Yleistä keskustelua musiikista ›

Olihan se melkoista brittiläisen musiikin sinfoniaa. Kyllä tuo maa on sen verran paljon hyvää musaa tuottanut vuosien varrella, että sitä kelpaa esitellä.
 
Stonesia ja Maccaa ei lopulta nähty. mutta The Beatles-musiikkia tuli silti (Because, Here Comes The Sun, A Day In The Life). En tiedä pitäisikö Lennon laskea esiintyjien joukkoon, vaikka Imagine näytettiinkin videolta. Russell Brandin tulkinta I Am The Walrusista oli vähän omituinen, mutta jollain kumman tavalla toimiva.
 
Illan kohokohtia olivat ehdottomasti Fatboy Slim, The Who, Eric Idle, Kaiser Chiefs, Beady Eye ja Spice Girls. Myös Ray Davies esittämässä Waterloo Sunsetia oli hyvä ja Freddie Mercury ennen Queenin esiintymistä. Plussaa myös Bowien muistamisesta. Ja tietysti Lennonista, jonka videomateriaali oli kaivettu Yoko Onon arkistoista ihan päättäjäisiä varten. Tuota ei oltu aiemmin nähty missään.
 
Urheilijat olisi tietysti voineet olla siellä paikoillaan jo alusta lähtien, nyt homma vähän lässähti kun samoja biisejä jouduttiin soittamaan kaksi kertaa koska urheilijoita ei saatu stadionilla tarpeeksi ripeään tahtiin.
 
Ed Sheeranin ääni ei riittänyt alkuunkaan Pink Floydin Wish You Were Hereen (vaikka muuten olikin ihan OK versio, ja olihan siellä soittajia niin Floydista kuin Genesiksestäkin) ja Jessie J Queenin solistina oli aivan täysi vitsi. En ollut kuullutkaan koko naisesta ennen tätä, ja taidan vältellä kuulemista tämänkin jälkeen. Samoin One Direction, Tinie Tempah ja Taio Cruz saavat painua unohduksiin ja vähän äkkiä.
 
Muutenkin taas nähtiin, että ovat nämä vanhat legendat aivan eri kaliiberia kuin yksikään nykyartisti.