| Aihe: Melodian kehittäminen | 1 |
|---|
|
Miksi hyvää melodiaa on hankala keksiä? Tuntuu että tulee aina liian humppaa ja pliisua, eik koskaan keksi mitään tarttuvaa. Mikä neuvoksi?
"Historys Written Today". |  Numb
11.08.2012 11:55:11 | |
|
Jos hyvän melodian tekeminen olisi helppoa, kaikki tekisivät niitä.
Tekemällä niitä tulee, jos on tullakseen. Ja sisäistä radiota kuuntelemalla joskus. |  levesinet
13.08.2012 13:59:39 (muokattu 13.08.2012 18:42:47) | |
|
Kerää yhteen parhaita melodioita ja analysoi niitä. Mikä tekee niistä hyviä verrattuna muihin? Toistuuko jokin juttu kahden tai neljän tai kahdeksan tahdin välein? Samanlaisena vai eri moodissa?
Onko gap fill -käsite tuttu? Musikaaleissa ja elokuvamusiikissa monet vanhat tunnetut melodiat ovat gap fill -tyyppiä. Käsitteestä on ollut minulle hiukan hyötyä.
Entäs johtosävelet? Kromaattiset sävelet? Esim. C-duurissa h->c mutta myös es->e ja fis->g. Tai Michel Legrandin Cherbourgin sateenvarjoissa ne risuaitasävelet. Moni tykkää mutta ei sovi kaikkiin tyylilajeihin.
En minä osaa auttaa, kun en ole varsinaisesti opiskellutkaan äänenkuljetusta. :D
Siellä kai kuitenkin pistetään vertailemaan erilaisia melodioita, esim. nousevaa c d e f g ja laskevaa g f e d c. Ne kun laitetaan pötköön saadaan c d e f g f e d c. Usein kuitenkin suuntaa vaihdettaessa tehdään sellanen pieni hyppy: c d e g f e d...
Sitten on sellainen ilmiö kuin melodinen molli (ei sovi kaikkiin tyyleihin). Siinä ilmenee, että nousevassa melodialinjassa nuoteilla on taipumus olla alentamattomia tai ylennettyjä. Laskevassa melodialinjassa tilanne on toisinpäin. c d es f g a b c bes as g f es d c
Mutta ei sen tarvitse olla nimenomaan molli, vaan esim. soinnun C6 mukaan ensin c d e f g ja sitten DbMaj mukaan as g f es des.
Noh, en nyt ole pianon ääressä, joten saatan kirjoittaa mitä sattuu.
Melodioiden analysoinnista tulee mieleeni että kieliteknologiassa hyödynnetään N-grammeja eräänlaisena työkaluna. Melodian tapauksessa ei tarkastellakaan kirjaimia tai tavuja tai sanoja vaan esimerkiksi melodisia intervalleja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/N-grammi
Sitten voi laskea erilaisten kahden tai kolmen peräkkäisen melodisen intervallin esiintymistiheyttä eri säveltäjillä tms.
Valitettavasti vaan rytmi on yhtä keskeisessä osassa. Ja loppujen lopuksi pitäisi huomioida kaikki joskus kuullut melodiat ja huomioida niiden esiintymiskontekstit ja sitä kautta arvioida, miten ne assosioituvat uuteen melodiaan ja vaikuttavat kuuntelukokemukseen semanttisella tasolla. Mission impossible. | |
levesinet: Onko gap fill -käsite tuttu? Musikaaleissa ja elokuvamusiikissa monet vanhat tunnetut melodiat ovat gap fill -tyyppiä. Käsitteestä on ollut minulle hiukan hyötyä.
Meinaako tuo gap fill sitä, että jos pomppaa sävelten yli, niin seuraava nuotti osuu siihen väliin?
Nopeella googletuksella ainakin näin ymmärsin. Samalla löyty kyllä myös kritiikkiä, että ilmiö johtuis siitä, että korkeelta yleensäkin todennäköisemmin tullaan alaspäin ja matalalta ylöspäin, eikä gap filliä välttämättä esiinny mitenkään erityisen usein jos esim. ihan matalalta hyppää ylöspäin ja melodialla on vielä tilaa mennä helposti ylöspäin.
