| Aihe: Kotistudiossa, päätä raavitaan mikkien ja etuten parissa | |
|---|
|
Amatöörit kotistudiossa esittävät kysymyksiä, joiden vastaukset ovat hyvin mahdollisesti itsestäänselvyyksiä. Mahdollisimman selkeä rautalanka tervetullutta.
Instrumentteina pääosin laulu ja akustinen kitara, jotka on osassa biisejä tarkoitus taltioida yhtäaikaisesti.
Käytössä olevat mikit: NT1, AKG C2000B, Zoomin H2n. Harkinnassa lisäksi t.bone RB500.
Kaverin nurkassa lojuu Presonuksen Tubepre-etunen. Ei kokemusta käytöstä.
Vehkeet kulkevat M-Audion Fast Track Pro -äänikortin lävitte.
Tilanteessa, jossa kitarat ja laulu ois tarkoitus naruttaa yhtä aikaa, miten käyttäisitte em. laitteistoa? Tähän asti ollaan kuljettu niin, että laulut NT1:llä, kitarat ensisijaisesti C2000B:llä, H2n on ollu vähän kauempana kohdistettuna kitaraan mutta ei haittaa että poimii myös tilaa.
Entä: Mites noita mikkejä sit kannattaa soveltaa, jos äänitetään eri aikaan? (Esimerkiksi, että oisko NT1 parempi sekä kitaralle että laululle, jne.)
Mainitun T.bonen suhteen tuumana ois, että sitä voisi käyttää kitarasta lisäväriä taltioimaan. Vaan on myös osunut silmään väitteitä, jonka mukaan nauhamikeillä ei saa akustisen kaltaisista hiljaisista äänilähteistä mitään irti ilman kunnon etuastetta. No, oishan tossa toi Tubepre (joka ei liene erityisen "kunnon etuaste"?), mutta jos sitä ylipäätään käyttää, kannattaisiko se sittenkin lykätä esim. laulumikkiin?
Mihin asti äänikortin omat etuasteet tässä tapauksessa kantavat? Miten pärjäävät halvimmille varsinaisille etuasteille? Lähiaikoina saattais myös olla mahdollista korvata Fast Track Pro RME Fireface 400:lla tai Focusrite Saffire 24:llä (ovat tarjolla jo nyt, mutta äänityskoneesta puuttuu firewire-liitäntä, joten tarttis vaihtaa koko äänityskone sit), muuttaisko tää tilannetta jotenkin olennaisesti? Toi RME:n peli on näistä laadukkain, jotenkin seuraisko sen käyttöönotosta, että Tubeprellä vois heittää vesilintua? Jos näin, ni miten laadukas etuaste pitäis olla että se ois laadukkaampi kuin RME:n omat?
Höperö bonuskysymys (en ymmärrä sähköstä mittää): Jos joku jaksais juurta jaksain selittää, että mitä etuaste käytännössä tekee signaalille, että haluttu ääni vahvistuu muttei kohina? Lueskelin wikistä, että "A preamplifier might load the microphone with low impedance, forcing the microphone to work harder and so change its tone quality." Tarkoittaako tää nyt sitä, että etunen vaikuttaa nimenomaisesti siihen, miten mikki ylipään kykenee poimimaan asioita? |  Aki
01.09.2012 06:05:41 | |
|
Vastaan kaikkiin kysymyksiisi samalla tavalla:
Kokeile.
Kotistudiossa kun teette, voi aikaa käyttää kokeiluun ja testailuun vaikka kuinka paljon. Se on ainut tapa millä löytyy teidän kappaleille, sovituksille, äänitystilalle, taidoille ja korville parhaiten sopiva kalusto ja työtapa.
"Jos ei kunnolla kuule mitä tekee/on tullu tehtyä, niin käy kuin valtion firmassa. Tietämätön laittaa osaamattoman tekemään tarpeetonta, ni siinä on koko turha työ vaarassa mennä ihan hukkaan."
