanteleen viritys. | 1 |
|---|
|
Hei vaan hei.
Tyttöystävällä löytyy tollanen 38-kielinen Leskelän valmistama konsertti/koneistokannel jonka soittamiseen into jossain vaiheessa nuoruutta lopahti. Nyt sitä löytyis ilmeisestikkin taas ja olisikin hyvä alotella siitä virittämisestä ja se onkin juuri se osa-alue mikä on päässyt unohtumaan. :P
Osaisko joku kenties hieman opastaa, että mistä lähtisin liikkeelle sen kanssa, kaikki pienetkin vinkit auttaisi huomattavasti, varsinkaan kun internetin ihmemaa ei tarjonnut ainuttakaan järkevää vinkkiä. | |
Minulla on vaarini vanha 25-kielinen kantele. Olen virittänyt sen seuraavasti (bassokielestä alkaen) C - D - E - F - G - A - H - C - jne. Tämä on 50-luvulla julkaistun, Paul Salmisen (http://kantele.net/paul-salminen/2205) tekemän harjoitteluoppaan mukaan "perusvire". Tuolla vireellähän voi leikkiä sen mukaan minkälaisia sointuja sitten tarvitsee. Sinulla on kanteleessasi vissiin vielä ne vivut, joilla voi pikana laskea tai nostaa kielen säveltä?
Minulla on myös vaarini enon 40-luvulla rakentama 35-kantele, mutta se on enemmänkin koriste. Puu joskus kastunut ja metalliosat ruostuneet, niin ei siitä saa enää luultavasti ilman mittavaa remonttia peliä. Sain lahjaksi jouluna 5-kielisen kanteleen myös. Ihan kivoja pelejä kitaran ja banjon rinnalle.
Tässä on minun rajallinen tietouteni kanteleista :)
Voihan vitalis...Cee U Nx Time...
"The slower you play, the more coffee youll have time to drink, before the next lick." (Asus T. Zibironszcki) | |
Juu tuossa laitoksessa on nuo ylentimet/alentimet :/ Pitää varmaan ottaa kohta suosiolla johonkin ammattilaiseen yhteyttä :) Mikäli jollekulle tulee kuitenkin vielä jotain mieleen niin kertokaa toki :) |  Jämpti
28.02.2011 09:56:46 (muokattu 28.02.2011 10:43:06) | |
|
Viritinkoneiston(sammutuslaudan puolella) vipujen ollessa keskiasennossa kielet ovat C-duurissa. Etsi punaisella merkkipisteellä merkattu kieli jostain kohtaa kanteletta(niitähän löytyy?), se on c-sävel. Viritä oitis ylöspäin C, D, E, F, G, A, H ja sitten ollaankin jo seuraavassa C:ssa ja sama ruljanssi taasen. Mustalla merkatut kielet(jos on merkkejä) ovat g-säveliä.
Jos on vain yksittäisiä sävelvaihtajia oikealla, etsi siltikin punaisella merkattu c-sävel ja sama homma. Laita sävelvaihtajat oikealta alas, ne yleensä ovat f-fis-vaihtajia eli ylennyksiä merkkaavia vaihtajia. Älyä voipi käyttää ja viritysmittaria. | |
Suuret kiitokset Jämptille. Huomenna pääsee koittamaan josko yksinkertainen runpali ymmärtää saa tuota vireeseen. :)
Älyä voipi käyttää ja viritysmittaria.
Viritysmittaria on tarkoituskin käyttää ja älyä käytetään siinä suhteessa, kun sitä on jaettu...Jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia. :D | |
Noi ikkää, nyt on soitin vireessä. Tekisihän tuolle uudet kielet ja huolto ihan hyvää, mutta tarvii katsoa sitä sitten taas jos alkaa innostaa.
Kiitokset vielä Jämptille ohjeistuksesta. |  xmyx
06.09.2012 17:58:24 | |
|
Nostan tämän vanhan ketjun ylös, kun tuoreempaa aiheeseen liittyvää ei löytynyt. Ei kait tämä jo nousemassa ollut katoava kansanperinne ole taas katoamassa? :(
Lisää vanhoja kanteleita löytyy...
Tälläkertaa on kyseessä 28-kielinen. Kielet ovat senverran ruosteessa (lisäksi muutamia puutuu), että ajattelin laittaa tykkänään uudet.
Valmiita sarjoja näyttää olevan saatavilla, tosin taisi olla 32-kieliselle lähinnä tätä oleva satsi, mutta kait siitä soveltamalla saa...
