Tanssimusiikki ›

Anonymous-jazz: Sano millon on niin tuun heti kuunteleen.
 
Ehkä käytin vähän ylisanoja. Seurakunnan tilaisuuksia, joissa soitan kirkossa flyygeliä. Miksi niitä sanoisi?

okabass: Nii. Ja vaikka soittaskii, ni ei osais.
 
Niin totta tämäkin. Poikkeukset on tosi harvassa.

haitari: Lauantaina kesän eka ja ainoa hääkeikki. Jännä katsoa miten käy, kun sulho meni kirjoittamaan sähköpostiin, että "häävalssitoiveiden lisäksi meillä ei ole muita toiveita, vaan uskomme teidän osaavan hoitaa homman kotiin". Tuleeko arkkityypit vouhkaamaan jo ennen häävalssia vai heti siinä ekan valssin haitarisoolon aikana? Pitääkin tulostaa lista arkkityypeistä mukaan ja rastittaa bändin kanssa sitä mukaa, kun havaintoja tulee.
 
Itse itseäni lainaten...
 
Kerran kuului vaimea "Soittakaa Paranoid" -huuto. Muuten oli kaikin puolin positiivinen hääkokemus, eikä arkkityypeistä tietoakaan. Morsiamen isä kertoi roudauksen aikana jotain t.o.d.e.l.l.a puuduttavaa juttua. Niin ja joku sukulaispoika 7-v halusi tauon aikana vetää rumpusoolon. Eli oli siis sittenkin vakiojuttuja, mutta ihan hyvässä hengessä.

Jalmus: Niin totta tämäkin. Poikkeukset on tosi harvassa.
 
Poikkeukset harvassa? Kummallista.

Tankero: Poikkeukset harvassa? Kummallista.
 
Ei niinkään. Onhan se nähty ja koettukin. Aika harvassa ne tosi allround-miehet oikeasti kuitenkin on. Viimeistään vanhan tanssimusiikin soitto paljastaa kortit.

Jalmus: Ei niinkään. Onhan se nähty ja koettukin. Aika harvassa ne tosi allround-miehet oikeasti kuitenkin on. Viimeistään vanhan tanssimusiikin soitto paljastaa kortit.
 
-Kiitos hirveän paljon.

Jalmus: Ei niinkään. Onhan se nähty ja koettukin. Aika harvassa ne tosi allround-miehet oikeasti kuitenkin on. Viimeistään vanhan tanssimusiikin soitto paljastaa kortit.
 
Tarjosin vahän samaa tässä aiemmin ja sain silmätkorvat täyteen eriävää mielipidettä. Mun pointti oli se, että vaikka taito piisaisi mennentullen, niin asennevamma pitää huolen lopusta.

Jalmus: Ei niinkään. Onhan se nähty ja koettukin. Aika harvassa ne tosi allround-miehet oikeasti kuitenkin on. Viimeistään vanhan tanssimusiikin soitto paljastaa kortit.
 
Juu, näinhän se on.
 
Ei oo semmosta gurua syntynytkään joka tollasta musaa osais päästellä.
 
Ihan mahdoton missio.

Thefish: Juu, näinhän se on.
 
Ei oo semmosta gurua syntynytkään joka tollasta musaa osais päästellä.
 
Ihan mahdoton missio.
 
Lässyn lässyn. Et selkeästikään tajunnut, mitä tarkoitan. Samalla paljastit, ettet juurikaan tunne/omaa kokemusta vanhan tanssimusiikin soitosta. Kyse ei ole teknisestä osaamisesta, koska sellaista käytännössä ei vaadita. Kyse on näennäisyksinkertaisesta musiikista, mutta kun se vaikeus piileekin siinä TYYLINMUKAISUUDESSA. Väitän edelleen, että joka genressä on ne tekijämiehet, joiden soitto kuulostaa autenttiselta ja tyylinmukaiselta. Ja sitten on niitä, jotka luulevat haltsaavaansa kaikenlaisen musan tuosta vaan. Pysyn niin ikään väitteessäni, että todellisia genressä kuin genressä sukuvasti sukkuloivia allround-soittajia on vähemmän kuin uskoisikaan.

