Studiotyöskentely ›

Mikael: Hehe. Meinasin vaan etten nyt yritä puolustella omia hankintojani :D Mä oon äänittänyt muiden studioissa montakin kertaa 103:lla kaikenlaisia asioita ja oon ollut siihen useimmiten ihan tyytyväinen. Ehkei nyt ykkösvalinta olis lauluhommissa, mutta mä uskon että tollakin pärjäisin useimmissa tapauksissa. (sama pätee kyllä 414:seen ja moneen muuhunkin perushyvään kapulaan mitä tässä on mainittu).
 
Tuon oman mielipiteeni tähän 103:n joka tuntuu herättävän paljon tunteita puolesta ja vastaan (Mikaelin mielipide mikistä on ehkä yksi neutraaleimmista jonka olen koskaan kuullut).
 
Itse tosiaan kuulun tämän mikin kammoksujiin johtuen sen yläpään määrästä ja etenkin yläpään luonteesta. Monissa halpiskonkkamikeissähän on tosiaan se ongelma, että niiden yläpää on varsin pistävä. Usein tätä tarvitsee tasoittaa notchaamalla joitain 8-10 kHz:n resonansseja joita sinne tuntuu väistämättä kertyvän näissä mikkitapauksissa. Epätasainen resonanssinen yläpää. Mielestäni tämä tonnin Neumann kärsii samoista ongelmista; olen aina kuoppaamassa alemman yläpään resonansseja. Juuri hiljattain päätin lopettaa edes koko mikin käytön yrityksen, koska aina kaduin sitä päätöstä, kun laitoin sen lauluun (eihän sitä oikein voi laittaa mihinkään muuallekkaan heikon äänenpaineen kestävyytensä takia). Tulin sellaiseen lopputulokseen, että jos tulee sellainen tilanne, että haluan oikeasti kirkkaan laulusaundin (vaikkapa johonkin moderniin r'n'b värssyyn), laitan jonkun tumman mikin á la 414/U87 ja korostan yläpäätä EQ:lla. Näin tunnun saavan huomattavasti paremman saundin.
 
Olen myös kokenut samanlaisia fiiliksiä vaikkapa Neumannin M150 mikistä joka on myöskin kirkkahampi tapaus (En ole äänittänyt itse mikillä, mutta kuullut ohimennen sillä äänitettyjä raitoja) ja täten pohdiskellut että voisiko olla näin että konkkamikkien kanssa yläpään määrä ja laatu korreloivat vastakkain ja että konkkamikkiä suunnitellessa siihen pystyy itsessään änkemään vain tietyn verran yläpäätä ja sen ylittyessä mikki alkaa saundata tältä kuuluisalta "harsh":lta. Tästä eteenpäin jatkettaisiin EQ:n voimin.
 
Tuli tähän loppuun tosiaan mieleen, että jos sattuisi olemaan vaikkapa joku pohjaäänitystilanne ja "hyvät" mikit rupeaisivat käymään vähiin, voisin ehkä uskaltaa laittaa 103:n nylonkieliseen akkariin.

Yhdyn spedemixin kuvailuun.

Spedemix: eihän sitä oikein voi laittaa mihinkään muuallekkaan heikon äänenpaineen kestävyytensä takia
 
Makuasiat erikseen, mut kyllähän se nyt kestää 138db:tä mikä on 11db enemmän kuin U87 padin kera. Kyllä se on mulla riittänyt aika moneen asiaan...

Mikael: Makuasiat erikseen, mut kyllähän se nyt kestää 138db:tä mikä on 11db enemmän kuin U87 padin kera. Kyllä se on mulla riittänyt aika moneen asiaan...
 
Samaa mäkin mietin, että äänenpaineen keston osalta kuvailu ei meinaa osua oikeaan.
 
Toi TLM103 ja toisaalta KM184 on olleet mulle sellasia, että en oo tykännyt yhtään. Mutta hiljattain tajusin, että en enää muista miksi... Pitää vissiin ruveta taas testailemaan enempikin. Vissiin muutama huono kokemus niistä ja tehokas GS BS on saaneet mielipiteen pysyväksi.