Mutta se viritys. Melko perusteellinen tarkastus paljasti että tässä ei ole minkään kielen kohdalla minkäänlaista väri- tai muuta merkkiä. Mistä nyt sitten pitäisi aloittaa, kun on niinsanotusti puhdas pöytä ? | |
xmyx: Nostan tämän vanhan ketjun ylös, kun tuoreempaa aiheeseen liittyvää ei löytynyt. Ei kait tämä jo nousemassa ollut katoava kansanperinne ole taas katoamassa? :(
Lisää vanhoja kanteleita löytyy...
Tälläkertaa on kyseessä 28-kielinen. Kielet ovat senverran ruosteessa (lisäksi muutamia puutuu), että ajattelin laittaa tykkänään uudet.
Valmiita sarjoja näyttää olevan saatavilla, tosin taisi olla 32-kieliselle lähinnä tätä oleva satsi, mutta kait siitä soveltamalla saa...
Mutta se viritys. Melko perusteellinen tarkastus paljasti että tässä ei ole minkään kielen kohdalla minkäänlaista väri- tai muuta merkkiä. Mistä nyt sitten pitäisi aloittaa, kun on niinsanotusti puhdas pöytä ?
Melkein saattaisin tuossa tilanteessa lähettää soitinrakentajalle soittimen jos ei muuta niin ainakin tarkasteltavaksi. Näiltä voisit varmaankin saada apuja: http://www.soitinrakentajatamf.fi/
http://raunonieminen.com/sivusto/index.php
Puhtaalta pöydältä lähtiessä on varmaankin ainuita tapoja laittaa kieltä kiinni peliin, virittää se sellaiselle korkeudelle ettei kuulostaa liian kireältä eikä vouvaa. Sitten siitä virittämään niin, että matalimmat ja korkeimmat kielet soivat ongelmitta. Kanteleissa (ja varsinkin vanhemmissa) voi optimaalisin soiva ala olla todella yksilöllinen, joten tuo soitinrakentajalla käyttäminen voi olla kaikkein paras vaihtoehto. |  rabitti88
12.09.2012 00:33:44 (muokattu 12.09.2012 00:35:03) | |
|
Kannel soitin jonka olemassa olon olin unohtaa, tuli mieleen muskari jota kävin 20 vuotta sitten jolloin kielet olivat mustikka mansikka lakka mustikka mansikka nuotit oli kovattu marjoilla.Enkä todellakaan tiedä mikä viritys siinä oli... miten kannelta ees soittaa, jos on viisi kieltä miten nuotit löytää kieliltä. | xmyx
26.09.2012 18:32:43 | |
|
Kiitos vastauksista. Vaikka en neuvoja noudattanutkaan, sain niistä inspiraatiota :)
Homma on nyt sikäli hanskassa, että löysin mainostekstin missä kerrottiin 32-kielisen kanteleen viritys, ja sitä soveltamalla sain tämän soimaan ihanb kivasti ( siis nuotilleen, korvasin pari kieltä ostamallani pianonlangalla, joka ei ole aivan sopivan vahvuista mutta menettelee).
Kunhan rahatilanne paranee, pistän koko kielisatsin uusiksi.
Mutta lisää propleemeja ilmaantui :(
Tämä minun soittimeni (joka soi helkkarin upeesti!), on tuntemattoman tekijän käsialaa, se on muodoltaan sellainen kulmikas, siis kielet ovat matalimmasta korkeimpaan vähän niinkuin viiskielisissä, siis kiristysmekanismin päässä ei ole mitään kaarevuutta, vaan kielet ovat aina vähn edellistä lyhyemmät (jessus miten vaikeeta kuvata ilman piirrosta :( )
Mutta kun tutustuin netistö löytyvään kanteletietouteen, niin eräs asia rupesi ihmetyttämään.
Kaikissa tarjolla olevissa uusissa kanteleissa näyttäisi se kauniisti muotoiltu puuosa josta näytään käytettävän nimitystä "ponsi" olevan siten että kun sen tällää oikean käden puoelle (mikä lienee tarkoitus) niin lyhyimmät kielet tulevat silloin lähimmäksi soittajaa. Tällainen konstruktio näyttää olevan myös eräässä vanhemmassa mallissa, jonka bongasin, Jalo-kanteleessa. Lisäksi bongasin Greeta Haapasalosta kuvia joissa hän soittaa kanneltaan juurikin tuossa asennossa.