- rintapek 10.1.2012 |  Aukikco
01.09.2012 20:03:07 (muokattu 01.09.2012 20:03:41) | |
|
Meinasin laittaa kysymykseeni liitteeksi disclaimerin: Tiedän kyllä, että ykkösvastaus on "kokeile", ja on itsestäänselvää että niin myös teemme, mutta kiinnostaa silti ihmisten mielipiteet, kokemus ja viisaus asian suhteen, ja tiedän sellaista täällä muutenkin jaettavan, joten tuskinpa se mahdotonta on tässäkään tapauksessa ;)
En kaipaa Totuuksia, kaipaan mielipiteitä. |  Klezberg
02.09.2012 10:52:50 (muokattu 02.09.2012 12:24:02) | |
|
Presonus Tubeprestä sen verran että kohisee jos gain täytyy kääntää läheskään täysille. Mulla on äänikorttina Presonuksen Firestudio Mobile, jonka mikkietuset ovat omaan käyttööni oikein mukavat ja gain riittää myös nauhamikille (MXL R144). Sama nauhamikki tuon Tubepren kanssa, ja gainin riittävyys on siinä ja siinä ja selvästi kohisee.
Mutta silti välillä käytän sitä Tubepretä, kohinakin on vain elämää. Lähinnä kuitenkin vain laulun kanssa, kitaran kanssa voi olla heikkoa.
PS. Mä kokeilin vähän miltä akkari kuulostaa tuon mun nauhamikin ja tubepren kautta. Kun gaini oli täysillä, herkkyys riitti kitaran lähimikitykselle. Mutta tuolla mikillä ainakin tulee hyvin voimakas proximity-ilmiö, matalat korostuvat. Niitä pystyy kyllä hyvin leikkaamaan eq:lla, mutta sitten alkaa tuo kohina tuntua. Ei siitä muutenkaan tuntunut tulevan kovin hyvää. Itse ottaisin akkarin jollain konkkamikillä, kun puhutaan näistä kotistudiohintaisista värkeistä (eikä mulla muusta olekaan kokemusta).
Mutta niinkuin Aki sanoo, kannattaa kokeilla itsekin.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | Aki
02.09.2012 11:27:17 | |
|
Aukikco: kiinnostaa silti ihmisten mielipiteet, kokemus ja viisaus asian suhteen
Ole hyvä. Jos jotain niin kokemus opettaa juuri sen ettei tässä teidänkään tapauksessa ole oikein mitään tiettyä miten asiat "kannattaisi" tai "kuuluisi" tehdä. Muuta kuin se joka kuulostaa parhaalta. Jos et osaa eritellä tänhetkisessä työtavassanne tai lopputuloksessa mitään mitä haluaisit muuttaa, älä muuta mitään.
Tämä oli selkeintä rautalankaa mitä mun pajasta löytyy.
"Jos ei kunnolla kuule mitä tekee/on tullu tehtyä, niin käy kuin valtion firmassa. Tietämätön laittaa osaamattoman tekemään tarpeetonta, ni siinä on koko turha työ vaarassa mennä ihan hukkaan."
- rintapek 10.1.2012 | |
Aki: Ole hyvä. Jos jotain niin kokemus opettaa juuri sen ettei tässä teidänkään tapauksessa ole oikein mitään tiettyä miten asiat "kannattaisi" tai "kuuluisi" tehdä. Muuta kuin se joka kuulostaa parhaalta.
Niin, siksi en kysynytkään, miten asiat kuuluisi tehdä.
Mutta ehkä vielä tarkennukseksi: Miten sinä tekisit? (En kohdista tätä kysymystä vain sinulle Aki vaan ihan kaikille.)
Kiitos silti rautalangasta. | |
Aukikco: Niin, siksi en kysynytkään, miten asiat kuuluisi tehdä.
Mutta ehkä vielä tarkennukseksi: Miten sinä tekisit? (En kohdista tätä kysymystä vain sinulle Aki vaan ihan kaikille.)
Kiitos silti rautalangasta.
Kokeilisin miten kitara äänittyy sillä NT1:llä.
