Rock, pop, alternative ›

Yesterdayhan oli alun perin Scrambled Eggs.

Scrambled eggs, scrambled eggs, oh baby i love your lovely legs, vai miten se meni?
 
Paul ei meinannu keksiä sanoja ja soitti yesterdayta studion pianolla nii paljo, että Lennonilla meni hermo.
 
On itseasiassa ylisoitettu, vähä ku Michelle
 
Miksei kukaa soita Day in the Lifeä?
Tai There's a Placea? Tai Happines Is the Warm Gunia?
 
Lähes yhtä hyviä, ellei parempia biisejä kaikki.

Number 9: Yrittääköhän Macca vain kasvattaa yesterdayn myyttistä mainetta sanomalla että sävelsi sen unessa? Martin, jos ei ole oikeassa, en ymmärrä motiivejaan. Outo juttu kyllä.
 
Olen yrittänyt tästä herättää = provosoida keskustelua täällä mutta aihetta ilmeisesti pidetään jotenkin pöhkönä: Suomalainen Erkki Ertama ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Ertama ) esittää Petri Kuljuntaustan väitöskirjassa On/Off hurjan väitteen, että Lennon ja McCartney olisivat ostaneet muiden tekemiä sävellyksiä omiin nimiinsä ja tämä olisi ollut säännönmukaista toimintaa. Hän väittää että hänen 50-luvulla mm. BBC:n televisiokanavalla esittämänsä oma kappaleensa Lapland Magic Song olisi yritetty ostaa Lennon-McCartneyn nimiin, mitä en ymmärrä ellei kyseessä olisi sitten ollut yritys ostaa Ertama hiljaiseksi mahdollisten plagiointisyytösten varalta.
 
Jos tällainen plagiointi olisi tapahtunut, olisi todennäköistä että joku muukin sen olisi huomannut joten Ertaman kertomus Brian Epsteinin hänelle tarjoamista rahoista yms. menee vaikeatajuisen puolelle. Mutta hänen laajempi perusväitteensä, että kappaleita ostettiin usein, paljon ja systemaattisesti, voisi tietenkin selittää George Martinin ja Paul McCartneyn kertomusten eroja!
 
Se voisi selittää myös sitä että Beatles-aikoja muistellessa kaikkein terävimmät muistikuvat tuntuvat olevan Ringolla vaikka mies ainakin omien sanojensa mukaan oli enimmän osan aikaa kännissä. Outoa, eikö totta? Brian Epstein, Dick James, John Lennon ja Paul McCartney olivat Northern Songs. Onko Dick James koskaan tullut mistään aiheesta julkisuuteen? Epstein kuoli kuulemma totuttuaan liikaa huumeisiin ja tylsistyttyään Beatlesin lopetettua rundit mutta onko asia niin yksinkertainen? Entä Ian MacDonaldin outo tapaus? Pete Bestin erottamiseen liittyvä mysteeri? Miksi Mark Lewisohnin jättiläiskirjan ensimmäinen osa ei ilmestynytkään?
 
Irrallisia kysymyksiä voi tietenkin heittää ilmaan aikansa kuluksi ja muiden kiusaksi eikä tässä tarvitse olla mitään järkeä. George Martin ei kuitenkaan musiikkimiehenä erehdy luulemaan Yesterdayksi jotain mikä ei ole Yesterday. Olisiko Martinin George-V -hotellin sviitissä tammikuussa 1964 viettämä aika ollut kuriirireissu?

Nyt menee salaliiton puolelle...
 
Beatles oli CIA:n järjestämä valtava ihmiskoe....
 
Eihän ihme jos Paul muistaa väärin, kun ei tuolloin ollu vielä mukba bändissä, ku tuli vasta -66.
Minusta Paul vain pönkittää Yesterdayn ja itsensä, mainetta.
 
Mikä on oiken koska McCartneyta ei pidetä niin merkittävänä ku Lennonia, kiitos Yokon markkinoinnin.