Mutta tässä minun kanteleessani on ponsi niin, että jos sen haluaa pitää oikean käden alla, mikä tuntuu luonnolliselta, niin pitkät kielet ovat lähinnä.
Sanottakoon, että vm. asento kyllä tuntuu minusta luontevimmalta joka tapauksessa; niin päin aloin vaistomaisesti soittaa viisikielistäkin jonka heräteostin kirpputorilta, vaikka se oli vastoin sen anatomiaa.
En usko että tämä tulee millään tavalla häiritsemään harrasustani, mutta kiinnostaisi tietää, mistä tässä on kysymys. | xmyx
28.09.2012 19:53:35 | |
|
Kummastus lisääntyy.
Bongasin nyt kuvia Pasi Jääskeläisestä kanteleineen.
Tämä minun kanteleeni näyttää olevan prikulleen saman mallinen jonka kanssa hän poseeraa eräässä kuvassa. Paitsi että tämä on niinkuin peilikuva siitä, siis toisen kätinen.
Ja juuri tätä kannelta hän näyttää eräässä kuvassa soittavan siten, lyhyet kielet ovat lähinnä. Soittoasento on siis sellainen että ponsi on vasemman käden puolella oikean tukeutuessa viritystappeihin.
Mutta sitten kuva museosta paljastaa, että hänellä olisi ollut myös toisenkätinen kannel, siis samanlainen kuin tämä minun.
Minä en nyt ymmärrä ollenkaan, miksi niitä on tehty kummankin kätisiä (viisikielisiä tehdään nytkin molempia, saa valita haluaako vasen- vai oikeakätisen).
Mitä soittotapaan tulee, niin harpussa näyttää olevan pakollinen soittoasento lyhyet kielet soittajaan päin, ilmeisesti "toiskätistä" isoa harppua on jopa mahdoton valmistaa, onhan jalka mahdollisine pedaaleineen välttämättä samassa päässä kuin pitkät kielet.
Luultavasti tämä soittoasento mahdollistaa sen harpulle tyypillisen soittotavan jota jäljitellään muissakin soittimissa nimella "arpeggio". Mutta pitääkö kanteleella voida soittaa arpeggio ? |  Klezberg
03.10.2012 22:15:19 (muokattu 03.10.2012 23:04:59) | |
|
Mä olin jotenkin ymmärtänyt, että noita pieniä kanteleita, 5- ja 10-kielisiä ja vastaavia, pidetään lyhyt kieli itseen päin. Isoja kanteleita sitten pisin kieli itseen päin. Ainakin se iso kantele jonka mä olen viimeksi nähnyt on jo muodoltaan semmoinen, siis toinen puoli kaareva, ettei sitä toisin päin pitäminen oikein tunnu
järkevältä.
Itse kyllä olen pitänyt omaa 10-kielistäni pitkä puoli itseen päin, eikä tunnu hyvältä kääntää. Sen mukana muuten tuli lappu jossa oli kielten maksimijännitykset ja niitä vastaavat vireet. Sen kun voi virittää muuten mielensä mukaan. Minäkin sovitin virityksen omiin juttuihini.
Enkä mä usko että tuo soittimen asento olisi harpusta lähtöisin. Varsinkin jos tuo lyhyen sivun tapa on näillä pienillä soittimilla. Ettei tässä vain olisi kysymys siitä että viisikielistä on soitettu idässä ja iso kantele on taas Pohjanmaan soitin.
Lisäys: Tuo arveluni tuossa lopussa ei pitäne paikkaansa. Kansanmusiikki-teoksen mukaan (myös) Perhonjokilaakson pelimannit soittavat lyhyeltä sivulta. Taitaa olla että vasta näitä isoja "taidekanteleita" on alettu soittaa pitkältä sivulta eikä niissä aina ihan selvää lyhyttä sivua olekaan.
Mutta jos olisi harpusta ja arpeggioista kysymys, niin miksi juuri kansansoittajat soittavat lyhyeltä sivulta?
