| Aihe: Kuinka oppia näppäilemään kaikilla sormilla? | 1 |
|---|
 Todd
05.08.2012 23:34:55 | |
|
Mietin tuossa soitellessani tuota oikean käden asentoani että luultavasti saisin helpotettua soittoa paljonkin ottamalla myös loput sormet käyttöön. Olen tähän asti soitellut kolmella sormella pitäen sähkökitarasta opittuna nimettömän ja pikkusormen kiinni kannessa tasapainoittamassa kättä. Olisiko mitään vinkkejä laittaa millä saisin harjoiteltua pikku hiljaa nostamaan myös loput sormet irti kannesta?
Käännän napojen polariteetin tämän kävyn ja paperiklemmarin avulla. Sitten teen suprajohteen merivedestä ja kuolleesta oravasta. -Angus MacGyver |  Zeeboo
06.08.2012 00:26:40 (muokattu 06.08.2012 00:27:47) | |
|
Treenaaminen ;)
Taitaa sama resepti toimia kuin muissakin tekniikkatreeneissä: hidas tempo ja aloitus tarpeeksi simppeleillä jutuilla. Kannattaa kokeilla klasaripuolelta yksinkertaisia etyydejä ja ajatuksen kanssa paneutua oikeaan käteen. Silloin kun itse aktiivimmin treenasin klasareita, tuli vastaan hyvin harvoin kappaleita joissa piti käyttää kaikkia oikean käden sormia, eli "pima" piisasi aivan mainiosti. Pikkurilli on aika heiveröinen ja vaikeasti hallittava.
Sor, Carulli, Tarrega ovat sitä ihan perussettiä. Se, että soittaako teräs- vai nailonkielisellä, peukaloplektralla vai kynnellä, on aivan sivuseikka. Lapuista löytyy sormitusohjeet useinmiten kummallekin kädelle, ja bonuksena biisit ovat vähän mielekkäämpiä soittaa kuin pelkät mekaaniset treenit.
(Itse huomasin vasta, että fingerstylerookiena oikealle kädelle "tartteis tehdä jotain", ja aloin kokeilemaan tätä samaa. Toimii.)
White men can't Monk | Todd
06.08.2012 00:41:18 | |
|
Zeeboo: (Itse huomasin vasta, että fingerstylerookiena oikealle kädelle "tartteis tehdä jotain", ja aloin kokeilemaan tätä samaa. Toimii.)
Tämäpä juuri,itselläni kyllä menee moni Emmanuelinkin biisi eikä tee niin pahaakaan,muttakun sitten hiipii mieleen että tämä voisi onnistua helpommallakin.
Käännän napojen polariteetin tämän kävyn ja paperiklemmarin avulla. Sitten teen suprajohteen merivedestä ja kuolleesta oravasta. -Angus MacGyver | mhs
06.08.2012 20:46:03 | |
|
Zeeboo: Treenaaminen ;)
Tuossahan tuo olennainen tulikin...
Treenaamiseen voisin antaa sellaisen vinkin, että kannattaa lähteä liikkeelle hyvästä käden asennosta ja soittoasennosta yleensäkin; jos oot totutellut pitämään kahta sormea kannessa, käsi on (ainakin mun anatomialla) aika rajoittuneessa asennossa, ja kämmensyrjän lihakset ovat todnäk suht passiivisessa tilassa.
Yritä vaikkapa työstää asentoa sellaiseksi, että lapa/olkavarsi kannattelee kättä (tai kitara kannattelee ja olkavarsi ohjaa), ja käsivarsi / ranne ovat mahdollisimman rentona --- että pystyt liikuttamaan kättä mahdollisimman vapaasti. Tämä on mielestäni hyvä pohja ainakin kynsillä soitettaessa, ja huomattavasti vaikeampaa käytännössä kuin teoriassa :).
Minusta perusarpeggionäppäilukompit (pima, pami, paim, ...) ovat hyvää perustreeniä oikealle kädelle ja käden asennolle. Kyllä niistä melkein musiikkiakin saa, kun vuorotellen korostaa eri sormea ja välillä vaihtaa sointuotetta. Ota avo-E, pyörittele bassoa alakielillä, liuta otetta (ilman barrea) eri asemiin ja nauti.
