Rock, pop, alternative ›

sirdickyj: Mulle Demolition 23 ei merkitse yhtään mitään. Ei oo tarttumapintaa.
 
Ok. Little Steven tuottanut. Se on sellaista rouheampaa & orgaanisempaa kamaa, diggaan helvetisti Jimmy Clarken groovesta siinä. Siinä on hyvä fjonga. Sen levyn kitaristihan Jay Hening teki itsarin vähän sen levyn ilmestymisen jälkeen, jonka jälkeen Nasse tuli bändiin.
 
sirdickyj: Krediitit kuitenkin mun mielestä jotenkin perspektiiviin. Makkosen ura on kuitenkin ollut muutakin kuin " sitkeää yrittämistä". Mä annan krediittiä molemmille. Mutta onhan Monroe kuitenkin muusikko ja laulaja. Jyrki ei ole kumpaakaan.
 
No, Jyrki on piinkova rockfani, joka on perustanut unelmiensa rockbändin. Kyllä mä symppaan Jyrkiä, siis sitä nöyrää ja maanläheistä Jyrki Linnankiveä. Sitten kun "69-vaihde" astuu silmään, niin siitä tulee helposti rasittava rockspede. Emmä tiedä, ehkä Matti Fagerholm voi olla ihan kivakin poika/äijä. Feikkaava rockspede Mike Monroe ei ole.
 
sirdickyj: Olli Herman.....ei sillä oo väliä missä se on 20 vuoden päästä. Monroe oli välittömästi siellä, mijin Olli Herman ei pääse ikinä. Eli teki rocklevyn joka kuulosti siltä että se on oikeasti bändin soittama ja että bändi tietää mitä tekee jne. Rajoitteineenkin.
 
Olen nähnyt kerran Reckless Loven yksissä Universalin showcase-kekkereissä ennen ekan levyn julkaisua. Silloin näytti & kuulosti siltä, ettei kyseessä ole todellakaan mikään bändi vaan lauma apureita.
 
sirdickyj: David Krebsin leipä ei ollut kiinni Monroesta eikä mistään hänen tekemisistään. Eikse ollu se "damager"?
 
Metal Sludgesta: "6. In a bio of yours you refer to managers as damagers. Who in your eyes would be the right guy or gal to manage and not damage your future music career?
Right now, David Krebs is working for me in New York City. I'd like to think he's not a damager like all the rest of them. (laughs)"
http://www.metalsludge.tv/home/inde … ;task=view&id=355&Itemid=52
 
Olen antanut itseni ymmärtää, että Monroen kanssa pärjää ja on hänen hyvissä kirjoissaan niin pitkään, kun myötäilee hänen ratkaisujaan eikä tee hänen mielestään vääriä valintoja.
 
sirdickyj: Tai sit se ei vaan oikeesti kuule missä nuotti on.
 
Sitä voi siinä tapauksessa jo kutsua ammattitaidottomuudeksi, jos korva ei 30+ vuoden uran ja harjoittelun jälkeen harjaannu.

Omituisia argumentteja on kyllä keskustelijoilla...
 
Michael Monroe oli Voice of Finlandissa ihan feikki. Mutta se ei oilisi ollut feikki jos se olisi ollut kuten Steven Tyler?
 
Michael Monroe elää itsensä ja managerinsa kehittämässä kuplassa. Mitä tapahtuu kun se puhkeaa? Huomaan tykänneeni levystä mikä ei ollutkaan oikeasti hyvä? Kävin keikalla ja nautin showsta vaikka oikeasti se olikin silkkaa harhaa?
 
Mutta joo.
http://www.youtube.com/watch?v=eg1e6X4z5ME

Eilen olin aika jurrissa enkä edes muista että olisin tähän kirjoittanut, mutta kyllä se vaan näköjään menee niin että Mike tarvitsee andyn tai jonku kirjoittamaan noita biisejä. Ostin sensory overdriven silloin ku se tuli, onhan se semmosta tiukkaa rokkitykitystä kyllä mutta minusta siinä ei ole yhtään sitä tarttumapintaa mitä joku muukin täällä kaipaili. Esim. Andy vaikka se onkin perseestä muuten koko ukko tuo aina jonkin mausteen tai jonkun biiseihin mikä tästä Miken bändistä puuttuu. Tää on minusta vähän semmosta perusturvallista rokkia kautta punkkia.

sirdickyj: Niin mähän en väittänyt että asia olisi noin vaan tämä perspektiiviä omaava M Juhana. Joka sitten siirtyi rakentavaan "ammu ittes" linjaan kun asiasta huomutti.
 
Aivan, pahoittelen väärinymmärrystä. Mutta olen samaa mieltä silti edelleen. Jatkakaa.

M-Juhana: Hienoa tietää netin välityksellä olevansa kaikessa ihan väärässä :-)
 
No se omis selvinny sulle muutenkin jos sulla olis korvat päässä ja kähttäisit päätäs. Mutta kun et niin voit tyytyä kertomaan kuinka tyhmä joku toinen hahmo on.
 
Kitarasoundista sä et ainakaan tajua mitään. Todennäköisesti et mistään muustakaan musaan liittyvästä.