No eissssssss mitä mollausta. meitekään ei ainuttakaan tlm103:a omista, mut ei oo kyllä kertaakaan tullut tilannetta vastaan, missä ne olis liian kirkkaat. Ja kuitenkin laulajia useampaa eri sukupuolen edustajaa, kitaravahvistimia ja rumpujen overheadeja on noilla tullut narutettua.
 
U87:sta kokemukset ovat toisaalta jättäneet kylmäksi, mutta koulun etuastevalikoima rajoittui lähinnä focusriten platinum-sarjalaisiin, että vika saattaa löytyä sieltäkin.

cozmo:
Toi TLM103 ja toisaalta KM184 on olleet mulle sellasia, että en oo tykännyt yhtään. Mutta hiljattain tajusin, että en enää muista miksi... Pitää vissiin ruveta taas testailemaan enempikin. Vissiin muutama huono kokemus niistä ja tehokas GS BS on saaneet mielipiteen pysyväksi.
 
Mulla on käynyt monta kertaa niin että oon luullut jotain asiaa käyttökelvottomaksi, kunnes joku kolleega on osoittanut luulon vääräksi tai sit vaan kun on pitkän ajan jälkeen laittanut esim. just jonkun mikin testimielessä johonkin niin se onkin osottautunut ihan mahtavaksi tai ainakin just sopivaksi. Tästä syystä mä en kyllä nykyään suoraan dumais mitään lähtökohtaisesti käyttökelvottomaksi.

En myöskään ylenkatso mitään mikkiä kokeilematta ensin. Jonkun tahaton/tahallinen eq voi olla juuri se mitä haetaan tai tulee kuin kaupanpäälle.
 
Itse olen heittänyt kehiin usein "halpismikkejä", esim. Akai -kelanauhurin mukana tulleen metallirunkoisen mikin -70 luvulta bassariin n. 15cm takakalvosta, mitä valintaa rumpalit usein ihmetteli: miksi vaan yksi mikki, kunnes kuulivat tuloksen, aivan loistava tap ja rousketta ja jytinää rock-fuusio-meininkiin.
Ja sitten kun keksintö hajosi, korjattuna ei sen soundia saanut enää uudestaan ja oli palattava monimikki bassari äänityksiin.
You never know, 'till you try it.
 
Itsestään selvää valintaa kannattaa vaihdella, tulee genreen kuin genreen vaihteluita ja se voi herättää tunnelmaa. Mikään ei ole tylsempää kuin samalla soundilla tehty lätty, näin musiikissa ja muutenkin.

Mikael: Makuasiat erikseen, mut kyllähän se nyt kestää 138db:tä mikä on 11db enemmän kuin U87 padin kera. Kyllä se on mulla riittänyt aika moneen asiaan...
 
Okei. Nyt täytyy myöntää, että tää on aivan uusi juttu tästä mikistä mulle. Mun oma käyttökokemus tosiaan rajoittuu kahteen yksilöön (molemmat löytyvät pop & jazz konservatoriosta, hehheh). Olen tosiaan joskus kuullut näitä kahta yksilöä OH:ina ja ei ne siinä tosiaan crapannyt. Mutta kyseiset mikit menivät särölle mm. omasta laulustani ja olen useammin, kuin kerran vaihtanut ne pois kitaravahvarin edestä, jolla on soitettu jazzia.
 
Pakko heittää vettä omaan myllyyni :D ja mainita myös että nämä uudet U87:t (Ai) ovat mielestäni kärsineet vähän samantyyppisistä ongelmista. Yksi ensikosketuksistani U87:n oli tosiaan tällaiseen "vanhempaan" yksilöön (täytyy myöntää, että en tiedä mikä revisio oli kyseessä). Marshallin edessä sm57:n kaverina. Ei ongelmaa. Mutta olen joskus yrittänyt samaa Ai-mallilla, ja pieruksi menee toudella nopeasti (Ai yksilöt tosin olivat samaisen oppilaitoksen omaisuutta). Kyseiset tapaukset myös klippasivat, jos käytin niitä OH:ina (mutta en välittänyt siitä, koska muuten ne toimivat siinä hommassa todella hyvin). Yritin googlettaa tätä asiaa pari kuukautta sitten, mutta en löytänyt mistään vastausta tähän kysymykseen (joku muukin on jossain foorumeilla valitellu samaa).
 
