| Aihe: Putkivahvistin ja dynamiikkavaihtelut? | 1 |
|---|
|
Olen soittanut erilaista musaa sekä radiosta että CD-levyiltä
putki-Bugerani kautta siinä toivossa, että kaiutinkartio vähän
pehmenisi kuin kengät niitä käytettäessä.
Viimeksi olen soittanut klasaria, mm. Maria Callas'in "kailotusta"
kokoelma-CD:ltä. Yllätyksekseni havaitsin, että dynamiikkavaihtelut
putkivahvarilla tuntuvat huomattavasti laajemmilta kuin stereolaitteilla,
niin, että Bugeran potikkaa pitää pyörittää forte-kohdissa hieman
vastapäivään, jotta naapurit eivät ns. kyrsiintyisi.
Liekö kyseessä nimenomaan putkivahvarin ominaisuus, vaiko vaikkapa
se, että stereoäänitettä soitetaan monolaitteella? | |
dilet_antti: Liekö kyseessä nimenomaan putkivahvarin ominaisuus, vaiko vaikkapa
se, että stereoäänitettä soitetaan monolaitteella?
No tuo ja/tai sitten erittäin värittynyt taajuusvaste. Joillain taajuuksilla on radikaaleja vaimentumia ja toisinaan sit taas vähintään yhtä hurjia korostuksia. Tästä seuraa melko varmasti vähintäänkin "mielenkiintoinen" soundi ja varmasti myös osuu sopivilla keskialueen taajuuksilla korvaan melkoisina korostuksina äänenvoimakkuudessakin.
Jos ja kun sun trankkuvahvarin virranantokyky ei lopu kesken tms. yhtä epätodennäköistä normikuuntelulla, niin ei se sitä dynamiikkaa jarruta. Eri asia on sit, kun pistetään poppikoneet kovempaan rääkkiin ja volapotikat kaakkoon. Siinäkin kohtaa kyllä tosin putkivahvari alkaa rajoittamaan varmaan aiemmin dynamiikan määrää säröytymällä enemmän.
"I like big tits and an onion butt." "What's an onion butt?!" "It's an ass that brings tears to your eyes." | |
Antti1: No tuo ja/tai sitten erittäin värittynyt taajuusvaste. Joillain taajuuksilla on radikaaleja vaimentumia ja toisinaan sit taas vähintään yhtä hurjia korostuksia. Tästä seuraa melko varmasti vähintäänkin "mielenkiintoinen" soundi ja varmasti myös osuu sopivilla keskialueen taajuuksilla korvaan melkoisina korostuksina äänenvoimakkuudessakin.
Kiitos vastauksesta.
Olen lähinnä blues-, rock ja Hendrixhemmo. Lähes ensimmäistä kertaa elämässäni
menin kananlihalle klasaria kuunnellessa, tuon Bugeran kautta. Juuri kuuntelen
kokoelmalevyä Classic Experience, ja nyt vasta oikeastaan ymmärrän miksi
klassisella musiikilla on niin fanaattisia kannattajia. Pienet saundin nyanssit
tulevat niin rutkasti selvemmin esille 260:n euron putkikombolla kuin
stereolaitteilla. :o
Toki solid-state(?) laitteillakin luultavasti saa (lähes?) vastaavan saundin, mutta euroja joutuu pinoamaan kaiketi vähintään kymmenkertaisesti tai jopa huomattavasti
enemmänkin? | |
dilet_antti: Toki solid-state(?) laitteillakin luultavasti saa (lähes?) vastaavan saundin, mutta euroja joutuu pinoamaan kaiketi vähintään kymmenkertaisesti tai jopa huomattavasti
enemmänkin?
No enpä tiedä tuosta... Sanotaanko, että millään hifiksi kutsuttavalla laitteella sä et saa yhtä värittynyttä ja huonoa ääntä ulos, kuin tuolla vahvarillasi. Suurin syy siitä omituisuudesta/hyvyydestä/huonoudesta johtuu käyttämästäsi kaiuttimesta, eikä niinkään vahvistimesta. Mut jos se on mieleen, niin mitäpä sitä sitten kiistämään. Sun vahvarisi nyt ei vaan toista alimpia, eikä ylimpiä taajuuksia ja kaikki siinä välilläkin muistuttaa luotisuoran taajuusvasteen sijaan vuoristorataa.
"I like big tits and an onion butt." "What's an onion butt?!" "It's an ass that brings tears to your eyes." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