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Olen joskus osannut virittää konserttikanteleen ohjeitten mukaan. Kysymys on pelimannityypin kanteleesta, jota soitetaan lyhyemmältä sivulta. Siinä on myös matalennetut bassot. En ole enää löytänyt tarkkaa kaaviota miten virittäminen tehtiin. Muistan että A viritettiin täsmällisesti paikkaansa, mutta moni muu kieli hiukan ylemmäksi tai alemmaksi virityskoneen täsmällistä korkeutta. Onko jollakin tietoa mitkä olivat virityksen hienosäädöt? Haluaisin aloittaa soittamisen uudelleen, kunhan löytäisin virityskaaviot. Siis juuri ne pienenpienet poikkeamat jotka joka kielelle oli määritelty, paitsi tuolle A:lle. | xmyx
14.10.2012 22:00:05 | |
|
Ma en ainakaan ole kuullut tuollaisesta mitään. Ainoa mistä puhuvat, on kielien kiinnitystapa vartaaseen tai tappeihin, jolla on vaikutusta soinnin huojuvuuteen.
Mutta se koskee kaikkia kieliä.
Eiköhän se ole paras virittää mahdollisimman tarkasti haluamaansa sävellajiin. Minä ainakin aijon hankkia viritysmittarin, jolla voi tehdä tarkkaa työtä, vaikkakaan en usko että se muuksi muuttuu tästä jonka tein iPadin pianon avulla.
Tota, kait edellisistä viesteistäni jo selvisi, etten ole varsinainen asiantuntija kantelealalla ;) | Klezberg
14.10.2012 22:14:57 (muokattu 14.10.2012 22:17:59) | |
|
xmyx:
Eiköhän se ole paras virittää mahdollisimman tarkasti haluamaansa sävellajiin. Minä ainakin aijon hankkia viritysmittarin, jolla voi tehdä tarkkaa työtä, vaikkakaan en usko että se muuksi muuttuu tästä jonka tein iPadin pianon avulla.
Hmmm.... oliskohan tässä kysymys siitä minkä systeemin mukaan viritetään. Puhtaan vireen mukaan, tasavireisesti vaiko jonkin muun systeemin mukaan. Paremmissa viritysmittareissa pystyy nykyään valitsemaan tämän.
Tuo kuvaus, että eri sävelet viritetään tietyn verran pieleen mittariin verrattuna, voisi viitata vaikka siihen että mittari on tasavireinen, ja soitin halutaan puhtaaseen vireeseen, jos sillä soitetaan vain yhdessä sävellajissa eikä yhdessä tasavireisten soittimien kanssa (piano, kitara, haitari...). Puhaltimet ja jouset taas pelaavat hyvin puhtaan vireen(kin) kanssa.
Puhtaan vireen käytössä olisi tässä se idea, että monet intervallit soivat silloin puhtaammin, tasavireisyys kun on kompromissi.
Että tuo "mahdollisimman tarkasti haluamaansa sävellajiin" ei olekaan ihan niin yksinkertaista.
Lisäys:
entinen harrastaja: Muistan että A viritettiin täsmällisesti paikkaansa, mutta moni muu kieli hiukan ylemmäksi tai alemmaksi virityskoneen täsmällistä korkeutta.
Kun en tiedä, millaista virityskojetta tässä tarkoitetaan, voi tuo menettely kuvata myös sitä että haetaankin tasavireistä systeemiä, virittämällä tietyn verran sivuun puhtaasta vireestä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Konserttikanteleita voidaan soittaa molemmilta sivuilta. Riippuu opettajasta, omasta mieltymyksestä sekä ohjelmistosta, että kummalta sivulta soittaa. Kaikkia biisejä ei voi soittaa "väärältä" puolelta.
Alunperin kanteletta soitettiin lyhyet kielet soittajaa lähempänä, mutta kun kanteleella alettiin soittamaan muille instrumenteille tehtyä (klassista) musiikkia, oli ilmeisesti kätevämpää soittaa pitkältä sivulta. Silloin nuotit ovat loogisemmin kanteleeseen nähden.
Ja virityksestä. Jos ei tiedä/kuule eroa tasavireisen ja puhtaan välillä, voi ihan hyvillä mielin virittää koneella tasavireiseksi. Ja jos konserttikanteleessa on koneisto (joka siis tekee kotikanteleesta konserttikanteleen), täytyy se virittää tasavireiseksi.
Parempi on laulaa häläpäti hää, kuin olla hiljempää. | |
Nostetaas tää vanha juttu kun tuli mieleeni, minkälaisella viritysmittarilla konserttikanteleen sais viritettyä kohdalleen kun ohjeissa näkyy olevan muutaman sentin poikeemia. Netistä löytyy erillaisia mm. haitarin ja pianon viritykseen on omansa mutta enpä löytäny kanteleen viritykseen, voisko noista jompaa kumpaa käyttää. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