Minusta jotenki tuntuu, että kumpikin mikki tuntuu olevan huomattavasti allergisempia proximityefektille, kuin vaikkapa 414 joka taas tuntuu kestävän lähes mitä vain.

Onko satavarmaa näyttöä siitä, että juuri mikki klippasi?
 
Itselläkin ihan ok kokemukset TLM103:sta muutaman vuoden takaa. Ikävä ei ole tullut, mutta ei olisi minkäänlaista kynnystä ottaa käyttöön jos tulisi duunissa vastaan.

Spedemix: Mun oma käyttökokemus tosiaan rajoittuu kahteen yksilöön (molemmat löytyvät pop & jazz konservatoriosta, hehheh).
 
Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Ehkä kannattais ensin kokeilla uusi/hyväkuntoisia/hyvin pidettyjä yksilöitä, ennen kuin tekee liian pitkälle meneviä päätelmiä oppilaskäytössä olleiden laitteiden perusteella. Kouluhommilla on yllättävän kuluttava vaikutus kaikenlaisille asioille :D

Vielä ihan fiiliksellä:
http://www.neumann.com/?lang=en& … _microphones&cid=tlm103_reports
http://www.soundonsound.com/sos/jun98/articles/neumann.html
http://mixonline.com/gear/reviews/n … mann-tlm-digital-microphone-review/
 
Vaikka toki lehtiarvioihin ja mainostyyppisiin suositteluihin kandee suhtautua varauksella ja omat korvat ratkaiskoot tapauskohtaisesti omat valinnat, niin tuskinpa nää kaikki arviot olis tällaisia jos kyseessä olis todellakin niin surkea mikki kuin mitä tässä on annettu ymmärtää. Mun omat kokemukset tukee enemmänkin näitä arvioita mitä tossa ylempänä on mainittu.

Ei pitäis puolihuolimattomasti yhtyä kaikkeen. Yhdyn tuohon ylätaajuuksien osalta.

U87:sta kokemukset ovat toisaalta jättäneet kylmäksi, mutta koulun etuastevalikoima rajoittui lähinnä focusriten platinum-sarjalaisiin, että vika saattaa löytyä sieltäkin.
 
Voi myös olla että tuo yksilö on kokenut monenlaista. Mutua toki vain, kun ainut U87 jota olen kokeillut, mutta missään äänitystilanteessa se ei ole jäänyt lopulliseen kattaukseen.. Laulussa, basarin edessä, virpan alla ja rumpujen tilana kaikissa 414 toimi omasta mielestäni huomattavasti paremmin, ja noimanni jäi mikkikaappiin.

Fishfinger: Voi myös olla että tuo yksilö on kokenut monenlaista.
 
Ai niin tää "Kouluhommilla on yllättävän kuluttava vaikutus kaikenlaisille asioille" -kommentti? Meillä tuota kohdeltiin kuin pyhäinjäännöstä, esim. ekan vuosikurssin opiskelijoilla ei ollut mitään asiaa koskeakaan tuohon. Jotenkin jäi vaan sellainen pheelis, että siinäpä sitä Neumann-lisää vasta onkin.
 
e: no juurikin sama yksilö lienee kyseessä. :-)

Mä kyllä tykkään 103:sta. Oikein rapsakka ja yläkireytensä vuoksi mainio peli monessa honottavassa tilanteessa. Voittaa useat satoja tai tuhansia euroja kalliimmat konkkelit monessa hommassa. Mulla se seisoo usein paskan akkarin tai sitten naikkari-kitaran edessä. Hono+hono= liian hono. Hono+ 103= oikein hyvä. Ei kyl o koskaan eka valinta laulajan naaman eteen.

Pari kommenttia mikrofonin jälkeisestä laitteistoketjusta.
 