Loistavia arkkityyppejä olette kuvailleet. En huomannut kuitenkaan vielä sitä kiintiö-eläkeläiskansakoulunopettajapariskuntaa, joka käy huomauttamassa äänenvoimakkuudesta. Täydennyksenä myös uudempi tuttavuus: takahuonetta jakava, vuoroaan odottava harrastelijahanuristi, joka soittaa toista tuntia non-stopina kaikkien osaamiensa biisien (pääosin polkkaa ja jenkkaa) kertosäkeet. Koita siinä sitten käydä läpi bändinä muutamia nyansseja omista keikkabiiseistä.
 
Ylipäänsä toivomusten toteuttaminen on enempi asenne- kuin osaamiskysymys. Suurin este tälle on yleensä enempi bändin sisällä kuin sen ulkopuolella. Mikään ei ole raskaampaa kuin suostutella sitä bändin (mahdollista) vastustan-kaikkea-ylimääräistä -tyyppiä mukaan toteutukseen. Jos pyyntö on ns. mahdoton toteuttaa kunnolla, huumorilla pääsee pitkälle ja täysin mahdottomista voikin sitten kieltäytyä.
 
Oma näkemykseni hääbändinä olosta on se, että sinne ei mennä pelkästään soittamaan vaan hoitamaan häät onnistuneesti loppuun. Alkuosasta vastaa pitopalvelu ja lopusta bändi. Muita edes puoliammattilaisia ei yleensä juuri ole paikalla. Mikäli nämä kaksi tahoa hoitaa hommansa kunnialla, on aika vaikea saada juhlia epäonnistumaan pahasti.
 
Näitä hääkeikkoja on tullut tehtyä muusikkona yli 200kpl, lisäksi muutama juontajana tai muuna puuhapetenä. Järjestysluvuissa välillä 100-200 motivaatio pääsi notkahtamaan, mutta 200 jälkeen on ollut taas helpompaa. Odotukset kaiketi kohtaavat nykyään paremmin sen mitä tuleman pitää eikä enää jaksa murehtia soittamatta jääneistä biiseistä tms.
 
Off-topicina: olisko jollain ideoita miten perehdytetään onnistuneesti täysin mättö-genrestä siirtyvä rumpali näihin hommiin? Halua ja taitoa on, mutta lajituntemus ja vuosien aikana syntyvä kyynisyys puuttuu. Jälkimmäinen hoituu lie vain ajan kanssa...

Jalmus: Lässyn lässyn. Et selkeästikään tajunnut, mitä tarkoitan. Samalla paljastit,..
 
Itte just paljastit, et ironian ja sarkasmin ymmärryksessäsi on pahoja puutteita.

Teemu Tee: Loistavia arkkityyppejä olette kuvailleet. En huomannut kuitenkaan vielä sitä kiintiö-eläkeläiskansakoulunopettajapariskuntaa, joka käy huomauttamassa äänenvoimakkuudesta.
 
Äänenvoimakkudesta huomauttaminen sinänsä on arkkityyppi, jota tapahtuu poikkeuksetta keikalla ko keikalla. Ongelma asiasta syntyy yleensä siinä vaiheessa, ko parketille pyytävät lisää ääntä ja salin takapöydistä tulevat valittamaan, et pöydässä ei voi ääntä korottamatta keskustella.
 
Peräkärriin mahtuva, mobiili äänieristysseinä mulla on suunnitteilla, mut siinä on toki vielä muutama tekninen yksityiskohta, jota en ole saanut ratkaistua.
 
Ylipäänsä toivomusten toteuttaminen on enempi asenne- kuin osaamiskysymys. Suurin este tälle on yleensä enempi bändin sisällä kuin sen ulkopuolella. Mikään ei ole raskaampaa kuin suostutella sitä bändin ( olemassaolevaa) vastustan-kaikkea-ylimääräistä -tyyppiä mukaan toteutukseen.
 
Yks asiasanavirhe korjattu.
 
Oma näkemykseni hääbändinä olosta on se, että sinne ei mennä pelkästään soittamaan vaan hoitamaan häät onnistuneesti loppuun.
 
En ole tietoinen siitä, et mulla olis veli, mut ilmeisesti mulla on?
 
Off-topicina: olisko jollain ideoita miten perehdytetään onnistuneesti täysin mättö-genrestä siirtyvä rumpali näihin hommiin? Halua ja taitoa on, mutta lajituntemus ja vuosien aikana syntyvä kyynisyys puuttuu. Jälkimmäinen hoituu lie vain ajan kanssa...
 