Oli miten oli, jos nyt kirjoitin samasta asiasta, niin ajatuksenahan tuo on mielenkiintoinen. | levesinet
13.08.2012 15:42:00 (muokattu 13.08.2012 16:49:18) | |
|
Jotain sellaista se tarkoittaa. Tosiaan siitä on ollut minulle äskettäinkin hiukan hyötyä ihan vaan epämääräisenä käsitteenä.
Yliopistossa leikin aikanaan keinotekoisilla neuroverkoilla. Ajattelen joskus pianon koskettimistoa sellaisena neuroverkkona, jossa jokainen kosketin on neuroni. Jos soitan gap fill -periaatteella vaikkapa ensin g:n ja sen perään sekstiä ylempää e:n, niin ajattelen, että nämä kaksi neuronia ovat nyt vähän inhiboituja tai jotenkin sellaisessa tilassa että ne eivät aktivoidu uudelleen yhtä helposti kuin niiden välissä olevat neuronit, joiden laukeamiskynnystä ne ovat itse asiassa madaltaneet...
Jos tekee ison hypyn eikä pian kuljeta melodiaa väliin jäävään aukkoon, niin vaihtoehtona on edetä vuorotellen siellä matalalla ja korkealla. On siis ikään kuin kaksi melodialinjaa, kunnes ne mahdollisesti yhdistyvät eli gap fill toteutuu.
http://fiftyninety.fawmers.org/songs/14011
Biisi lähti liikkeelle yhdestä köyhästä ideasta: tee gap fill melodia. Seuraava idea oli: tee tällä kertaa se hyppy alaspäin eikä ylöspäin... Olisipa komppaaja-käyttäjä vielä täällä - hän arvosti kykyä työskennellä ilman inspiraatiota. :D
Oikeastaan voisin nyt kirjata itselleni muistiin, että jos melodian tuottaminen tuottaa ongelmia, niin aloittaa pelkästään melodian rytmistä ja sijoittelee nuotit sitten toisessa vaiheessa eri korkeuksille jonkin sointukulun mukaan. | |
levesinet: Jos tekee ison hypyn eikä pian kuljeta melodiaa väliin jäävään aukkoon, niin vaihtoehtona on edetä vuorotellen siellä matalalla ja korkealla. On siis ikään kuin kaksi melodialinjaa, kunnes ne mahdollisesti yhdistyvät eli gap fill toteutuu.
http://fiftyninety.fawmers.org/songs/14011
Biisi lähti liikkeelle yhdestä köyhästä ideasta: tee gap fill melodia. Seuraava idea oli: tee tällä kertaa se hyppy alaspäin eikä ylöspäin... Olisipa komppaaja-käyttäjä vielä täällä - hän arvosti kykyä työskennellä ilman inspiraatiota. :D
Hyvä esimerkki ja muutenkin hyvä melodia. Lyön plussan. Tarvii joskus itekkin kokeilla tolta pohjalta jotain. | |
Viimeksi kun osallistuin samantapaiseen keskusteluun niin taisin vielä antaa vastaesimerkkinä Charles Chaplinin suositun kappaleen nimeltä Smile (Hymy, elokuvasta Nykyaika), jossa ei juuri esiinny hyppimistä vaan hallitseva intervalli on sekunti. | |
levesinet: Viimeksi kun osallistuin samantapaiseen keskusteluun niin taisin vielä antaa vastaesimerkkinä Charles Chaplinin suositun kappaleen nimeltä Smile (Hymy, elokuvasta Nykyaika), jossa ei juuri esiinny hyppimistä vaan hallitseva intervalli on sekunti.
Kun mietin juuri tätä melodiaa, niin tulee mieleen että melodian teho ei tule vain sarjasta säveliä, vaan siihen vaikuttaa melodian rytmi myös. Pitkät ja lyhyet sävelet, tauot, mitä vielä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
