| Aihe: olipas ahaa elämys | 1 |
|---|
|
Meillä Yamaha-piano. Siinä kun ei ole kovinkaan ilmava ja akustinen ääni kun on halpa peruspiano. Eilen katottiin lasten kanssa pianon koneistoa kun sen kannen saa auki, niinkuin kaikissa pianoissa tietenkin että voi virittääkin. Aloin sitten soittamaan sillä kansi auki ja muutos oli valtava! Aivan kuin eri piano! -Ääni oli aiksemmin ollu jumissa kuin kellarissa ja sitten pääsi "irti". Ei ole tyypillistä ollenkaan että pystypianoista avataan kansia soiton ajaksi? Siinä vaan kyllä menetetään paljon "kapasiteettia" esim. tietyt klassiset missä tarvii soittaa "legato" = sitoen - vaatii pianolta jo jotain - aikasemmin nämä olivat todella vaikeita sillä ääni töksähteli. Pianon kaiken kapasiteetin saa tavallaan irti kansi auki.
Eli tuo kansi auki ei taida olla kokonaan flyygelien tavaramerkki, kukin voi kokeilla kotonaan mikä ero siinä on pystypianollakin. | |
staggiato: Aloin sitten soittamaan sillä kansi auki ja muutos oli valtava! Aivan kuin eri piano! -Ääni oli aiksemmin ollu jumissa kuin kellarissa ja sitten pääsi "irti". Ei ole tyypillistä ollenkaan että pystypianoista avataan kansia soiton ajaksi? Siinä vaan kyllä menetetään paljon "kapasiteettia" esim. tietyt klassiset missä tarvii soittaa "legato" = sitoen - vaatii pianolta jo jotain - aikasemmin nämä olivat todella vaikeita sillä ääni töksähteli. Pianon kaiken kapasiteetin saa tavallaan irti kansi auki.
Mulla ei ole oikeista pianoista kokemusta, mutta tulee jo mieleen että eihän sen matalamman pään ääniaallot mahdu sinne sisälle kokonaisuudessaan. Pakko sen on vaikuttaa sointiin.
(Itse asiassa ei koko aallon tarvitsekaan mahtua, puolikas tai neljäsosakin riittää. Mutta silti puhutaan metreistä siellä alapäässä.)
Itse joskus kummastelin kun fonin matalat äänet eivät tahtoneet soida kunnolla. Siirryin isompaan tilaan ja nepäs soivat.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Eikös ne matalat äänet periaatteessa tule ulos siitä kotelosta so. ohut puukansi ei riittäisi demppaamaan pitkäaallonpituista ääntä. ... en tuota erityisesti ole tutkinut, vaikka "huumorimielessä" jonkun kerran toki olen soitellut pystypianon kannet auki.
Vaan kyllähän pianon laatikko tietysti toimii resonoivana ja siten myös ääntä säteilevanä kappaleena - mille taajuuksille sitten sattuu kuinkakin voimakkaasti lienee vahvasti pianokohtaista. Jos kotelo on jotain viilupäällysteistä lastulevyä (onko sellaisia?) ei paljoa voine odottaa. Suoran äänen lisäksi kotelon kautta osin resonoinnin tuloksena välittyvä ääni muodostaa osansa pianon soundista - niin hyvässä kuin pahassakin.
Torven soitossa kuin millä hyvänsä tarpeeksi alas menevällä soittimella huoneen mitat tulevat vastaan samalla tavalla kuin hifi-äänentoistolla musiikkia kuunnellessa - eli pieneen huoneeseen ei matalimpia taajuuksia saa mahtumaan ja huoneen ominaistaajuudet vahvistuvat. Matalien äänien kuulemiseen vaikuttaa myös äänilähteen ja kuuntelijan sijoittuminen huoneessa. |  Klezberg
13.09.2012 11:39:27 (muokattu 13.09.2012 13:33:59) | |
|
Leikari: Eikös ne matalat äänet periaatteessa tule ulos siitä kotelosta so. ohut puukansi ei riittäisi demppaamaan pitkäaallonpituista ääntä. ... en tuota erityisesti ole tutkinut, vaikka "huumorimielessä" jonkun kerran toki olen soitellut pystypianon kannet auki.
Tulee ne ulos sieltä jos ne mahtuu syntymään siellä. En mä tarkoita että matalat jäisivät puuttumaan, mutta että äänen synnyttäminen aallonpituuteen nähden pienen kopan sisällä jotenkin vaikuttaa sointiib.
