Media ja viihde ›

The Woman in Black (BD) 2,5/5
 
Aijaijaijai, miksimiksimiksimiksi. Uusin versio Naisesta mustissa on erittäin kauniisti kuvattu ja lavastettu kummituselokuva, jonka päätapahtumapaikkana käytetty kartano on niin pelottavan näköinen ilmestys sisältä ja ulkoa, että jo se pelkästään saisi ihokarvat pystyyn. Miksi sitten koko elokuva on turboahdettu täyteen isojen äänitehosteiden saattelemia PÖÖ-efektejä? Miksi se nykypäivänä niin vaikea luottaa painostavaan tunnelmaan säpsäytysten sijaan? Varasin tämän elokuvan ihan tarkoituksella sellaiseen iltaan kun olen yksin kotona, sammutin sateisena iltana kaikki valot ja toivoin kokevani edes jonkinlaista jännitystä tämän kanssa. Mutta jatkuvan säikyttelyn seurauksena katsomiskokemus kääntyi hiljalleen vitutukseen. Imdb:n palstalla joku sanoi osuvasti, "se että kutsuu kauhuelokuvaa pelottavaksi sen perusteella, että se saa säikähtämään on kuin joku kutittelisi sinua komedian ajan ja kutsuisi sen perusteella elokuvaa hauskaksi". Olihan tässä hyvätkin puolensa, visuaalisuus ennen kaikkea ja osa niistä säpsäytyksistä oli oikeasti tehokkaita. Mutta silti pidin siitä 80-luvun versiosta enemmän, siinä ei ollut kuin yksi "jump scare" ja sekin loppupuolella. Pettymys kuitenkin kokonaisuutena, odotin kaikkien kehujen jälkeen oikeasti pelottavaa leffaa, mutta ei.
 
A Mighty Wind (DVD) 4/5
 
Tämähän oli hauskempi kuin muistinkaan. Christopher Guestin johtama "Spinal Tap" -kolmikko on tässä samanlaisessa dokumenttityyliin kuvatussa leffassa folk-bändi, joka ottaa kahden muun folk-ryhmän kanssa osaa alan suuren tuottajan jäähyväiskonserttiin. Varsinkin Eugene Levy ja Fred Willard sai repeilemään ihan urakalla. Komedian lisäksi leffassa on myös ihan aitoa sydäntä ja lempeyttä mukana, draama kulkee komedian kanssa käsi kädessä.
 
The Reptile (BD) 3/5
 
Perus-Hammeria hyvässä ja pahassa. The Reptileä monet kehuvat yhdeksi Hammerin parhaista, mutta minusta tämä oli "täytepala", varsinkin kun ajattelee sitä toista samoissa lavasteissa samaan aikaan kuvattua leffaa (Plague of the Zombies). Blu-ray näytti vähän turhankin yksityiskohtaisesti pääosamonsterin maskeerausta.
 
Star Wars (BD) 5/5
 
Aijai, olihan se karkkia hd:na. Se perhanan Jabba-kohtaus ketutti, samoin kuin ne lisätyt stormtroopereiden dinoratsut, mutta äkkiä ne sitten unohtui katsellessa. Mutta suurin pettymys oli huomata, että upea dokumentti Empire of Dreams ei olekaan mukana BD-boksissa! Ekstroissa on vain lähinnä vanhoja elokuvan aikaan ilmestyneitä lyhyitä haastiksia. Miksihän tuo kaikista kattavin Star Wars-historiikki oli jätetty pois? No tietty se on sitten mukana tulevalla 3D-bluray-ultimateboksilla....
 
Dressed to Kill (BD) 3,5/5
 
Meninpä spoilaamaan itseltäni murhaajan jo ennakkoon YouTuben trailerin kommentteja katsoen... No, eipä tuo haitannut katsomista juurikaan. DePalman eroottissävytteinen trilleri oli melkolailla sellainen kuin odotinkin. Ihan ensimmäinen kohtaus suihkussa aiheutti kyllä vähän vaivautumista, varsinkin yököttävän musiikin takia. Mutta ohjaustyönähän tämä oli melkoinen mestarinäyte, avainkohtaukset näyttivät juuri siltä, että kaikki kuvat on mietitty sekunnilleen storyboardien kanssa etukäteen. Kohtaus taidenäyttelyssä oli tarinan kannalta melko tarpeettoman korostettu, mutta kenties mieleenjäävin osio elokuvasta, vaikka sen täydellisyydentavoittelussa haiskahtaakin jo melkein jonkinlainen elvistely. Leffassa myös käytetään jo melkein liiotteluun asti sitä DePalman vakiokikkaa, jossa kuva tarkennetaan samaan aikaan lähelle ja kauas. Enkä kyllä olisi uskonut elokuvan loppuvan noin hävyttömään itsensä toistamiseen DePalman osalta... Silti oikein jees!