Wradlin: Aivan, pahoittelen väärinymmärrystä. Mutta olen samaa mieltä silti edelleen. Jatkakaa.
 
Kaikessa rauhassa. Mutta älä edes kuvittele mun väittävän gunnareiden ja hanoin musasta löytyvän mitään yhtymäkohtaa.

sirdickyj: Todennäköisesti et mistään muustakaan musaan liittyvästä.
 
Ok. Olet siis oikeassa, kaikessa. Nyt tiedän missä oikea tietämys on.

M-Juhana: Ok. Olet siis oikeassa, kaikessa. Nyt tiedän missä oikea tietämys on.
 
Ei sen kummemmin oikea mut ei ainakaan noin päin seiniä ku sun tarinat.
 
Mut jos sua nyt kiinnostaa mussuttaa tosta asiasta niin laitapa jotain semmosta dataa tähän, että mistä se kuuluu että Gunnareiden kitaraspundi on pöllitty Hanoilta? Mulle asialla ei sen syvempää merkitystä ole, mutta onkohan asia niin että olet kuullut tai lukenut jostain että näin olis?
 
Mun mielestä noihin tommosiin legendoihin kiteytyy aika paljon tänkin ketjun monet jutut. Hanoin legendaarisuus, Monroen mukavuus, esim.noi naurettavat "Razzlen tappaja"-jutut....rock and roll on täynnä legendaa ja siihen se osittain perustuukin. Ja mäkin diggaan sitä puolta koko hommasta. Mutta sitä kohtaan kuuluu ja saa olla myös kriittinen.
 
On paljon semmosta paskaa mitä vaan -ainakin mun mielestä- syötetään ihmisille jotka hetken totuttelun kälkeen ostaa sen totuutena. Vaaran tunne....my ass.
 
Ihan samalla tavalla Monroesta on hieraistu salonkikelpinen rokkari luomalla illuusio mukavuudesta. Tai vaihtoehtoisesti se ei ole illuusio vaan sitten se aiempi ehdoton ja kovaksikeitetty rokkari on ollut illuusio.
 
Tai sit asiat vaan muuttuu. Mutta on terveellistä ja hienoa että aaioista voi nähdä muutakin kuin pinnan.

Hmm... Mielenkiinnolla seurannut tätä keskustelua.
 
JOs miettiii monroeata niin onse siinä mielessä ainakin aito että on sanonut aina olevansa katupunkrockmies henkeen ja vereen. Ja musa on sitten sitä. Aika suoraviivasta tykitystä ilman mitää hienouksia. NIin en ymmärrä miksi ihmiset olettaa sitten hänen tuotantonsa olevan jotain musiikillisesti rikasta settiä tai jotain ennen näkemätöntä? Eli kaikkihan tietää mitä saa ko ostaa sen levyn tai menee kattoon livenä. SAmahan koskee kaikkia bändejä. Joku tykkää joku ei.
 
Tää ny on vaa minun mielipide, mutta MINUSTA monroen jutut on aina perustunut live-esiintumiseen ja siihen valtavaan energiaan ja riehumiseen. Ja sitähän fanit lähtee hakemaan ko menevät katsomaan. Eikait kukaan nyt lähe monroeta kattoon jos haluaa herkistellä hienojen melodioiden parissa.
 
Mutta ymmärrän myös että moni ei tykkää. Mielipide on kuin persereikä. Jokaisella on sellainen ja haisee erilaiselle. joku viisas mies sanoi noin aikoinaan :D

Heinäkuu 2011 - Heinäkuu 2012 ja 3 keikan kokemuksella rohkenen ihmetellä että miksei settiin mahdu yhtään hidasta biisiä?

Kalpea Nakki: Heinäkuu 2011 - Heinäkuu 2012 ja 3 keikan kokemuksella rohkenen ihmetellä että miksei settiin mahdu yhtään hidasta biisiä?
 
Niin tai valssia? Kannattaisi miettiä pikkasen, että setissä on niitä tanssittaviakin biisejä. Veikkaan, että jostain hambosta tai katrillista saisi tanssikansalta vielä lisäpisteitä.

Kalpea Nakki: Heinäkuu 2011 - Heinäkuu 2012 ja 3 keikan kokemuksella rohkenen ihmetellä että miksei settiin mahdu yhtään hidasta biisiä?
 
Olihan sielä Black Sabbathia :D

Oma mielipide on, että bändille tekisi hyvää edes yksi vähän hardrockimpi kitaristi. Nyt siellä on kaksi kaveria, jotka soittaa chuckberry-sooloa koko ajan. Siis vähän liioittelen, mutta ymmärrätte pointtini. Vähän Slashia kehiin, ktos.

krautio: Oma mielipide on, että bändille tekisi hyvää edes yksi vähän hardrockimpi kitaristi. Nyt siellä on kaksi kaveria, jotka soittaa chuckberry-sooloa koko ajan. Siis vähän liioittelen, mutta ymmärrätte pointtini. Vähän Slashia kehiin, ktos.
 
Siksi koska se on jämähtänyt paikalleen siihen juttuun.
 
