Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Primates: Kaksi kysymystä Tohtori Toonika -oppikirjan pohjalta:
 
1. Kirjassa kerrotaan mollin kuudennen sointuasteen olevan sekä toonikatehoinen että subdominantin sukuinen. Voiko sointua siis käyttää toonikan lisäksi subdominanttina? Esiintyykö tällaisia kaksitehoisia sointuja duurissa?
 
2. Luonnollisen molliasteikon mukaista viidettä astetta eli mollisointua kuvataan dominanttiteholtaan laimeaksi. Voiko sitä kuitenkin nimittää dominantiksi, vaikka siitä puuttuu johtosävel?
 
Tervehdys!
 
Perinteisen analyysimallin mukaisesti kaikilla sointuasteilla on omat tehonsa. Esim. C-duurissa: C = Toonika, Dm = Submediantti, Em = Mediantti jne.
(En muista kaikkia ulkoa, kun ei ole juuri nyt kirjoja käsillä...)
 
Kirjassamme on käytetty Pop & Jazz teoriassa paljolti viljeltyä yksinkertaistettua luokittelua, jossa kaikki sointuasteet "pyöristetään" kolmeen päätehoon (toonika, subdominantti ja dominantti).
 
1. Jos esim. C-duurissa tehdään harhalopuke F - G - Am, A-mollisointu kuulostaa korvaamme toonikalta. Mutta jos lopukkeessa on vaikkapa soinnut Am - G - C, A-mollisointu kuulostaakin tässä yhteydessä enemmän subdominantilta. Soinnun teho siis riippuu tilanteesta (sointujärjestys, -rytmi, tempo jne.), ja vastaava ajatusmalli toimii myös mollissa.
 
2. Sana "dominantti" voi tarkoittaa -säveltä, -sointua, tai -tehoa. Luonnollisessa molliasteikossakin viides sävel(aste) on nimeltään dominantti, mutta jotta dominanttiTEHO tulisi oikeaoppisemmin määriteltyä, dominanttisävelen päälle rakennetussa soinnussa tulisi olla myös sävellajin johtosävel mukana (ja soinnun septimi).