Jos klasari nappaa ja tykkäät soittaa yläasemista, niin Barrioksen La Catedralin eka osa mainio oikean nimettömän ja vasemman pikkusormen treeni --- ja siinä sivussa erittäin hieno biisi, jonka kehtaa mainiosti soittaa fingerstylekeikallakin. | Zeeboo
06.08.2012 21:15:17 (muokattu 06.08.2012 21:16:46) | |
|
mhs: ...Barrioksen La Catedralin eka osa mainio oikean nimettömän ja vasemman pikkusormen treeni --- ja siinä sivussa erittäin hieno biisi, jonka kehtaa mainiosti soittaa fingerstylekeikallakin.
La Catedralin Allegro Solemne - osa on myös hemmetin hyvä oikean käden äksiisi.
Oikean käden "klassinen" tekniikka ei ihan sellaisenaan istu vaikkapa boom chick - komppaukseen, koska vähemmän klasaripuolella peukalon tyvellä demppaillaan. Eipä muistu omasta konsiksen aikaisesta ohjemistosta kuin ihan yksi tai pari. Kuitenkin liputan noiden etyydien puolesta.
Toinen konsti oikean käden treenaamiseen on sitten sointukomppailu kynsimällä: biisien soinnut neliäänisenä settinä niin, että bassopuolelle tulee perusääni & kvintti E- ja A-kieleltä, loput sointuäänet "ima:lla" ylemmältä kielisetiltä. Ja ideana on soittaa alkajaisiksi soinnut blokkeina, ei arpeggioina. Ja nimenomaan niin, että skarppaa nimettömän ja pikkurillin kanssa niin, ettei niillä ala nojaamaan kanteen. Lattareihin saa varsin maukkaat kompit rakennettua tällä. Sitten bassopuolelle voi rakentaa walking-bass kuvioita ym.
Eihän se toki ihan ilman vaivan näköä antaudu, sen olen kyllä itse huomannut. Mutta pikkuhiljaa... Itselläni jonkin verran teetti hommia totutella peukalopelktraan ja samalla opetella ulos "tarregalaisesta" oikean käden tekniikasta, mutta näköjään vanhempikin koira oppii uusia temppuja. Ainakin jollain lailla.
White men can't Monk | mhs
07.08.2012 00:05:22 (muokattu 07.08.2012 00:26:35) | |
|
Zeeboo: La Catedralin Allegro Solemne - osa on myös hemmetin hyvä oikean käden äksiisi.
Joo, toki. Siinä pitää sen sormiharjoituspuolen olla aika kovassa kuosissa, jotta se musiikkikin löytyisi. Ekassa osassa pääsee amatöörikin nautiskelemaan ilman kramppeja :).
Oikean käden "klassinen" tekniikka ei ihan sellaisenaan istu vaikkapa boom chick - komppaukseen, koska vähemmän klasaripuolella peukalon tyvellä demppaillaan. Eipä muistu omasta konsiksen aikaisesta ohjemistosta kuin ihan yksi tai pari. Kuitenkin liputan noiden etyydien puolesta.
Omilta klasariajoilta tulee demppauksesta mieleen vain Barrioksen London Carape.
Mulla on oma soitto mennyt niin synkopoiduksi, että satunnaisista klasareista on iloa pienen "kurin" palauttamisessa. En ehkä kuitenkaan suosittelisi klasarietudeitä fingerstylesoittajalle --- paitsi Brouwerin I--V:ta suosittelen lämpimästi.
Toinen konsti oikean käden treenaamiseen on sitten sointukomppailu kynsimällä: biisien soinnut neliäänisenä settinä niin, että bassopuolelle tulee perusääni & kvintti E- ja A-kieleltä, loput sointuäänet "ima:lla" ylemmältä kielisetiltä. Ja ideana on soittaa alkajaisiksi soinnut blokkeina, ei arpeggioina. Ja nimenomaan niin, että skarppaa nimettömän ja pikkurillin kanssa niin, ettei niillä ala nojaamaan kanteen. Lattareihin saa varsin maukkaat kompit rakennettua tällä. Sitten bassopuolelle voi rakentaa walking-bass kuvioita ym.
Jep, tätä komppaan. Bossa vaan pyörimään --- vaikka Blue Bossasta vois lähteä. Tai jos tykkää Leonard Cohenin varhaistuotannosta, Cohen-valssikomppi käyntiin; p i (ma) i (ma) i.
