 StJerky28.07.2012 12:10:29 | |
|---|---|
Outza66: Noh niillä ei sinällään mitään. Mutta tarkoitin vain että ihan mikä tahansa tapa voi olla jokaisen oma tie, jos siinä pysyy muodeista välittämättä. Jopa uusien versioiden loputon esittely ja paremman soundin etsintä... Loppujen lopuksi klassikko rock biisit on aika samanlaisia joten en tiedä onko siinä mieltä aina 'säveltää' uutta kolmen soinnun hässäkkää ja kutsua sitä sitten eri nimellä heh. Voihan "jokaiselle jotain" olla anthemi siinä ko puritanismi. Kaikki ei jaksa kuunnella jazzia. Ja kaikki ei myöskään osaa soittaa sitä. | |
 Outza6628.07.2012 13:02:35 | |
StJerky: Kaikki ei jaksa kuunnella jazzia. Ja kaikki ei myöskään osaa soittaa sitä. Jazzhan onkin vain viiden soinnun hässäkkää. Taino ainakin Blues on. :-D... Mutta siis rock on paikallaan minullekin, mutta siinähän ratkaisee useimmiten MITEN se on soitettu/laulettu ja äänitetty tai mixattu. Ei niinkään sävellystyön suuruus tai moninaisuus. Sen vuoksi se että masteroiko vanhaa uudella tavalla vai säveltääkö jotain uutta, ei ole niin iso juttu ainakaan mulle. - I am hard but I*m friendly (Alannis Morisette, A Hand In My Pocket)'
- I am not always strong and sometimes I*m even wrong (Shania Twain, The Woman In Me) | |
 sirdickyj28.07.2012 13:11:21 | |
Outza66: Jazzhan onkin vain viiden soinnun hässäkkää. Taino ainakin Blues on. :-D... Mutta siis rock on paikallaan minullekin, mutta siinähän ratkaisee useimmiten MITEN se on soitettu/laulettu ja äänitetty tai mixattu. Ei niinkään sävellystyön suuruus tai moninaisuus. Niinpä. Siksi koko "rock" on omalla tavallaan jämähtänyt siihen mistä alkoikin. Ja sen takia sen asenteen ja kapinan ja minkä lie peräänkuuluttaminen on tyhjää tuuleen huutelua. Samoin kuin bluesanatsien idioottimainen kitinä siitä miten bluesia pitää soittaa. Yleensä tuohon rockin kaåinan ja asenteen esittämiseen ei mehdu kuin sen itsestään liikoja luulevan henkilön ahdas näkemys siitä, miten jonkun soittajan pitää kuulostaa tarkalleen siltä miltä joku hänen ihailemansa soittaj on joskus kuulostanut. Tämä ahdasmielisyys on nykyään rockia, alunperin rockia oli ihan joku muu. Sen vuoksi se että masteroiko vanhaa uudella tavalla vai säveltääkö jotain uutta, ei ole niin iso juttu ainakaan mulle. Siis mitä tää viimenen lause nyt tarkotti? Mitä on vanhan masterointi uudella tavalla? It's the singer, not the song. | |
 locoloco28.07.2012 13:37:52 (muokattu 28.07.2012 13:44:12) | |
sirdickyj: Niinpä. Siksi koko "rock" on omalla tavallaan jämähtänyt siihen mistä alkoikin. Ja sen takia sen asenteen ja kapinan ja minkä lie peräänkuuluttaminen on tyhjää tuuleen huutelua. Samoin kuin bluesanatsien idioottimainen kitinä siitä miten bluesia pitää soittaa. Yleensä tuohon rockin kaåinan ja asenteen esittämiseen ei mehdu kuin sen itsestään liikoja luulevan henkilön ahdas näkemys siitä, miten jonkun soittajan pitää kuulostaa tarkalleen siltä miltä joku hänen ihailemansa soittaj on joskus kuulostanut. Tämä ahdasmielisyys on nykyään rockia, alunperin rockia oli ihan joku muu. Siis mitä tää viimenen lause nyt tarkotti? Mitä on vanhan masterointi uudella tavalla? Todellakin jämähtänyt ja ahdasmielisyydestä johtuen se on johtanut pastisseihin!!. Varsinkin 2000-luvulla. | |
 texjazz28.07.2012 13:42:38 | |