Torven soitossa kuin millä hyvänsä tarpeeksi alas menevällä soittimella huoneen mitat tulevat vastaan samalla tavalla kuin hifi-äänentoistolla musiikkia kuunnellessa - eli pieneen huoneeseen ei matalimpia taajuuksia saa mahtumaan ja huoneen ominaistaajuudet vahvistuvat.
Kyllä tämä on vähän eri tilanne kuitenkin kuin tuo hifi. Hifissä ääni on olemassa ja toistetaan kaiuttimella. Vahvistimen teho liikuttaa sitä kaiutinta. Fonin kohdalla kysymys oli äänen saamisesta syttymään, kun tavallaan kaikki alkaen mun keuhkoista, suukappaleen, lehdykän ja putken läpi ympäröivään tilaan saakka on osa sitä soivaa kokonaisuutta.
Jos kyse olisi vain siitä että matalat taajuudet eivät kuulu, niin sävel syttyisi normaalisti, mutta se olisi ikäänkuin ylipäästösuodatettu.
Sä olet syntikkamies, muistelen. Kun ääni synnytetään sähköisesti, niin tilanne on toinen.
Matalien äänien kuulemiseen vaikuttaa myös äänilähteen ja kuuntelijan sijoittuminen huoneessa.
Joo, tiedän. Olen äänitellyt klaraa huoneessa missä oli ikäviä huonemoodeja, kyllä siinä ne korostukset tuli niille nuoteille mihin laskemallakin, ja paikan vaihdoksella oli vaikutusta, niinkuin pitikin
Edit. Ylipäästösuodatettu tietenkin.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Tarkistin että varsinaine kaikupohja on ihan täyttä puuta niikuin Yamaha pianoissa aina on. Ja onhan se piano tosi painavakin (170 kg) eli se ei millään voi olla mikään lastulevy-kyhäelmä vaikka onkin pienikokoinen malli. Takaseinässä oli jotain puristelevyä mutta sehän ei ole kaikupohjaa kun siinä on se koko koneisto kiinni. Kyllä sen pianon toimintaperiaatteen näkee kun kuristaa sisälle: etuseinän ja koneiston välissä on aika reilu ilmatila eli siinä on se kaiku (ja resonointi) -tila. Jos kannen nostaa ylös ääneen tulee enemmän kaikua ja pituutta ihan niinkuin flyygelissäkin. Pystypianossa se koneisto on pystyssä mikä on flyygelissä vaakatasossa - jos kerran flyygelin äänikin on parempi silloin kun kansi on auki niin miksei se olisi pystypianollakin. |  baron
13.09.2012 23:45:20 (muokattu 13.09.2012 23:45:34) | |
|
Aina mä keikoilla oon avannut pianon kannen, on se soundi sen verran parempi.
Tossa on linkki jossa joku ammattilainen selittää mitä soundille tapahtuu kantta avatessa.
http://www.aanipaa.tamk.fi/aanit_p2.htm
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Tuo edellinen on tosihyvä linkki. Kannattaa tsekata.
Noista alapään äänistä täytynee muistaa se, että ääni-aallon pituus vaikuttaa äänen sointiin ja huoneen pisin lävistäjä on se mitta, jota pidemmät ääniaallot eivät soi huoneessa, vaan demppaantuvat. Se lasketaan 330 (äänen nopeus) jaettuna taajuudella. (Hz) Vastaus saadaan suoraan metreissä. Esim. 330/440 (=yksiviivainen a) saadaan: 0,75 m.
Tämän mittaineen aalto pystyy soimaan kopissa kuin kopissa, mutta Kontra a tarvitsee jo kuusi metriä ja mahtuu periaatteessa tosi piitkään flyygeliin, mutta ei tietenkään mihinkään kotipianoon. Avaamalla kansi, saadaan huoneakustiikka osittain mukaan sointiin ja ääni muuttu muhkeammaksi.
Näissä laskelmissa ei ole huomioitu kaikupohjan eikä soittimen muiden rakenneratkaisujen vaikutusta lopputulokseen ja pianoakin on käsitelty pelkkänä laatikkona, mutta tästäkin huomaa sen, että pieni ei aina ole kaunista.
Nuotin vieressä on aina tilaa... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