Mä oon viime aikoina äänittänyt hyvää naislaulajaa jolla on soundissa yläpäätä tosi paljon. Mulla on ketjussa ollut SM7B + vanha D&R analoginen etuaste + BSS402 kompura > DAWiin ja se on toiminut tosi hyvin, niin hiljaa laulettaessa kuin kovempaa mentäessä. Botnea on voinut hienosäätää proximityn avulla ja kaikenkaikkiaan homma on toiminut mallikkaasti.
 
Nyt D&R:n poweri hajosi ja korjauksen aikana kokeilin kolmea erilaista etuastetta, ja mulle oli iso yllätys kuinka paljon etuaste vaikuttaa soundiin.
 
Tismalleen sama tila, sama laulaja, sama mikki, sama moodi, sama biisi - ja kun laulaja vetää kertsit kovaa ja korkealta niin soundi on tosi ohut verrattuna mun normisettiin. Jokainen noista kolmesta etusesta on vähän erisoundinen, mutta niistä kaikista jäi puuttumaan terve alakerta + alamiddle mikä on läsnä kun äänittää D&R:n läpi.
 
Kun laulaja vetää iisimmin niin ongelmaa ei ole, silloin kaikki etuasteet toimii suunnilleen samalla tavalla.
 
Mulle tää oli yllätys koska mä olen pitänyt mikkietuasteiden eroavaisuuksia osittain audiovoodoona, mutta nyt joudun kyllä kelailemaan asiaa uudelleen.
 
Eli näköjään kannattaa vähän testailla noita etusiakin ja koittaa löytää omaan meininkiin sopivat yhdistelmät.

Mulle tää oli yllätys koska mä olen pitänyt mikkietuasteiden eroavaisuuksia osittain audiovoodoona, mutta nyt joudun kyllä kelailemaan asiaa uudelleen.
 
Eroja on hirmuisesti. En paljon tiedä niiden tekniikasta mutta jotenkin fiilispohjalta (niiden mallien kohdalla jota useimmiten käytän ja osaan vertailla) jako voisi mennä karkeasti näin:
 
1. muuntajattomat: -nopeat transientit ja sellainen räpsähtävä soundi, särkee rujosti yliohjattuna
 
2. muuntajalliset: -pyöreä, pehmeä ja puhdas, yliohjattuna kompressoituu ensin ja alkaa napsumaan pikemminkin kuin säröytymään
 
3. putkivehkeet: parilliset kerrannaiset korostuvat mitä kovempaa ajaa sisään, alkavat särkemään miellyttävämmin ja tasaisemmin kuin edelliset
 
4. alijänniteputkietuset: (ne missä on ehkä yksi 12ax7 fiilistä tuomassa): mutaisia ja tuhnuisia, ikäänkuin 1 mutta säröytyy mukavammin, laiskemmilla transienteilla.

Mä oon huomannu että just hankittujen mikkien, tai esim. etusten testaaminen onnistuu yllättävän hyvin kun niitä kokeilee ensimmäisenä johonkin sellaiseen äänilähteeseen mihin niitä EI ole tarkoitettu, tai jonka äänittämisestä kyseinen laite ei nimenomaan ole tullut kuuluisaksi. Jotenkin niiden luonne paljastuu armottomammin ja mikään nettihypetys ei pääse edes alitajuisesti vaikuttamaan omaan kuulokokemukseen. Sitä vaan jotenkin paljon nopeammin tajuaa että mitä se kyseinen mikki tai laatikko vie ja mitä taasen tuo soundiin.
 
Esim. basarin mikkiä voi testata akustiselle soittimelle, tai vanhaa 70-luvun puhujanpöntön mikkiä voi tarjota basarille jne. jne.

Grooville plussaa. Ja on tuolle tlm 103 paikkansa studiossa, useimmiten se on liian pistävä 5 khz ylöspäin, mutta toimiii kun lähtösoundista puuttuu yläpäätä, Mikä toimii kyllä ihan eq:ta käyttämälläkin. Jos alunperin etsitään yhtä mikkiä lauluun, niin en vaan mitenkään suosittele studion ainoaksi mikiksi.