| Aihe: Miten ihmeessä opin löytämään korvakuulolta soinnut? | 1 |
|---|
|
Olen parisen vuotta bassoa soitellut, mutta tuota en osaa en ollenkaan.. Olen harjoitellut sitä satunnaisesti viimeisen vuoden aikana.
Se menee aina näin: otan biisin, josta löydän luotettavat soinnut (jotta voisin tarkistaa myöhemmin) ja rupean kuuntelemaan. Otan eka selville monta tahtia esim säkeistössä on, ja muutenkin vähän kuuntelen että kuinka monta sointua näyttäisi olevan biisissä. Se luonnistuu, sen osaan eli kuunnella missä kohdassa sointu vaihtuu (no en edes aina tuotakaan).
Sitten lähden kattelemaan että mikäs sointu sopisi.. löydän isoimman osan mikä EI missään nimessä käy. Ne särähtää korviin. Sitten jäljelle jää esim yhdelle tahdille semmonen 2-4 sointua, jotka kuulostaa mielestäni kaikki yhtä hyviltä?!
Ja sitten epätoivoisena valkkaan lähimmän, ja tarkistan: väärin meni..
Mielestäni on kuitenkin ihan tärkeä taito osata kuunnella sointuja biisistä.. ja haluaisin sen oppia. Mutta kun perkele alkaa turhauttamaan.. onko mitään jippoja teillä, kertokaa kaikki vinkit tähän mitä tiedätte.. kiitos. | |
Sointujen korvakuulota opettelu menee niinkuin puuhun kiipeäminen. Tyvestä latvaan. Opettele ensin soittamaan sävelkulkuja korvakuulolta. Kun ne sujuvat niin voit testata asteikkoja, mitkä sopivat kappaleen sävellajiin.
Jos kappale menee C-duurista niin voit soittaa C-duuriasteikkoa ilman että mikään sävel särähtää korvaan. Kun tiedät sävellajin, tiedät mikä on kappaleen 1. asteen sointu,. Esim. C-duurissa ylisimmät soinut ovat C, F ja G, A-mollila ryyditetynä. Siitä se lähtee. Sointuopin teoriaan kannatta myös tutustua.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
Sointutyyppien tunnistaminen on taitolaji, jota pitää tosiaan harjoitella.
Lähde tuosta liikkeelle. Siinä on duuria, mollia ja duuriseiskaa.
http://www.musictheory.net/exercises/ear-chord/uyyybyby
Sitten kun menee lähemmäs 100 prosenttia oikein, voi lisätä sointutyyppejä:
http://www.musictheory.net/exercises
-jude
"Kaikki jotka soittavat bassoviulua tai pasuunaa, ovat useimmiten neuvottomia." -Anton Tsehov, Romaani bassoviulusta
http://soundcloud.com/hohka | |
Toi skaalajuttu: kokeilin, mutta kun mielestäni moni sointu toimii.... esimerkki: äsken just kokeilin testata. Otin biisin jonka sointuja en tiennyt, lähdin kokeilemaan. No, G ja A ja joku Hkin sopi oikein hyvin. Mitä kävi? Tarkistin, ja biisi lähti
CEESTÄ...
ja toi harjottelusivu - siinähän harjoitellaan eka kuuntelemaan molleja ja duureja, no ne osaan erottaa aika hyvin. Seiskoista en tiedä. Mutta en löytänyt harjoitusta, jossa voisi kuunnella sointua ja vastata esim. onko kyseessä D vai A. Sointutyyppejä siinä tarkasteltiin, mutta mä haluisin nyt oppia erottelemaan ihan siis sointuja.. äh.
Miten ihmeessä mä nyt saisin tämän harjottelun jotenkin järkeväksi? | |
mike134: Toi skaalajuttu: kokeilin, mutta kun mielestäni moni sointu toimii.... esimerkki: äsken just kokeilin testata. Otin biisin jonka sointuja en tiennyt, lähdin kokeilemaan. No, G ja A ja joku Hkin sopi oikein hyvin. Mitä kävi? Tarkistin, ja biisi lähti
CEESTÄ...
ja toi harjottelusivu - siinähän harjoitellaan eka kuuntelemaan molleja ja duureja, no ne osaan erottaa aika hyvin. Seiskoista en tiedä. Mutta en löytänyt harjoitusta, jossa voisi kuunnella sointua ja vastata esim. onko kyseessä D vai A. Sointutyyppejä siinä tarkasteltiin, mutta mä haluisin nyt oppia erottelemaan ihan siis sointuja.. äh.