Kokeilisin miltä NT1 kuulostaa laulussa Tubepren kanssa.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Uskoisin että Nt1 voittaa c2000b:n, en ole testanut mutta nt1 on kuulemma hintalaatusuhteelta yks kovimmista. Suosisin vaihtamaan samanlaiset mikit, jos joskus teet stereoäänityksiä. ja jos sähkäri tulee messiin niin torilta saa sm 57 mikin 50-70e.
www.halondesign.com |  djtremolo
03.09.2012 18:13:51 (muokattu 03.09.2012 18:17:29) | |
|
...mitä etuaste käytännössä tekee signaalille, että haluttu ääni vahvistuu muttei kohina?
Kyllä siellä samalla tavalla vahvistuu sekä haluttu ääni että kohina. Ja jokainen laite signaaliketjussa lisää tietenkin myös oman kohinansa.
Tärkeintä onkin, että äänen alkulähteillä ja koko ketjussa pidetään huolta siitä, että kohinat ja häiriöt _minimoidaan_. Jonkun verran asiaa voi jälkityössä auttaa joko gatella/expanderilla tai vartavasten kohinanpoistoon tehdyllä vastameluhärvelillä, mutta ne on sitten laastaria eikä varsinaista parantamista.
Lueskelin wikistä, että "A preamplifier might load the microphone with low impedance, forcing the microphone to work harder and so change its tone quality." Tarkoittaako tää nyt sitä, että etunen vaikuttaa nimenomaisesti siihen, miten mikki ylipään kykenee poimimaan asioita?
Kyllä se äänensävyyn vaikuttaa. Tässä viitataan käsittääkseni etuvahvistimen tuunaukseen, jossa etusen sisääntuloimpedanssia muutetaan ja samalla soundi muuttuu.
Joissakin etusissa impedanssi on etupaneelista säädettävä ja siitä voi sitten ruuvata mieleisekseen. Yleensä se on kuitenkin kiinteä. Nyrkkisääntönä sanovat, että etusen impedanssi pitäisi olla noin 10 kertainen mikin impedanssiin nähden.
Edit: alkuperäiseen kysymykseen. Äänestän omatoimista kokeilua, mutta ite varmaan aloittaisin Rode lauluun ja AKG kitaralle. Riippuu mitä haetaan, mutta yhteisellä mikityksellä voisi myös kokeilla. Sun tapauksessa ei ole kahta samanlaista mikkiä, joten ei oikein voi ottaa stereona koko artistia. Mono on ihan jees.
If I seem super human, I have been misunderstood. | |
djtremolo: Kyllä siellä samalla tavalla vahvistuu sekä haluttu ääni että kohina. Ja jokainen laite signaaliketjussa lisää tietenkin myös oman kohinansa.
Miksi signaalia ei sitten voi yhtä hyvin jälkeenpäinkin ajaa etuasteen läpi? (Poislukien tietysti se, että jokainen uusi prosessointi piuhoineen jonkin verran heikentää signaalia) | |
Aukikco: Miksi signaalia ei sitten voi yhtä hyvin jälkeenpäinkin ajaa etuasteen läpi? (Poislukien tietysti se, että jokainen uusi prosessointi piuhoineen jonkin verran heikentää signaalia)
Koska haetaan järkevää signaaliketjua, jossa joka vaiheessa kamppaillaan tallennettavan signaalin puolesta toisaalta suhinaa ja toisaalta säröä vastaan. (Jos halutaan suhinaa tai säröä, voidaan toki mieltää nämä elementit signaaliksi.)
Jos alkuvaiheessa saadaan enemmän suhinaa kuin signaalia, ei sitä lisäämällä vahvistusasteita jälkikäteen voida poistaa. Sama koskee säröä.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | Aki
05.09.2012 18:35:54 (muokattu 05.09.2012 18:36:31) | |
|
Aukikco: Miksi signaalia ei sitten voi yhtä hyvin jälkeenpäinkin ajaa etuasteen läpi?