sirdickyj: Niinpä. Siksi koko "rock" on omalla tavallaan jämähtänyt siihen mistä alkoikin. Ja sen takia sen asenteen ja kapinan ja minkä lie peräänkuuluttaminen on tyhjää tuuleen huutelua. Samoin kuin bluesanatsien idioottimainen kitinä siitä miten bluesia pitää soittaa. Yleensä tuohon rockin kaåinan ja asenteen esittämiseen ei mehdu kuin sen itsestään liikoja luulevan henkilön ahdas näkemys siitä, miten jonkun soittajan pitää kuulostaa tarkalleen siltä miltä joku hänen ihailemansa soittaj on joskus kuulostanut. Tämä ahdasmielisyys on nykyään rockia, alunperin rockia oli ihan joku muu. Samaa mieltä ankarasti. Rock on niin konservatiivista, että suorastaan joskus hävettää sitä kuunnella. Bluesista nyt puhumattakaan. Koko ajan tulee bändejä, jotka luulevat keksineensä rokin, vaikka kaikki perustuu kierrätyseen. Onkohan osasyynä se, että me keski-ikää kolkuttavat, joille vanhemmat aikanaan sanoivat "vielä te joku päivä luovutte tuosta rämpytyksen kuuntelusta" ei tehtykään niin, vaan jäimmekin kuuntelemaan ledzeppelinejäpinkfloydejarollingstonesiajatkaitselisää ja asetuimme tulpaksi kehitykselle, koska meitä on niin paljon ja meillä on valtaa. Määrittelemme sen mikä on oikeaa, mikä väärää rokkia tai pluussia tai mitä tahansa. Mutta toisaalta, tämähän tarjoaa tilaisuuden uudelle sukupolvelle ottaa hommat haltuun ja tehdä jotain uutta ja jännittävää. Ellei kaikki ole sitten jo tehty. Kaikki on jo tehty. | |
 Boyakasha28.07.2012 14:15:37 | |
sirdickyj: Siis mitä tää viimenen lause nyt tarkotti? Mitä on vanhan masterointi uudella tavalla? Ehkä tässä tarkoitetaan remasterointia? :-) | |
| sirdickyj 28.07.2012 14:21:13 | |
Boyakasha: Ehkä tässä tarkoitetaan remasterointia? :-) Ehkä. Mutta se alkuperäinen asia meni ohi, eli kukaan täysjärkinen ei masteroi levyä ruvelle PAITSI jos loittaa aeurata ajan henkeä joka on ikävä kyllä se että kaikki vedetään överiksi. Todellinen oman tiensänkulkija haistattaisi vitut ajan hengelle ja tekisi niinkuin itsestä tuntuu hyvältä. Lyön pääni oantiksi että ensi kuusse ilmestyvä Steve Vain uusi pitkäsoitto ei ole masteroitu ruvelle. Koska mies on oman tiensä kulkija ja kuulostaa itseltään eikä siltä miltä joku piripää hänen edellyttää kuulostavan. It's the singer, not the song. | |
| Boyakasha 28.07.2012 14:21:47 | |
Hanoi Rocksin vuonna 2005 ilmestyneeltä Another Hostile Takeover-levyltä löytyy kappale nimeltään "No Compromise No Regrets", joka on kreditoitu Monroen ja Wilderin nimiin. Aika paljon kompromisseja sekä katumusta Monroen uralle tuntuu kuitenkin mahtuvan. Moni kakku päältä kaunis... | |
| sirdickyj 28.07.2012 14:26:39 (muokattu 28.07.2012 14:31:46) | |
glx405: Samaa mieltä ankarasti. Rock on niin konservatiivista, että suorastaan joskus hävettää sitä kuunnella. Bluesista nyt puhumattakaan. Koko ajan tulee bändejä, jotka luulevat keksineensä rokin, vaikka kaikki perustuu kierrätyseen. Onkohan osasyynä se, että me keski-ikää kolkuttavat, joille vanhemmat aikanaan sanoivat "vielä te joku päivä luovutte tuosta rämpytyksen kuuntelusta" ei tehtykään niin, vaan jäimmekin kuuntelemaan ledzeppelinejäpinkfloydejarollingstonesiajatkaitselisää ja asetuimme tulpaksi kehitykselle, koska meitä on niin paljon ja meillä on valtaa. Määrittelemme sen mikä on oikeaa, mikä väärää rokkia tai pluussia tai mitä tahansa. Mutta toisaalta, tämähän tarjoaa tilaisuuden uudelle sukupolvelle ottaa hommat haltuun ja tehdä jotain uutta ja jännittävää. Ellei kaikki ole sitten jo tehty. Mua ei hävetä yhtään kuunnella. Rock on yks musiikinlaji muiden joukossa ja tietynlainen estetiikka kuuluu siihen. Ainakin itselleni se on osa sitä koko juttua ja sen diggailua. Kun otan tänään sunburst-väritteisen Fender Precision basson kaulaani ja soitan Highway To Hell-kappaleen, minäkin voin olla vetken Cliff Williams, tuo basisteista hienoin. Rockissa on oma köanginsa ja se on kokonaisuus, elämäntapa, ja estetiikka ja tyyliseikat on osa sitä juttua. Mutta itse olen ekana myöntämässä olevani tietyllä tapaa patakonservatiivi mitä omiin tekemisiin tulee. Ei tulis mieleenkään peräänkuuluttaa mitään kaåinaa tai muuta. Tai punk-henkeä. Pelle Miljoona kiteytti koko kapinan kappaleessan "Juokse villi lapsi". It's the singer, not the song. | |
