Rock, pop, alternative ›

Oonko jotenkin huono ihminen, jos en pidä alkuperäistä Let it Betä lainkaan huonona, ja oikeastaan pidän siitä enemmän kuin Nakedista.

Et, makuasioitahan nämä, eikä se huono ole yleisillä mittareilla, mutta Beatles-levyksi vähän "heikko".

velipesonen: Esimerkiksi Lennonin kitarakompin luontainen rouheus on tipotiessään parilta viimeiseltä levyltä.
 
Ei täysin, kyllä siellä sitä rouheutta paikoin löytyy:
 
http://www.youtube.com/watch?v=KX5g … mp;feature=player_detailpage#t=148s

Joo, Abbey Road on ihme levy, miten käytännössä hajonnut bändi pystyy tekemään noin hyvän levyn?
 
Ja tästä ihmeestä saamme kiitää Paul McCartneyn sinnikkyyttä.

Number 9: Harrisonin I Want to Tell you on muuten yks herran parhaista.
Taxmankin on kova, mitä nyt basisti soittaa kitarasoolon, Yrjö ei muistaakseni oikein tykänny tästä.
Ja Love You To:n sitarsoolo on komea.
 
Jyräys (George = Jyrki) ei tykänny Jyrkkä-Jyrki Martinin solmiosta joten Paul hoiti soolot silloin kun piti saada jotain nopeasti aikaan. Mulla on mielikuva että Pepperiä tehdessä Ykä oli aika yksinäinen, vähän omissa maailmoissaan.
 
Love You To:ssa juuri sitarsoolo onkin parasta, hieno se on. Ehkä se biisi kaipaisi vähän terävämpää rytmistä hahmoa noin kasvojenkohotusmielessä. I Want to Tell You kuulostaa minun päässäni kovin samanlaiselta kuin If I Needed Someone, joka on mielestäni parempi.
 
Ei täysin, kyllä siellä sitä rouheutta paikoin löytyy:

http://www.youtube.com/watch?v=KX5g R4&feature=player_detailpage#t=148s
 
No olipas juu.

Number 9: Joo, Abbey Road on ihme levy, miten käytännössä hajonnut bändi pystyy tekemään noin hyvän levyn?
 
Josta toisaalta kuulee sen olevan hajonneen bändin levy.

velipesonen: ...ei tykänny Jyrkkä-Jyrki Martinin solmiosta...
 
Päivän paras, pokka petti...
 
Emin studioilla syksyllä 1962
 
Martin: Sanokaa jos ette pdä jostain.
George: No, ihan ensimmäiseksi, mä en pidä sun solmiosta...

velipesonen: Josta toisaalta kuule sen olevan hajonneen bändin viimeinen levy.
 
No joo, on vähän viileähkö, ehkä väkinäinen meininki välillä, eikä heikon alkupuolensa takia kuulu mun top-5:n, mut B-puoli on loistava, onhan se kuitenkin hyvä levy verrattuna Let It Be:hin, Spectorin versioon, johon verrattuna Deccan koesoittokin kuulostaa hyvältä. (Mitä nyt Pete ei pysy tahdissa.)
 
Muuten, rumpali kun olet, kiinnostas kuulla mkelipitees Peten rummutuksesta.

HXY: Oonko jotenkin huono ihminen, jos en pidä alkuperäistä Let it Betä lainkaan huonona.
 
En minäkään. Dig Itin ja Maggie Maen tarpeellisuus on toki hieman kyseenalaista, mutta muuten levy on täynnä hienoja biisejä. Ei se kyllä Beatlesin parhaimpiin levyihin siltikään kuulu.

Number 9: Muuten, rumpali kun olet, kiinnostas kuulla mkelipitees Peten rummutuksesta.
 
"Ringo never, Pete Best forever", vai kuinka se meni. Muistaakseni tästä oli juttua Mnetin ketjussa jonka otsake on mystinen rratS ogniR.
 
Pete Best kuulemma toi sen lujan beatin Liverpooliin ja jos näin on, sen täytyy olla ensimmäisen Hampurin-reissun tuomisia. Hän lienee siis ollut oleellinen osatekijä siinä kehityksessä joka johti tähän tietynlaiseen tapaan soittaa rockia. Siitä tavasta tuli Beatlesin menestyksen myötä eräänlainen selviö jonka perään ei erityisesti huudella. Ehkä myös Lennonin raskas komppi on samalta reissulta peräsin ja John & Pete ikään kuin tukivat toisiaan.
 