Toi kyynisyyshän on oikeesti ei- toivottu piirre. Mitä kauemmin jaksaa ilman sitä, sen parempi.
Mut jos mättöpannumiehellä on halua tohon hommaan, niin en mä näe asiassa mitn ongelmaa. Jos halua ei olis, ni sit kyseessä olis ongelma, jota hyvin lyhyt aika ei korjaa.

Jalmus: Lässyn lässyn. Et selkeästikään tajunnut, mitä tarkoitan. Samalla paljastit, ettet juurikaan tunne/omaa kokemusta vanhan tanssimusiikin soitosta.
 
OHOH ! Taidatkin olla varsinainen vitsailija.

Ukko: OHOH ! Taidatkin olla varsinainen vitsailija.
 
Minä eppäilen, että se on rumpari.

Tankero: Minä eppäilen, että se on rumpari.
 
Ei, khyl kirjoitustyyli ja rytmiikka viittaa basismin puoleen. En toshin o ihan varma.

rintapek: Itte just paljastit, et ironian ja sarkasmin ymmärryksessäsi on pahoja puutteita.
 
Ironia ja sarkasmi ovat vaikeita lajeja. Vielä vaikeampaa se on netissä. Kasvotusten se on BASISTINKIN helpompi ymmärtää...

Jalmus: Lässyn lässyn. Et selkeästikään tajunnut, mitä tarkoitan. Samalla paljastit, ettet juurikaan tunne/omaa kokemusta vanhan tanssimusiikin soitosta.
 
Niinnoh, paskaako sitä suutaan pieksemään kun syväanalyysi on jo tehty.
En vain pääse irti mielikuvasta jossa mopoilija pysäyttää kuorma-auton ja viittilöi kuskille että tule pois sieltä kopista, eihän tuosta tule mitään.
 
Kyse ei ole teknisestä osaamisesta, koska sellaista käytännössä ei vaadita. Kyse on näennäisyksinkertaisesta musiikista, mutta kun se vaikeus piileekin siinä TYYLINMUKAISUUDESSA. Väitän edelleen, että joka genressä on ne tekijämiehet, joiden soitto kuulostaa autenttiselta ja tyylinmukaiselta.
 
No ihan varmasti. Ainakin soittajan korvaan. Suurimmalle osalle seeprakengistä kelpaa jo pelkästään tyylinmukainen biitti. Muu on sitten kermaa kakun päälle.
 
Ja sitten on niitä, jotka luulevat haltsaavaansa kaikenlaisen musan tuosta vaan. Pysyn niin ikään väitteessäni, että todellisia genressä kuin genressä sukuvasti sukkuloivia allround-soittajia on vähemmän kuin uskoisikaan.
 
Sulla on ilmeisen hyvin hallussa tuo vanha tanssimusiikki, miten se nyt sitten eroaakaan siitä matskusta mitä noissa liitereissä tätä nykyä yritetään raapia.
 
Jos genreä kuin genreä kykenee esittämään uskottavasti, eikö se silloin ole myös tyylinmukaista? Jos ei nimittäin mennä nihilistisiin yksityiskohtien apinoimiseen asti, jossa pyritään esittämään kappale juuri samanlaisena kuin alkuperäisartisti on sen koleana maanantai-iltapäivänä tasan 1,83 promillen laskuhumalassa lainamikkiin hönkinyt.

Thefish: Niinnoh, paskaako sitä suutaan pieksemään kun syväanalyysi on jo tehty.
En vain pääse irti mielikuvasta jossa mopoilija pysäyttää kuorma-auton ja viittilöi kuskille että tule pois sieltä kopista, eihän tuosta tule mitään.
 
:) :) :) :) :) :)

Anonymous-jazz: Varmaan yleisin arkityyppi joka häissä tulee vastaan on näitä jotka kuvittelee, että hääorkesterin kaikki soittimet ovat myös häävieraiden vapaasti rämpytettävissä.
 
Totta vitussa ne on. On niin somaa katseltavaa kun lapsukaiset viiltelevät bassorummun etukalvoa puukolla niin taitavasti etteivät saa sormiaan edes verille.