| Boyakasha 28.07.2012 14:27:14 | |
sirdickyj: Ehkä. Mutta se alkuperäinen asia meni ohi, eli kukaan täysjärkinen ei masteroi levyä ruvelle PAITSI jos loittaa aeurata ajan henkeä joka on ikävä kyllä se että kaikki vedetään överiksi. Niin, ei siinä ole silloin kysymys punkista vaan kaupallisesta opportunismista. Toki sitä voi jälkeenpäin uskotella muuta itselle ja muille kuinka paljon tahansa. | |
| sirdickyj 28.07.2012 14:30:47 | |
Boyakasha: Niin, ei siinä ole silloin kysymys punkista vaan kaupallisesta opportunismista. Toki sitä voi jälkeenpäin uskotella muuta itselle ja muille kuinka paljon tahansa. Se on kompromissi. Ei mitään muuta. 100% idioottimainen ja vastenmielinen tapa jota kuitenkin on pakko noudattaa jos haluaa pysyä kelkassa. Jos ei, eli jos on todellinen individualisti joka vitut välittää siitä miten "pitäis" tehdä, niin tekee siten miten tuntuu hyvältä. It's the singer, not the song. | |
| Boyakasha 28.07.2012 17:32:44 | |
sirdickyj: Se on kompromissi. Ei mitään muuta. 100% idioottimainen ja vastenmielinen tapa jota kuitenkin on pakko noudattaa jos haluaa pysyä kelkassa. Jos ei, eli jos on todellinen individualisti joka vitut välittää siitä miten "pitäis" tehdä, niin tekee siten miten tuntuu hyvältä. Niin, kuka joutuu tekemään kompromisseja ja kuka ei. Jos on osoittanut kykenevän tekemään riittävän kovia (= myyviä) biisejä, on helpompi sanella ehtoja. Jos ei, joutuu luovuttamaan valtaa markkinavoimille (lafka, tuottajat, kanssamuusikot, managerit jne.). Jos Mike Monroe olisi osoittanut taitoja säveltäjänä (= myyvänä artistina), olisi hänen sanoillaan & teoillaan ollut painoarvoa ihan toisella tavalla. Kun ei, tarvitsi hän vetoapua muilta toimijoilta (tuottajat, kitaristit, miksaajat, managerit). Ihan sen vuoksi, että häneen käytetyt ja uskotut rahat kantaisivat hedelmää kaikille osapuolille. Myös Monroelle. Mitä tekee Monroe? Tekee sopimuksen ja kuittaa rahat, jonka jälkeen kusee epäkiitollisena muiden kintuille haukkumalla muut osapuolet maan rakoon ja valittaa hänen säveltaiteensa pilaamisesta. Olisi tehnyt parempia biisejä tai levyttänyt niiden Lontoon piri- ja pollevietereiden (Bators, Thunders) kanssa silloin kun oli mahdollisuus, niin ei tarvitsisi itkeä. Vaan taisi silloin Makkosen aika kulua enemmän siihen pussukan sisällön tutkimiseen, niin tämäkin oli ns. hukattu mahdollisuus. Ei siis ihme, jos ja kun joutui tulemaan maitojunalla maailmalta takaisin Suomeen, kun maailmalla oltiin nähty herran kyvyt ja luonne. Täällä sitten oli mahdollisuus vielä kuitata kelpo liksoja spagaateilla ja kansainvälisen rocktähden maineella tekemällä kompromissittomia rocklevyjä Pokolle ja SPV:lle. Eipä se musiikillinen sisältö oleellisesti muuttunut, vaikka sai tuotella levyjä itsekseen ilman kansainvälistä vetoapua. Mistäköhän johtuu? | |
| sirdickyj 28.07.2012 17:43:49 | |
