Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Hauler: Heeeetkinen... miten muka kutoset ovat harhaanjohtavia?
 
No ei tietystikään mitenkään, ainakaan niille jotka asian ymmärtävät pitäisi olla asia aika selvä.
Kullekin käyttötarkoitukselle sopivat on aina oikein!

Hauler: Heeeetkinen... miten muka kutoset ovat harhaanjohtavia?
 
Esim. bändisoitossa Dm6:ksi merkittyyn sointuun basisti luultavasti soittaa äkkiseltään d:n, eikä ehdi vauhdissa analysoida pianosovituksen nuottikuvaa ymmärtääkseen, että oikeasti sovittajan haluama bassonsävel onkin b. Myös "kakkosvitoset" (kuten Bm7-5 E7) ovat todella yleisiä ja helposti bongattavia ilmiöitä soinnutuksessa, ja niiden hahmottaminen hankaloituu, jos soinnut on nimetty epäloogisesti jonkun muun kuin pohjasävelensä mukaan.
 
Edit: Kielioppivirhe

Bitti-Hiisi: Esim. bändisoitossa Dm6:ksi merkittyyn sointuun basisti luultavasti soittaa äkkiseltään d:n, eikä ymmärrä vauhdissa analysoida pianosovituksen nuottikuvaa ymmärtääkseen, että oikeasti sovittajan haluama bassonsävel onkin b.
 
Minäkin katsoin aiheelliseksi kirjoittaa Moon Riverin toivelauluversion uusiksi pistämällä kakkos-vitoset kohdalleen juuri meidän basistin takia.
Ja lisäksi se makea laskeva bassokuvio tahdeissa 17-21: A G F# F E

Toisin kun vois kuvitella niin basistit (toisin kuin monien muiden instrumenttien soittajat) yleensä on hyvin selvillä mitä säveliä missäkin soinnussa soi (pitäisi ainakin olla, nelisoinnuissa esim. juuri m6 kohdalla tulee automaattisesti toi soinnun 6. sävel ja mitä siitä voisi rakentaa, näin ollen syntyy "herkullisia" bassokuvioita, kuten baron mainitsi.
Kaikkea ei tarvitse tarjoilla valmiina ..edes basistille! :D

EP: Toisin kun vois kuvitella niin basistit (toisin kuin monien muiden instrumenttien soittajat) yleensä on hyvin selvillä mitä säveliä missäkin soinnussa soi (pitäisi ainakin olla, nelisoinnuissa esim. juuri m6 kohdalla tulee automaattisesti toi soinnun 6. sävel ja mitä siitä voisi rakentaa, näin ollen syntyy "herkullisia" bassokuvioita, kuten baron mainitsi.
Kaikkea ei tarvitse tarjoilla valmiina ..edes basistille! :D
 
Tästä olen täysin eri mieltä. :)

Aina kun kahlaan musan kanssa tulee teoreettisia ongelmia vastaan:
 
1. Mistä tietää milloin dimisoinnun kanssa käytetään dimi-asteikkoa ja milloin domdim-asteikkoa? Onko siihen simppeleitä ohjeita tai edes monimutkaisia olemassa?
 
2. Yleensäkin kun teen funktionaalista harmonia-analyysiä/tolppa-analyysiä niin dim soinnut tuottaa mulle vaikeuksia. Onko siihen olemassa yksinkertaisia ohjeita tai edes monimutkaisia? Onko olemassa joku opus joka voisi valaista asiaa niin yksinkertaisesti että aloittelijakin ymmärtäisi?

baron: Aina kun kahlaan musan kanssa tulee teoreettisia ongelmia vastaan:
 
1. Mistä tietää milloin dimisoinnun kanssa käytetään dimi-asteikkoa ja milloin domdim-asteikkoa? Onko siihen simppeleitä ohjeita tai edes monimutkaisia olemassa?
 
Jos dimisointu on helposti ja järkevästi analysoitavissa _dominanttiseptimisoinnun_ (7b9) ylärakenteeksi, silloin käytetään domdim-asteikkoa.
 