Mutta Peten soitto on jossain määrin epätasapainoista, hän paukuttaa virveliä kovaa mutta haikka-peltikädestä löytyvä vääntö ei tahdo riittää. Hän ei myöskään vaikuta erityisen musikaaliselta vaan luottaa perusbiittiin, mikä ei kauheasti haittaisi jos soitto olisi tasapainossa ja groove olisi hyvä, mutta kun ei ole, eikä ole taimikaan.
 
Hyvä taiminsoittaja on rumpali jonka temponkäsittely on musikaalista ja kokonaishahmon kannalta kiinnostavaa. Pete Bestiltä ei oikein tällaista ulottuvuutta löydy hakemallakaan. Häneen verrattuna Ringo Starr on taasen muusikko ja taiteilija; groove on mielenkiintoinen, taimit hyviä, fillit järjestään hyvin keksittyjä (okei osa on Paulin keksimiä mutta pienempi osa), intonaatio musikaalinen, korostukset melodian kannalta oivaltavia, settisoitto paitsi hyvin tasapainossa, myös komppikäden käsiala mielenkiintoinen. Sokerina pohjalla vielä molempikätisen soittotekniikan tuottama leijunta; upealla tavalla Johnin komppikitara yrittää ikään kuin raskaudellaan kiskoa Ringon johtokättä alas maahan ja siitä syntyy villi jännite. Hyvä siinä on Paulin taiteilla bassollaan ja Georgen heittää luikautuksia kun rummut ja komppikitara toimivat kuin tauti.
 
Kuukausi sitten Liverpoolissa pistäytyessäni näin Cavern Beatlesit joka on upea tribuuttiyhtye, sekä myös heidän Lennon-McCartneynsa erillisellä keikalla. He soittivat duona samaa kamaa kuin bändinkin kanssa, siis Beatlesia ilman rumpuja ja soolokitaraa. Siinä hahmottui aivan kristallinkirkkaasti mikä Ringo on miehiään. Samaa asiaa voi koettaa hahmottaa kuuntelemalla Andy Whiten soittoa Anthology I:ltä. Näppärää mutta ei se mikään Beatles ole!
 
On mahdollista että Pete Best loi eräänlaisen reunaehdon johon Merseysiden muut rumpalit, osa häntä parempia, vuosina 61 ja 62 sopeutuivat. Ringo kuitenkin loi sen kokonaisvaltaisen tyylin ja suorastaan KIELEN joka sananmukaisesti muutti koko maailman. Hattu päästä Ringolle!

Plussaa velipesoselle!
 
Kiitos lisävalaaistuksessa. Ringo on aliarvostettu rumpali!

Number 9: Joo, Abbey Road on ihme levy, miten käytännössä hajonnut bändi pystyy tekemään noin hyvän levyn?
 
Ja tästä ihmeestä saamme kiitää Paul McCartneyn sinnikkyyttä.
 
Kieltämättä Macca joutui venymään ruinatessaan George Martinia tuottamaan vielä yhden levyn ja luvatessaan, että GM saa olla päätuottaja. En tiedä sitten, kuinka sinnikkäästi hänen piti vakuutella puuttumattomuuttaan tuotantoon :) Kovasti sitä Maxwellin hopeavasaraa kuitenkin studiossa tahkottiin. Siinä kyllästyi muut beatlet ja väsyi Mal Evansin käsivarsi.

velipesonen:
Kuukausi sitten Liverpoolissa pistäytyessäni näin Cavern Beatlesit joka on upea
 
Hienoa että sinäkin olet vihdoin päässyt käymään Liverpoolissa. Upea kaupunki, eikö vain?
 
Cavern Beatles? En ole kuullut. -91 festareilla soitti Cavern-niminen bändi, jossa Gary Gibson veti Lennonin osan. Tosi hyvä bändi. Suosittelisin kokemaan, mutta olette kaikki 20 vuotta myöhässä. 2001 festareilla Gary Gibson veti vielä erinomaisen Lennon-soolosetin - yksi parhaimmista laulavista Lennon-imitaattoreista koskaan.
 
http://www.garygibsonjohnlennon.co.uk/
 
90-luvun alussa Liverpoolin Beatles-weekend oli vielä kyläjuhilien mitoissa ja silloin oli mahdollista tavata henkilökohtaisesti ihmisiä Beatlesien organisaatiosta (olivat silloin vielä hengissäkin). 2000-luvulle mennessä kaupallinen huuhaa oli jo ottanut ylivallan.
 