Boyakasha: Niin, kuka joutuu tekemään kompromisseja ja kuka ei. Jos on osoittanut kykenevän tekemään riittävän kovia (= myyviä) biisejä, on helpompi sanella ehtoja. Jos ei, joutuu luovuttamaan valtaa markkinavoimille (lafka, tuottajat, kanssamuusikot, managerit jne.). Jos Mike Monroe olisi osoittanut taitoja säveltäjänä (= myyvänä artistina), olisi hänen sanoillaan & teoillaan ollut painoarvoa ihan toisella tavalla. Kun ei, tarvitsi hän vetoapua muilta toimijoilta (tuottajat, kitaristit, miksaajat, managerit). Ihan sen vuoksi, että häneen käytetyt ja uskotut rahat kantaisivat hedelmää kaikille osapuolille. Myös Monroelle. Mitä tekee Monroe? Tekee sopimuksen ja kuittaa rahat, jonka jälkeen kusee epäkiitollisena muiden kintuille haukkumalla muut osapuolet maan rakoon ja valittaa hänen säveltaiteensa pilaamisesta. Olisi tehnyt parempia biisejä tai levyttänyt niiden Lontoon piri- ja pollevietereiden (Bators, Thunders) kanssa silloin kun oli mahdollisuus, niin ei tarvitsisi itkeä. Vaan taisi silloin Makkosen aika kulua enemmän siihen pussukan sisällön tutkimiseen, niin tämäkin oli ns. hukattu mahdollisuus. Ei siis ihme, jos ja kun joutui tulemaan maitojunalla maailmalta takaisin Suomeen, kun maailmalla oltiin nähty herran kyvyt ja luonne. Täällä sitten oli mahdollisuus vielä kuitata kelpo liksoja spagaateilla ja kansainvälisen rocktähden maineella tekemällä kompromissittomia rocklevyjä Pokolle ja SPV:lle. Eipä se musiikillinen sisältö oleellisesti muuttunut, vaikka sai tuotella levyjä itsekseen ilman kansainvälistä vetoapua. Mistäköhän johtuu? Ihan tyhjilä ei kuitenkaan mennä. Tuottihan uusimman levyn Jack Douglas. Muuten aika lailla samaa mieltä tosta kirjoituksesta. Asioita joita tähänkin ketjuun kirjoittavat muutamat pellet eivät ymmärrä. It's the singer, not the song. | |
| Boyakasha 28.07.2012 17:46:49 | |
sirdickyj: Ihan tyhjilä ei kuitenkaan mennä. Tuottihan uusimman levyn Jack Douglas. HUOM: Jack Douglas aloitti levyn tuottamisen Jenkeissä, mutta levyn viimeisteli Petri Majuri Suomenlinnan Seawolf-studiolla, koska Makkoselle ei kelvannut Douglasin jälki. | |
 Dan-Tete28.07.2012 18:11:12 | |
sirdickyj: voin olla vetken Cliff Williams Rockissa on oma köanginsa Ei tulis mieleenkään peräänkuuluttaa mitään kaåinaa Toivottavasti sormet osuu basson kaulalla useemmin oikeeseen paikkaan ku näppiksellä :-----D Uskottava jeppe :----D | |
| sirdickyj 28.07.2012 18:27:59 | |
Dan-Tete: Toivottavasti sormet osuu basson kaulalla useemmin oikeeseen paikkaan ku näppiksellä :-----D Uskottava jeppe :----D Kosketusnäyttö on vittumainen kapine isolle miehelle. It's the singer, not the song. | |
| Dan-Tete 28.07.2012 18:52:23 | |
sirdickyj: Kosketusnäyttö on vittumainen kapine isolle miehelle. Pakkoko se siihen mahan alle on laittaa? | |
| sirdickyj 28.07.2012 19:36:28 | |
Dan-Tete: Pakkoko se siihen mahan alle on laittaa? Onhan se. Tää on muuten taas näitä nimimerkin taakse piiloutuvia nollakerholaisia jotka om niin mitättömiä ettei kehtaa laittaa itestään mitään tietoja. It's the singer, not the song. | |
| Dan-Tete 28.07.2012 19:59:50 | |
sirdickyj: Tää on muuten taas näitä nimimerkin taakse piiloutuvia nollakerholaisia jotka om niin mitättömiä ettei kehtaa laittaa itestään mitään tietoja. So? Toisilla on arvostelukykyä. | |
| kotoilija 28.07.2012 21:23:11 (muokattu 28.07.2012 21:23:31) | |
Boyakasha: HUOM: Jack Douglas aloitti levyn tuottamisen Jenkeissä, mutta levyn viimeisteli Petri Majuri Suomenlinnan Seawolf-studiolla, koska Makkoselle ei kelvannut Douglasin jälki. Jack Douglas tuotti levyn, Petri Majuri miksasi ja masteroi sen, koska Douglasilla alkoi seuraava projekti. Ainoa erimielisyys (ainakin Michaelin mukaan) oli se, että Douglas ei uskonut että Suomessa äänitettyjen demojen ja LA:n studioäänitysten lauluraidat pystyisi yhdistämään. "It's good to dream." | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)