Number 9: Nyt menee salaliiton puolelle...
 
Nämä ovat avoimia kysymyksiä ja Beatles on valtaisa business. Vaikka musiikkibisneksellä menee huonosti niin Beatlesin brändi ei taida menettää arvoaan. Beatles-niminen bisnes pystyy pelaamaan aika lailla omaa peliään ja lienee pelannut viime vuosikymmeninä ihan tuottoisasti. Heijastusilmiönä esim. Liverpoolin turismi sen kuin vain kasvaa.
 
Hirveän monen ihmisen työpaikka on kiinni Beatles-busineksesta ja sen seurannaisvaikutuksista ja muutamat rikkaat käärivät sievoiset voitot. Yhtyeen ja sen jäsenten kulttuuri-imago tukee bisnestä. Bändin aikaansaama muutos maailmasa on suuri kuvattiinpa sitä sosiologian tai musiikkitieteen termein.
 
Entä jos tämä kaikki romahtaisi, tulisi Lahden dopingskandaali mutta vain paljon laajemmassa mitassa? Suomalaiset hiihtäjät ajoivat miinaan Lahden MM-kisoissa 2001 ja senkään jälkeen mikään ei ole ollut kuten ennen - Suomessa. Suomi on pieni pohjoinen maa jonka hiihtäjien douppisotkut eivät jaksa kiinnostaa laajasti. Mutta Beatlesit ovat puolijumalia globaalissa mittakaavassa. Entä jos se kaikki olisi vaarassa romahtaa? Eikö silloin lavertelijoiden aamuteehen tai iltakaljaan sekoiteta syanidia ja kuolinsyytutkijalle sekä poliisipäällikölle suoriteta asianmukaiset korvaukset? Kaiken kunniallisuuden hengessä?
 
Minä en väitä että uskoisin tällaiseen, mutta nykyaika suhtautuu salaliittoteoretisointiin jotenkin hysteerisesti, se halutaan ykskantaan kieltää täydellisesti. Minusta ei tarvitse kieltää enkä minäkään tällä kepeällä teoretisoinnillani tavoittele muunlaista vaikutelmaa kuin että ihmiset alkaisivat ajatella entistä enemmän.

Joop. Piitles on uskomaton monestakin syystä.
 
Suuri suosio, musiikillinen kehitys, kuinka levyille päätyi aina parhaat otot, jäsenten töiden tason romahtaminen soolouralla...
Luultavasti yhtä merkittävää ja hyvää bändiä ei enää tule.
Olisi hienoa jos tulisi.
Nykymusiikki on p-skaa
Rock on kuollut
 
"Summer's gone
gone with yesterday...." Brian Wilson 2012
 
Ja mää en oo kesää nähnykää. Rock kuoli enne mu syntymää, oisko kuollu joskus 80-luvun puolivälissä?

Who knows? Only The Stones remain.

Joop. Epstein on kyllä mystinen jätkä, samoin Martin.. Koko hommassa on jotain outoa.
 
Myös on outoa että Get Back-sessioissa Lennon halusi tehdä rehellistä, livenä äänitettyä musaa, mutta hankki Spectorin ylituottamaan lopputuloksen.

Number 9: Joop. Piitles on uskomaton monestakin syystä.
 
Suuri suosio, musiikillinen kehitys, kuinka levyille päätyi aina parhaat otot, jäsenten töiden tason romahtaminen soolouralla...
 
Mielestäni parhaat otot eivät aina päätyneet levylle. Kyllä siellä kaikenlaista kämmiä on kuultavissa. Osasta tietty on kasvanut osa biisiä ja kuuluu sellaseen mystiseen Beatles-hienouteen, mutta joistakin jutuista olisi voinu aina tehdä parempia. Tietty asioita duunattiin alkuaikoina melkoisella kiireellä.
 
Soolourillaan monet hairahtivat liikaa tekemään ehkä liiankin väkinäisesti omannäköistä juttua sen sijaan että olisivat pistäneet musiikillisesti parastaan. Siltikin kolmella varsinaisella säveltäjä-Beatlella on kyllä kappaleita jotka vetävät vertoa Beatlesin parhaimmistolle.
 