Jos ei (esim. "alaspäin purkautuva" Em7-Eb dim7-Dm7 -kulku), käytetään dimiasteikkoa.
 
Toi on simppeli kahtiajako, tosielämä on tietty vähän monimutkaisempaa, mutta toi on nyrkkisääntö johon on sit omat poikkeuksensa.

Bitti-Hiisi: Esim. bändisoitossa Dm6:ksi merkittyyn sointuun basisti luultavasti soittaa äkkiseltään d:n, eikä ehdi vauhdissa analysoida pianosovituksen nuottikuvaa ymmärtääkseen, että oikeasti sovittajan haluama bassonsävel onkin b. Myös "kakkosvitoset" (kuten Bm7-5 E7) ovat todella yleisiä ja helposti bongattavia ilmiöitä soinnutuksessa, ja niiden hahmottaminen hankaloituu, jos soinnut on nimetty epäloogisesti jonkun muun kuin pohjasävelensä mukaan.
 
Edit: Kielioppivirhe
 
Siis eikö Dm6:lla tarkoiteta sointua, jonka sävelet ovat D-F-A-H? Ja eikö se oletusarvoisesti pitäisi soittaa niin, että D on pohjasävel?

Janus: Jos dimisointu on helposti ja järkevästi analysoitavissa _dominanttiseptimisoinnun_ (7b9) ylärakenteeksi, silloin käytetään domdim-asteikkoa.
 
Jos ei (esim. "alaspäin purkautuva" Em7-Eb dim7-Dm7 -kulku), käytetään dimiasteikkoa.
 
Toi on simppeli kahtiajako, tosielämä on tietty vähän monimutkaisempaa, mutta toi on nyrkkisääntö johon on sit omat poikkeuksensa.
 
Kiitti, heti helpotti!
 
Mun ongelma on "Almost Like Being In Love" jossa on viimeisessä (A2? osassa) sointukierto Am7 - Bbdim7 - G6 - Bbdim7 - Am7.
Ei siitä Bbdim7:sta saa kirveelläkään D7b9 tai E7b9 yläosaa eli ilmeisesti dim-asteikko?

Hauler: Siis eikö Dm6:lla tarkoiteta sointua, jonka sävelet ovat D-F-A-H? Ja eikö se oletusarvoisesti pitäisi soittaa niin, että D on pohjasävel?
 
Kyllä ja se on harhaanjohtava jos käytännössä haetaan Hm7b5 jossa on prikulleen samat sävelet mutta H pohjalla.

baron: Kyllä ja se on harhaanjohtava jos käytännössä haetaan Hm7b5 jossa on prikulleen samat sävelet mutta H pohjalla.
 
No niin, nyt selvisi. Eli jos on merkitty Dm6, ei pidä basistia syyttää, jos hän soittaa D:n. Eikö Dm6/H olisi silti helpompi (vai miten noi merkittiinkään) tapa merkitä tuo sointu.

Hauler: No niin, nyt selvisi. Eli jos on merkitty Dm6, ei pidä basistia syyttää, jos hän soittaa D:n. Eikö Dm6/H olisi silti helpompi (vai miten noi merkittiinkään) tapa merkitä tuo sointu.
 
Dm6/H on ihan sama kuin Hm7b5 mutta se hukkaa sen II-V-I idiksen joka nyt on melkein kaiken musiikin peruskierto, Bachista jazziin ja iskelmiin.
 
II-V-I duurissa Dm7-G7-C
Mollissa Hm7b5-E7(b9)-Am

baron: Dm6/H on ihan sama kuin Hm7b5 mutta se hukkaa sen II-V-I idiksen joka nyt on melkein kaiken musiikin peruskierto, Bachista jazziin ja iskelmiin.
 
II-V-I duurissa Dm7-G7-C
Mollissa Hm7b5-E7(b9)-Am
 
Miksi ei IV-V-I, enää kelpaakaan?