Koska mikrofonin kytkeminen linjaliitäntään muuttaa soundia pahimmillaan hyvinkin paljon. Tämä johtuu väärästä impedanssista. "Impedance matching" on ihan kätevä hakulause Googleen, jos haluat tietää lisää.
"Jos ei kunnolla kuule mitä tekee/on tullu tehtyä, niin käy kuin valtion firmassa. Tietämätön laittaa osaamattoman tekemään tarpeetonta, ni siinä on koko turha työ vaarassa mennä ihan hukkaan."
- rintapek 10.1.2012 | |
Aukikco: Miksi signaalia ei sitten voi yhtä hyvin jälkeenpäinkin ajaa etuasteen läpi? (Poislukien tietysti se, että jokainen uusi prosessointi piuhoineen jonkin verran heikentää signaalia)
Kyse on nimenomaan optimaalisen siirtoketjun tekemisestä, kuten edellä jo todettiinkin. Mahdollisimman aikainen esivahvistus siirtää häiriöitä ja itse signaalia kauemmas toisistaan, eli käytännössä vahvistetaan ääntä silloin, kun kohina on vielä mahdollisimman pientä. Toisin sanoen, sillä parannetaan signaali/kohinasuhdetta.
Koska nykyään kuitenkin iso osa äänilaitteista on digitaalisia, olisi teoriassa kiva, että AD-muunnos tehtäisiin jo mikrofonin sisällä tehtaan sedän suunnittelemalla tavalla. Siitä eteenpäin ei sitten signaali enää vääristyisi. Digimikkejä on olemassa, mutta harvinaisiahan ne on.
Käytännössä kuitenkin yleensä halutaan, että roinat on keskenään helposti yhteensopivia olemassaolevan kaluston kanssa. Mikki- tai linjatasoinen XLR liitäntä on niin yleinen, että suurin osa haluaa kytkeä laitteensa niin.
Jos mikit/piuhat/etuset on ehjiä ja tarkoituksenmukaisia, niin niiden vaikutus lopputulokseen on häviävän pieni. Paljon isompi merkitys on sillä, miten mikki on sijoitettu ja paljonko on taustamelua.
If I seem super human, I have been misunderstood. | |
djtremolo:
Koska nykyään kuitenkin iso osa äänilaitteista on digitaalisia, olisi teoriassa kiva, että AD-muunnos tehtäisiin jo mikrofonin sisällä tehtaan sedän suunnittelemalla tavalla. Siitä eteenpäin ei sitten signaali enää vääristyisi. Digimikkejä on olemassa, mutta harvinaisiahan ne on.
Tuossa on ongelmana samplaystaajuuden (pienet) erot, jos kukin mikki tekee muunnoksen itse.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | Aki
06.09.2012 00:16:49 | |
|
Klezberg: Tuossa on ongelmana samplaystaajuuden (pienet) erot, jos kukin mikki tekee muunnoksen itse.
Digimikit olisi tietysti slavena äänikortille, ja seuraisi sen synkkaa.
"Jos ei kunnolla kuule mitä tekee/on tullu tehtyä, niin käy kuin valtion firmassa. Tietämätön laittaa osaamattoman tekemään tarpeetonta, ni siinä on koko turha työ vaarassa mennä ihan hukkaan."
- rintapek 10.1.2012 | |
Aki: Digimikit olisi tietysti slavena äänikortille, ja seuraisi sen synkkaa.
OK, meinasin lisätäkin että vaatisi semmoista.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Jep, digitaalisuudessa on omat hankaluutensa, tuo synkkaus on yksi niistä. Toki siihenkin on standardit olemassa. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan ala kehittyy ja kuinka nopeasti.
http://www.neumann.com/img/Linkgraphics/Solution-D_E.pdf
If I seem super human, I have been misunderstood. |  kivi
06.09.2012 14:47:40 | |
|
djtremolo:
Koska nykyään kuitenkin iso osa äänilaitteista on digitaalisia, olisi teoriassa kiva, että AD-muunnos tehtäisiin jo mikrofonin sisällä tehtaan sedän suunnittelemalla tavalla. Siitä eteenpäin ei sitten signaali enää vääristyisi. Digimikkejä on olemassa, mutta harvinaisiahan ne on.