Myös on outoa että Get Back-sessioissa Lennon halusi tehdä rehellistä, livenä äänitettyä musaa, mutta hankki Spectorin ylituottamaan lopputuloksen.
 
Lennonhan joskus nosti suuresti hattua sanomalla, että Spector sai noita nauhoja työstäessään "paskasta edes jotain".

Jokapaikanapina: Mielestäni parhaat otot eivät aina päätyneet levylle. Kyllä siellä kaikenlaista kämmiä on kuultavissa. Osasta tietty on kasvanut osa biisiä ja kuuluu sellaseen mystiseen Beatles-hienouteen, mutta joistakin jutuista olisi voinu aina tehdä parempia. Tietty asioita duunattiin alkuaikoina melkoisella kiireellä.
 
Teknisesti paras otto ei ole aina fiiliksen puolesta välttämättä se paras. Tuohon aikaan kun levyjä työstettiin kahdella, tai neljällä raidalla, niin se jälkeenpäin korjailukin oli pikkasen työläänpää, jossei peräti mahdotonta.

Jokapaikanapina: Kyllä siellä kaikenlaista kämmiä on kuultavissa.
 
Oliskohan yks tunnetuimmista Rain. Maccahan oli jossain Lewisohn-haastiksessa (kirjassa Complete sessions?) sitä mieltä, että monesti sen demot on paremmin onnistuneita kuin julkaistut studioversiot. Siksihän se kai alkoi äänitellä himassa enemmänkin.

Number 9: Pauln Wngs-kama on hyvää samoin Tug of War albumi. Kamalia biisejä Pipes of Peace ja Ebony and Ivory... P-skaa. Kuitenkin loppupeleissä paras sooloura.
 
Johnin sooloura on poliittista p-skaa, ei yllätys, Lennonista ei olisi ammattimuusikkoa ilman Paulia tullutkaan.
 
Harrisoniin en vielä ole tutustunut, vaikka miehen Beatles-töistä ehkä eniten pidänkin.
 
Paulilta parhaita on tosiaankin Tug of War (joka on tosin jo soolokamaa, ei Wingsia) ja myös The Fireman -nimen alla pari vuotta sitten julkaistu hienonhieno Electrig Arguments. EDIT: Kyllä myös Ram on hyvä!
 
Johnin soolouran jos tiivistää sanoihin "poliittinen paska", niin ei todellakaan tiedä mistä puhuu, ei todellakaan. Poliittista tavaraa on varmaan 10% tuotoksista ja niitäkin lähinnä alkupään levyillä. Ota haltuun vaikka Working Class Hero: The Definitive John Lennon -tuplakokoelma tai yksittäisistä levyistä Mind Games tai Walls and Bridges (näiltä löytyy yhteensä ehkä yksi poliittinen biisi ja sekin on humoristinen Bring On The Lucie). EDIT: Lennonin valtti on mielestäni aina ollut se, että hän pystyy säveltämään tavaraa, joka kuulostaa hyvältä Beatlesina tai ei-Beatlesina. Kitaralla tehtyjä laulelmia, jotka toimivat myös soololevyillä, kun taas Paulin biisit yleensä kaipaavat beatlesmaista vekkuliutta, joita soololevyillä ei ole.
 
Harrisonilta turvallinen valinta on All Things Must Pass, mutta pidän enemmän vuoden -79 nimikkolevystä.

Yritin lainata Lennonin soolokokoelman mutta sisäkannen Yoko and John-kuvat sekä nimi Lennon Legend nostivat karvaat pystyyn, enkä kuunnellut kertaakaan.
 
Ja Paulhan nimenomaan ei kuulosta Beatlesilta soolourallaan.
 
Eikä Lennonin sooloihin innosta tutustua, kun mies oli juuri hajottanu Piitlesin. Provo.

