Tässä olis tämmöinen mielen hetkijohteessa tehty kipale.. Jääruusu elää Ollut on se, elänyt aikansa Miettinyt/katunut tekojaan Puhumatta sanaakaan Omistanut jääsydämen On hän kylmä ollut kuin talvisen yön taivas jäisen Suomen Sekoillut, riehunut vaan, samalla ärsyttänyt lähimmäisiään Ja menettänyt heidät taivaaseen tuntemattomaan Tekojensa keskellä on haavoittunut sisältäpäin Elää arvottoman aikansa Katuu aikaisempia tekojansa Menetetty on aika tuo entinen Ei elämä ole ikuinen Kuka sen tietää, kuka sen tuntee Vain hän, tuo jääsydämen omaava Joka ei pysty päästä selville ongelmistaan Kasaa niitä vaan Löytämättä helpotusta rauhastakaan Haluaa tietää hän mitä tekee, tietämättä mitä haluaa…. Tekojensa keskellä on haavoittunut sisältäpäin Elää arvottoman aikansa Katuu aikaisempia tekojansa Menetetty on aika tuo entinen Ei elämä ole ikuinen Jatkaa tuo ” ” tekojansa Olematta oma itsensä Haluaa ansaitunsa rauhansa…. Saa sen vasta haudassa…. |