Suosittelen silti jokaiselle matkaa Liverpooliin festareille tai muuten. Jos on todellinen Beatles-fani, niin sen matkan jälkeen elämä ei enää ole samanlainen :) Kaikkein parasta on tietysti tehdä se matka saman henkisessä porukassa.

velipesonen:
Mutta Peten soitto on jossain määrin epätasapainoista, hän paukuttaa virveliä kovaa mutta haikka-peltikädestä löytyvä vääntö ei tahdo riittää. Hän ei myöskään vaikuta erityisen musikaaliselta vaan luottaa perusbiittiin, mikä ei kauheasti haittaisi jos soitto olisi tasapainossa ja groove olisi hyvä, mutta kun ei ole, eikä ole taimikaan.

Oliko tuo omaa tulkintaasi?
 
Jostain kirjasta muistan lukeneeni, että Peten soittotyyliä kutsuttiin Liverpoolissa termillä "atom beat". Pete Bestiä on dissattu vuosikymmeniä. Melkein kaikki mitä hän on Beatlesien kanssa soittanut on yritetty jotenkin vierittää Ringon soittamaksi, kuten Hampurin keikoista jälkeen jääneet tallenteet - "Ringo just happened to join in that night".
 
Ringo oli parempi rumpali kuin Pete. Ringo oli parempi rumpali Beatlesiin kuin Pete. Silti... Pete Bestin niskaan on kaadettu vuosikymmenet niin paljon paskaa ettei ole tosikaan.
 
Ja paskaa nimenomaan koskien Pete Bestin soittotaitoa. Deccalle tehdyltä demolta ei löydy mitään, mitä Pesonen kuvailee. Sieltä löytyy sen sijaan Pete Bestin haikka, joka nakuttaa tarkemmin kuin Veli Pesosen kello.

velipesonen:
Mutta Peten soitto on jossain määrin epätasapainoista, hän paukuttaa virveliä kovaa mutta haikka-peltikädestä löytyvä vääntö ei tahdo riittää. Hän ei myöskään vaikuta erityisen musikaaliselta vaan luottaa perusbiittiin, mikä ei kauheasti haittaisi jos soitto olisi tasapainossa ja groove olisi hyvä, mutta kun ei ole, eikä ole taimikaan.
Viitteet? Faktat? Vai, tapahtuiko tämä kaikki ainoastaan pesoslandiassa?

Rodger: Viitteet? Faktat? Vai, tapahtuiko tämä kaikki ainoastaan pesoslandiassa?
 
Jaa siellä ollaan vielä hereillä. En minä kaada paskaa Pete Bestin niskaan, kerron vain siitä mitä kuulen. Kuuntelin äsken Deccan koesoittoa Youtubesta eikä se tuottanut mitään uutta elämystä. Eiköhän ne viitteet ja faktat ole aika lailla siinä mitä julkisesti on kuultavissa. Ei minulla ole mitään lisättävää.
 
Pete Bestin erottaminen on tietenkin jonkinlainen mysteerio edelleen. Mutta toisaalta tuommoinen lienee aika yleistä.

Minulla ei ole mielipidettä mutta kisaan ilmoittautuvat vielä ainakin Don McCullin ja Linda Eastman-Kodak.

Rodger: Kieltämättä Macca joutui venymään ruinatessaan George Martinia tuottamaan vielä yhden levyn ja luvatessaan, että GM saa olla päätuottaja. En tiedä sitten, kuinka sinnikkäästi hänen piti vakuutella puuttumattomuuttaan tuotantoon :) Kovasti sitä Maxwellin hopeavasaraa kuitenkin studiossa tahkottiin. Siinä kyllästyi muut beatlet ja väsyi Mal Evansin käsivarsi.
 
GM:han vaati, että levy tehdään ihan niinkuin ennen, kun hän oli puikoissa.
Johnhan ei ollut äänitysten alussa mukana kolarissa saamiensa vammojen takia, mutta sitten kun tuli, tuli Yokokin ja SÄNKY mukana! Joo, levy tehdään ihan niinkuin ennen.. :-))

Lennonin temppuilu Get Back-sessioissa oli niin lapsellista, niin ei ihme ette GM oli vähän vastahakoinen...