Number 9: Pauln Wngs-kama on hyvää samoin Tug of War albumi. Kamalia biisejä Pipes of Peace ja Ebony and Ivory... P-skaa. Kuitenkin loppupeleissä paras sooloura.
 
Johnin sooloura on poliittista p-skaa, ei yllätys, Lennonista ei olisi ammattimuusikkoa ilman Paulia tullutkaan.
 
Hmmmmm. No jaah.
 
Paul on ollut soolourallaan kaupallisesti menestyneempi kuin mitä John aikoinaan oli omalla soolourallaan.
Mutta (käsittääkseni) musiikkikriitikot - ainakin suurimmalta osaltaan - ovat puolestaan enemmän arvostaneet, kehuneet Johnin soolouran levyjä enemmän kuin Paulin levyjä.
Minustakin John teki - yleisesti ottaen - soolourallaan laadukkaampaa, parempaa musiikkia kuin mitä Paul on tehnyt.
Toki Johninkin soolouralle mahtui huonompaa, epäonnistuneempaa tavaraa.
 
Ns. comeback-levyllään "Double Fantasy" vuonna 1980 John vaikuttaa olevan hyvässä levyntekovireessä.
Joten herää kysymys, että mitä olisi vielä tehnytkään ja mihin olisi vielä pystynytkään musiikin saralla, jos olisi saanut elää pitempään ?

Musiikkikriitikot on aina Lennonin puolella, se ei vaikuta MINUN mielipiteeseeni.
Esim. Rolling Stone-lehden (p-ska)listat.
 
No kukin kuunnelkoot mistä tykkää...
 
Mutta Lennon on yli- ja Macca aliarvostettu yleensäkin.
 
Kyllä Lennoninkin sooloihin hyviä biisejä mahtuu, paljonkin ja Maccahan on tehnyt paljon p-skaa.

Georgen Old Brown Shoe on outo, hieno biisi.

Number 9: Eikä Lennonin sooloihin innosta tutustua, kun mies oli juuri hajottanu Piitlesin. Provo.
 
Mulla on tällainen käsitys että Beatles aloitti 60-luvun tammikuussa 1963 ja lopetti sen tammikuussa 1969. Eli 60-luku kesti kuusi vuotta eikä Beatles kestänyt 60-luvun loppumista vaan kuivui pois.

Demo Harrison: Olisikohan tuo ollut sitten lähinnä levy-yhtiön/Epsteinin kosintaele Hampurin ajoilta koostuneelle fanipohjalle? Ei muistaakseni ollut ainakaan Beatlesien oma idea ja projektin jälkeen olivatkin todenneet että ei enää ikinä. Ahkerammin Mark Lewisohninsa lukeneet tarkentakoot tätä. Mutta saman alkuperäisen soittotaustan päälle sitten laulelivat saksaksi. Äänitysten saundi onkin muistaakseni hieman suttuinen - Beatles-levyjen saundihan oli mielestäni alunperinkin varsin täyteläinen ja kohinaton, aikalaisekseen.
 
Komm, Gib Mir Deine Handin lauluraita äänitettiin alkuperäiselle taustalle, mutta She Loves You oli tehty monona, joten siihen ei voitu tehdä uutta lauluraitaa vaan koko biisi jouduttiin äänittämään uudestaan. Sie Liebt Dichissä on imho stydimpi meno kuin alkuperäiskielisessä esityksessä.

juici: Komm, Gib Mir Deine Handin lauluraita äänitettiin alkuperäiselle taustalle, mutta She Loves You oli tehty monona, joten siihen ei voitu tehdä uutta lauluraitaa vaan koko biisi jouduttiin äänittämään uudestaan. Sie Liebt Dichissä on imho stydimpi meno kuin alkuperäiskielisessä esityksessä.
 
Must vähän tyhmä juttu koko homma, rahastusta.
 
Kun tekstikään ei ollut mikään kalevala, niin olliko sillä loppupeleissä väliä oliko saksa vai englanti?