Hauler: Miksi ei IV-V-I, enää kelpaakaan?
 
Se on klasaria, rytmimusiikissa II-V-I.
Tuolla on selitetty asiaa:
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=51&la=fi

baron: Se on klasaria, rytmimusiikissa II-V-I.
Tuolla on selitetty asiaa:
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=51&la=fi
 
Kiitos linkistä! Oli selkeää.

EP: Toisin kun vois kuvitella niin basistit (toisin kuin monien muiden instrumenttien soittajat) yleensä on hyvin selvillä mitä säveliä missäkin soinnussa soi (pitäisi ainakin olla, nelisoinnuissa esim. juuri m6 kohdalla tulee automaattisesti toi soinnun 6. sävel ja mitä siitä voisi rakentaa, näin ollen syntyy "herkullisia" bassokuvioita, kuten baron mainitsi.
Kaikkea ei tarvitse tarjoilla valmiina ..edes basistille! :D
 
Totta tämä, mutta toisaalta on kyllä kirjoittajalta soittajan kiusaamista kirjoittaa sointumerkki siten, että soittajan pitää itse päätellä soittaako hän tilanteessa kirjoitetun soinnun perussävelen vai jotain muuta.
 
Näitä tapauksiahan on vaikka kuinka paljon, ja esimerkiksi prima vista-tilanteissa oma ammatillinen mielipiteeni on se, että on aika suoraa kettuilua kirjoittaa basistin lappuun Dm6 kun tarkoitetaan Bm7-5:sta.
 
Tässä tapauksessa tuo Baronin antama esimerkki (Am7 Bbdim7 G Bbdim7 Am7) pitäisi sitten soittaa siten, että basisti tajuaa soittaa tuohon G-sointuun soinnun terssin pohjalle (koska tuo Bbdim7 on oikeasti kromaattinen muunnesointu johtamassa G-duurin terssikäännökselle).
 
Tai vaikkapa tällainen klisee C C7 F/A Fm : basistin pitäis tajuta soittaa C Bb A Ab koska sitä "haetaan" mutta ei jaksanut sointumerkkiin kirjoittaa. Vaikka basisti olis täydellisen tietoinen kaikesta maailman harmoniasta, ja pystyis prima vistanakin nämä tilanteet toteuttamaan, hän joutuu silti valitsemaan sen, soittaako niinkuin lapussa lukee vai niinkuin olettaa että tän pitäis mennä. Ei optimaalista, sanoisin.
 
Eli kirjoitetaan mieluummin ne pahvit niinkuin ne on tarkoitettu soitettavaksi.

Muistan lukeneeni että Topi Kärkikin kirjoitti nuottikuvassa olevan Hm7-5 kohdalle mielellään sointumerkiksi Dm6. Peruste oli että näin haitaristilta/kitaristilta tulee edes oikeat äänet. Basistillehan tilanne on sitten ongelmallisempi.

Dr Dominant:Tässä tapauksessa tuo Baronin antama esimerkki (Am7 Bbdim7 G Bbdim7 Am7) pitäisi sitten soittaa siten, että basisti tajuaa soittaa tuohon G-sointuun soinnun terssin pohjalle (koska tuo Bbdim7 on oikeasti kromaattinen muunnesointu johtamassa G-duurin terssikäännökselle).
 
Ilmankos mun pianomaikka oli merkinyt siihen G6/B!
Kait mun pitää lisätä se meidän bändilappuun että meidän basistikin löytäisi sen:-)

Sax-pappa: Muistan lukeneeni että Topi Kärkikin kirjoitti nuottikuvassa olevan Hm7-5 kohdalle mielellään sointumerkiksi Dm6. Peruste oli että näin haitaristilta/kitaristilta tulee edes oikeat äänet. Basistillehan tilanne on sitten ongelmallisempi.
 
Vanhoissa toivelauluissahan se on rutiini. Uudemmissa (T. K.:n jälkeisissä) korjattu.