 dukdar
14.07.2012 22:10:46 | |
|---|
Moi
Millaista meininkiä lehmus tuuttaa runkopuuna kitarassa jossa on vaahtera kaula? Oisko enemmän tumman sävyinen kuin mahonki vai kirkkaampi kuin leppä vai jotain ihan muuta? Tietoa, kokemuksia, vinkkejä, linkkejä, rahaa, sukkia..
tänx |
naavanka_
14.07.2012 23:05:19 (muokattu 14.07.2012 23:05:48) | |
|---|
Lehmus on soinniltaan lähempänä leppää kuin mahonkia.
Lehmus on yleensa suhteellisen kevyttä puuta leppään ja mahonkiin verraten.
Leppä (varsinkin suomalainen) on yleensä mukavan tasapainoista soinniltaan.
Mahonki taas yleisemmin lämpimämpi.
Varsinkin mahonkista kitaraa valitessaan kannattaa (jos mahdollista) käydä testaamassa useita samanlaisia luuttuja koska mahjongkissam on todella suuria heittoja laadussa sekä painossa.
Testaamalla ja maistelemalla (ilman kastikkeita) saat parhaan kuvan, tai vaikkapa videon.
EDIT:
Osta, osta villasukat saatana. |
 Gabe
15.07.2012 13:31:27 (muokattu 15.07.2012 13:32:27) | |
|---|
Lehmus on tummempi kuin leppä mutta kirkkaampi kuin mahonki. Kevyempi kuin leppä ja mahonki. Leppä on minusta paras tasaisemman soundinsa puolesta jos vertaa lehmukseen. Kannattaa kokeille itse mistä tykkää. Elämäni tarkoitus on olla varoittavana esimerkkinä muille. |
 Karvamammutti
15.07.2012 17:07:29 | |
|---|
Lehmus on soinniltaan varsin neutraali puu, eikä täten oikein korosta mitään taajuuksia. Tästä johtuen moni kutsuu sitä jopa kuolleeksi soundiltaan.
Mutta kun lähdetään asiaa tarkemmin pohtimaan, on se tosiaan myös siis tasapainoinen ja helppo valinta jos ei tiedä minkälaista soundia haluaa. Soundi on selkeä ja erotteleva.
Onhan tuo ainakin Steve Vaille tuntunut kelpaavan jo kolmattakymmenettä vuotta. Twinkle: "hyvät jätkät istuu mammutin vasemmalla ja oikealla puolella ja tuomitsevat sieltä eläviä ja kuolleita." |
Jotenkin on alkanut itestä vaikuttamaan siltä että puulajilla ei ole niinkään väliä, vaan sillä että se on hyvästä palasta, mitä puuta sitten onkaan.
Olen aina ollut mahongin ystävä. Siinä on sopiva tummuus, syvyyttä ja rikkautta joka nuotissa, mutta hyvissä paloissa myös paljon kirkkautta etenkin ylärekisterin nuoteissa. Les Pauleissa ja Ibanezin S kitaroissa mahonki on mitä parhain soundiltaan.
Ibanezin RG470/RGA32 MOL mahonkiversiot taas olivat eräät akustisesti huonoimmalta kuullostavat kitara ikinä mielestäni. Liekö olivat huonoista paloista, tai sitten kitaran paino ja muoto vaikuttaneet asiaan.
Lehmuksesta en ole ikinä pitänyt. Jotenkin hyvin yksiulotteinen soundi, korkeat taajuudet demppautuvat ja jäljelle jää hyvin erikoisesti läpitunkeva midrange. Monissa skeboissa taas liian väritön ja neutraali soundi, josta en itse pidä lainkaan.
Mutta on tullut myös vastaan pari skebaa joissa on ollut lehmusta ja soundi on ollut mitä parhain, esim eräs kaverini 90-luvun jaska.
Lepästä en osaa sanoa kun en ole siihen törmännyt muissa kuin stratoissa. Lepästä tehty hevikeppi olisi kyllä ihan mielenkiintoinen vaihtoehto kokeilla. How many guitarist does it take to screw in a light bulb? Answer 50, one to screw it in, and 49 to stand back and say I could do that better |
Frankster
16.07.2012 09:49:55 | |
|---|
Midrange: Jotenkin on alkanut itestä vaikuttamaan siltä että puulajilla ei ole niinkään väliä, vaan sillä että se on hyvästä palasta, mitä puuta sitten onkaan.
Olen aina ollut mahongin ystävä. Siinä on sopiva tummuus, syvyyttä ja rikkautta joka nuotissa, mutta hyvissä paloissa myös paljon kirkkautta etenkin ylärekisterin nuoteissa.
Juurikin näin. Hyvä mahonginpala ei ole niinkään tumma soundiltaan. Siinä on paljon keskialuetta, mikä tunkee soundissa selkeästi esiin. Vähän kompressoituneen kuuloinen.
Lehmus+vaahterakansi on monissa piireissä varsin suosittu yhdistelmä. Kirkkaampi sointi kuin pelkässä lehmuksessa, joka on neutraalihko soinniltaan. Kevyttä ja pehmeää puuta. Leppä taas on hyvin tasapainoisesti soiva puu (keskimäärin kirkkaampi kuin lehmus), jonka sointiominaisuudet sopivat oikeastaan kaikkeen kantrista kuolonmetalliin.
Hyvin valittu soitinpuun kappale on tosiaan isompi asia kuin se mitä lajiketta puu on, vaikka tietty lajike suosikkivalinta oliskin.
-Frankster |