Ei olisi kiva. On hyvin paljon sellaista signaaliin vaikuttavaa tekemistä joka pitää saada hoidettua ennen kuin mennään ensimmäiseenkään A/D-muuntimeen. Eikä näitä asioita voi kokonaan korjata nostamalla näytteenottotaajuuttakaan, kun digitaalipuolella ne turhat desimaalit sitten vaan surisee lisää korvissa.
;-P
(Vaikka tietysti, mitäs väliä sillä sitten on jos soittimissa on aktiivielektroniikka ja rummut tulee sampleista :-( kuten aivan liian monella kysyjällä näyttäis olevan...) | |
kivi: Ei olisi kiva. On hyvin paljon sellaista signaaliin vaikuttavaa tekemistä joka pitää saada hoidettua ennen kuin mennään ensimmäiseenkään A/D-muuntimeen.
No joo :) Meitä haluajia on moneen junaan onneksi. Eipä toi digimikki varmaan ainoaksi tekniikaksi tule pitkään aikaan jos koskaan. Mutta se on komiaa, jos on olemassa vaihtoehtoja.
(Vaikka tietysti, mitäs väliä sillä sitten on jos soittimissa on aktiivielektroniikka ja rummut tulee sampleista :-( kuten aivan liian monella kysyjällä näyttäis olevan...)
Tiedän että tiedät, mutta silti pitää muistuttaa, että eihän digitaalisuus ota mitään kantaa siihen, mitä äänitetään. Se voi olla vaikka laulua au naturel.
Sämplejä yms tuunausta ei kannata kriminalisoida. Ne käyttää, jotka tykkää että niin tulee parempaa settiä. Joissakin musiikkityyleissä olisi naurettavaa olla käyttämättä.
If I seem super human, I have been misunderstood. | |
djtremolo: No joo :) Meitä haluajia on moneen junaan onneksi. Eipä toi digimikki varmaan ainoaksi tekniikaksi tule pitkään aikaan jos koskaan. Mutta se on komiaa, jos on olemassa vaihtoehtoja.
Itse asiassa digimikit ovat nykyään hyvinkin yleisiä, mutta ne käyttävät USB:ia sekä virtalähteenä että signaalin välittämiseen. Verrattuna Neumannin Solution-D:hen ne ovat aika leluja, Neumannin softassa esim. on jonkinlainen channel strip kompuroineen ja limitttereineen - tosin EQ-osaltolta löytyy vain low-cut. Olisihan se kätevää jos esim. cubasen tai toolsin kautta voisi valita suoraan mikin suuntakuvion ja säätää vaimennusta, monikapselisessa mikissä vaihtaa kapselia yms. Synkkaa varten on kaksi moodia, ON ja OFF periaatteessa. Paras saundi (vähiten jitteriä) saadaan aina paikallisella oskillaattorilla, ja tuolla Neumannin esitteellä mielestäni annetaan väärää infoa näytteenottotaajuuden muunnoksesta: se pystytään kyllä nykyään tekemään ilman ylimääräistä latenssia tai äänenlaadun huononemista, mutta toisaalta sellaisia interfaceja joissa on näytteenottotaajuuden konvertteri joka ADAT, TOSLINK, S/PDIF tai AES/EBU tulossa ja riittävä määrä kanavia on aika vähän olemassa ja hinnat siksi korkeita (jos ei lasketa mukaan esim. vanhaa Sound Blaster äänikorttia, eikä siinäkään ulkoisia digituloja ollut kaiketi kuin kaksi + sisäinen CD-asemalle parhaissa malleissa).
Mutta USB-formaatissa just esim. laulua harrastavalle ihmiselle digimikki sopii hyvin, toivottavasti nuo USB-mikit vielä vähän kehittyvät ja integroituvat paremmin äänityssoftiin. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