Mainostaa olevansa punkrockari, mutta on oikeasti kaikkea sitä, mistä punk ainanaan syntyi, tai minkä vastavoimaksi se syntyi.
 
Paitsi että eihän se tavallaan sit kuitenkaan syntynyt sen kummemmin. Mutta ideana siinä väitettiin olevan että jokainen voi tehdä mitä haluaa vaikka ei niin osaiskaan. Ja ettei tarvi olla kaavoihin kangistunut. Nolon kuuloista höpinää. Mutta todellisuudessa Monroa juurikin on kangistunut tuohon samaan kaavaan. Samoin kuin Ramones tai Motörhead. Tai AC/DC. Mikäs siinä. Jos haluavat tehdä juttunsa noin niin tehköön.
 
Must vaan sit ku on tehny 30 vuotta samaa, ei kannata puhua enää mistään muusta kuin varman päälle pelaamisesta. Erona esim AC/DCn juttuun on se, että ne ei höpise missään latteuksia ja ole salonkikelpoisia rokkareita. Ne on oikeesti aina vain rokanneet ja pärjänneet sillä. Jomma on silloin n.s.astetta uskottavampaa.

krautio: Oma mielipide on, että bändille tekisi hyvää edes yksi vähän hardrockimpi kitaristi. Nyt siellä on kaksi kaveria, jotka soittaa chuckberry-sooloa koko ajan. Siis vähän liioittelen, mutta ymmärrätte pointtini. Vähän Slashia kehiin, ktos.
 
Makkokosen mielestä Kaksi johnny thunderssia on paljon parempi ku kaks Steve stevenssiä;). Sehän vasta olis mielenkiintoista jos olis yks THUNDERSSI JA yKS STEVENSI. vASTAKOHDAT TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN;).

sirdickyj: Monroa juurikin on kangistunut tuohon samaan kaavaan. Samoin kuin Ramones tai Motörhead. Tai AC/DC. Mikäs siinä. Jos haluavat tehdä juttunsa noin niin tehköön.
 
No ei ole huonossa seurassa.

sirdickyj: Siksi koska se on jämähtänyt paikalleen siihen juttuun.
 
Mainostaa olevansa punkrockari, mutta on oikeasti kaikkea sitä, mistä punk ainanaan syntyi, tai minkä vastavoimaksi se syntyi.
 
Paitsi että eihän se tavallaan sit kuitenkaan syntynyt sen kummemmin. Mutta ideana siinä väitettiin olevan että jokainen voi tehdä mitä haluaa vaikka ei niin osaiskaan. Ja ettei tarvi olla kaavoihin kangistunut. Nolon kuuloista höpinää. Mutta todellisuudessa Monroa juurikin on kangistunut tuohon samaan kaavaan. Samoin kuin Ramones tai Motörhead. Tai AC/DC. Mikäs siinä. Jos haluavat tehdä juttunsa noin niin tehköön.
 
Must vaan sit ku on tehny 30 vuotta samaa, ei kannata puhua enää mistään muusta kuin varman päälle pelaamisesta. Erona esim AC/DCn juttuun on se, että ne ei höpise missään latteuksia ja ole salonkikelpoisia rokkareita. Ne on oikeesti aina vain rokanneet ja pärjänneet sillä. Jomma on silloin n.s.astetta uskottavampaa.
 
Sehän on justiinsa mahtavaa noissa yhden kaavan bändeissä/artisteissa et niillä on varaa kangistuu siihen yhteen kaavaan!! , kun ajattelee että mitä pelkästään sillä yhdellä kaavalla on saavutettu(Ac/dc , Ramones , Mötörhead). Imho
 
Edit: Monet bändit eivät koskaan löytäneet edes sitä yhtä kaavaa , Ja maailmassa tälläkin hetkellä monta miljoonaa etsii Sitä!!.

locoloco: Sehän on justiinsa mahtavaa noissa yhden kaavan bändeissä/artisteissa et niillä on varaa kangistuu siihen yhteen kaavaan!! , kun ajattelee että mitä pelkästään sillä yhdellä kaavalla on saavutettu(Ac/dc , Ramones , Mötörhead). Imho
 
Edit: Monet bändit eivät koskaan löytäneet edes sitä yhtä kaavaa , Ja maailmassa tälläkin hetkellä monta miljoonaa etsii Sitä!!.
 
Eikä sitä kaavaa ole Monroekaan löytänyt. Mutta vaatii kanssamuusikoitaan kopioimaan sitä samaa kaavaa jota hän hrittää keksiä lisää.
 
Mut sehän on hänen asiansa joten mikäs siinä.

Monroeta ja muita 80-luvun hanoimiehiä ympäröi "mitäs jos"-hehku (tai -lemu). Kun homma jäi tuolloin kutkuttavassa tilanteessa kesken, on koko senjälkeinen ura ollut jonkinlaisen traagisen nostalgian sävyttämää, ja tämä erottaa tyypit "tavallisista" rocktallaajista, vaikkei musiikki ole oikeastaan kuin yhden biisin (a day late..) verran päässyt edes lähelle niitä alkuaikojen huippuhetkiä.