Eihän se toki ihan ilman vaivan näköä antaudu, sen olen kyllä itse huomannut. Mutta pikkuhiljaa... Itselläni jonkin verran teetti hommia totutella peukalopelktraan ja samalla opetella ulos "tarregalaisesta" oikean käden tekniikasta, mutta näköjään vanhempikin koira oppii uusia temppuja. Ainakin jollain lailla.
Mä en oo käynyt peukkuplekun kimppuun, tuntui luonnottomalta. Ja kun musamaku menee enemmän brittifolkbarokin kuin boomchickin suuntaan, on ollut luontevaa pysyä puolittaisessa klasaritekniikassa John Renbournin tyyliin: ranne alas, sormet suht suorina. Kyllä tällä tavalla ameriikanperinnekin taipuu, oikeaoppisuudesta en niin perusta.
Asiaa sivuten, olin hiljattain John Prinen festarikeikalla. Heppu seisoo yksin isolla lavalla, näppäilee peukulla/peukkuplekulla ja etusormella rauhalliseen tahtiin D28:aa, ja ainakin Townes-fanin korvat täyttyvät puhtaasta musiikista. Eli oikean käden treenissäkin kannattaa yrittää muistaa, että vähemmän on usein enemmän. Mulla on tuossa vielä muutamaksi vuosikymmeneksi opettelemista :).
Keep on pickin'. |  Old Guitar
08.08.2012 14:59:57 (muokattu 08.08.2012 15:01:41) | |
|
Sormet irti kopasta. Sopivia harjoituksia keksii itsekin, kun hieman miettii.
Harjoitukset kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina. Ei välttämättä tarvi vasenta kättä käyttää. Esim. televisiota katsellessa voi harjoitella oikean käden motoriikkaa. Satojen, tuhansien elokuvien jälkeen homma alkaa pelittää.
Toki myös klassisia ja muitakin oikean käden sormiharjoituksia/etydeitä kannattaa soitella ja tutkiskella.
Tärkeää on paneutua asiaan syvällisesti ja kehittää itselleen parhaiten soveltuvat harjoitustekniikat sekä soittotyyli.
Ota iisisti - loppu lähestyy... | lolQ
19.08.2012 21:08:01 | |
|
Kokeiles semmoista, että rupeat aina sillon tällöin soittamaan jotain mieleisiä bassokuvioita kitaralla, niin kuin bassoa soittaisit. Voisi auttaa pääsemään alkuun. Jokaiselle kielelle oma sormensa. | Old Guitar
20.08.2012 14:35:02 (muokattu 21.08.2012 00:19:32) | |
|
lolQ: Kokeiles semmoista, että rupeat aina sillon tällöin soittamaan jotain mieleisiä bassokuvioita kitaralla, niin kuin bassoa soittaisit. Voisi auttaa pääsemään alkuun. Jokaiselle kielelle oma sormensa.
Toisaalta sorminäppäilyssä, voi pitää nyrkkisääntönä (joskaan ei kiveen hakattuna) sitä, että peukalo hoitaa 3 bassokieltä (E. A ja D) ja etusormi kolmoskielen, keskisormi toisen kielen, nimetön ensimmäisen kielen. Tämä on melkolailla sääntö klassisen kitaran näppäilytekniikassa ja sen pohjalta kannattaa aloittaa.
Jos tarkoitettaan sitävastoin soolojen (skaalojen) näppäilytekniikkaa, niin kannattaa lähteä etusormi-keskisormi (i-m) tyylillä. Klassisen kitaran soitto-oppaissa yleensä harjoitetaan monia muitakin vaihtoehtoisia näppäilytapoja melodialinjojen soittoon esim. (etusormi = i, keskisormi = m, nimetön = a, peukalo = t) m-i, m-a, a-m, i-a, a-i, i-m-a jne.. Myöskin peukalo voidaan käyttää esim. t-i, t-i-m. Noissa harjoituksissa paranee oikean käden motoriikka. Itse harjoittelen joskus klassisia näppäilytekniikoita hybridityylillä eli plektran kanssa, jolloin täytyy harjoitella m-a ja lisätä vielä pikkusormi mukaan, tosin klassisen kitarasoiton näppäilytekniikassa ei käytetä pikkusormea, mutta sormihan sekin on ja joskus silläkin voi näpätä kieltä.
Ota iisisti - loppu lähestyy... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