Miten ihmeessä mä nyt saisin tämän harjottelun jotenkin järkeväksi?
Tyvestä puuhun noustaan.
Treenaa vaik biisiä, jossa on vain kaksi sointua. Vaik Billy Ray Cyrus - Achy Breaky Heart. Kuulet taatusti, mis sointu vaihtuu Ceestä Geehen.
Sit treenaat kolmen soinnun rokkeja, joit on lukematon määrä. Siperia opettaa korvan kuulemaan, mis Aaa vaihtuu Deeksi ja Eeksi.
Ja sit biisejä, jois on se neljäs sointu mukana, eli monasti ns. AkuAnkkakierto.
Tohon sit jos lisäät viidennen soinnun, ni vedät jo puolet yleisesti tunnetuista biiseistä. Jopa Juicen Marilynin.
Ko pääset kymmenenteen sointuun asti, niin sä vedät korvakuulolta jo progea.
One kind of music only - the good kind | |
mike134: Toi skaalajuttu: kokeilin, mutta kun mielestäni moni sointu toimii.... esimerkki: äsken just kokeilin testata. Otin biisin jonka sointuja en tiennyt, lähdin kokeilemaan. No, G ja A ja joku Hkin sopi oikein hyvin. Mitä kävi? Tarkistin, ja biisi lähti
CEESTÄ...
ja toi harjottelusivu - siinähän harjoitellaan eka kuuntelemaan molleja ja duureja, no ne osaan erottaa aika hyvin. Seiskoista en tiedä. Mutta en löytänyt harjoitusta, jossa voisi kuunnella sointua ja vastata esim. onko kyseessä D vai A. Sointutyyppejä siinä tarkasteltiin, mutta mä haluisin nyt oppia erottelemaan ihan siis sointuja.. äh.
Miten ihmeessä mä nyt saisin tämän harjottelun jotenkin järkeväksi?
Osaatko sä laulaa? Siis niin, että joku soittaa esim pianosta sulle yhden sävelen ja sä toistat tämän sävelen ilman sitä pianoa. Pystytkö toistamaan yksinkertaisen melodian bassolla tai laulamalla, tyyliin Jänis istui maassa, kuultuasi sen?
Mikäli edellä mainitut asiat eivät luonnistu, sun täytyy treenata ihan perusasioita. | |
Tiettyjen sointujen (G, A, D jne) sijaan on ehkä helpompi opetella tunnistamaan sointuprogressioita tai kadensseja. Eli miltä kuulostaa esim. vaihto C:stä F:ään ja F:sstä G:hen ja sieltä takaisin C:hen (I-IV-V-I).
Jos ei sointuasteen käsite ole tuttu niin kannattaa tutustua. Voi ehkä jonkin verran elämää helpottaa:
http://www.uta.fi/arkisto/mustut/mute/har01.htm
Kuten mainittiin niin ehkä helpointa on kuitenkin lähestyä ihan käytännön kautta. Aika pian nuo standardikulut, kuten se Marilynin I-VI-IV-V, jää korviin ja samat vaihdot saa bongattua muualtakin. Pitkälle pääsee jo sillä että tunnistaa länsimaisessa musiikissa perustavimman V-I vaihdon.
"Kliinisessä" ympäristössä noita kadensseja voi kuunnella vaikkapa Good Earin sivuilla:
http://www.good-ear.com/
Tämähän ei mitenkään poissulje sointujen tunnistamista "itsessään" (G, C, D jne.) koska kun tunnistat että kyseessä on jokin tietty kadenssi (esim. I-IV-V) ja tiedät yhden noista soinnuista niin saat loput pääteltyä. Yksittäisen soinnun pohjasävelen nimeäminen ilman jonkinlaista sävelympäristöä vaatinee ainakin periaatteessa absoluuttista sävelkorvaa (tai vaikkapa instrumentti/sävel -kohtaista herkistymistä. Esimerkiksi kitaralla soitetut pyhäkoulusoinnut oppinee melko helposti tunnistamaan). |  Kefiiri
09.07.2012 08:33:51 (muokattu 09.07.2012 08:35:49) | |
|
mike134: en löytänyt harjoitusta, jossa voisi kuunnella sointua ja vastata esim. onko kyseessä D vai A. Sointutyyppejä siinä tarkasteltiin, mutta mä haluisin nyt oppia erottelemaan ihan siis sointuja.. äh.
Harvalla on semmoinen sävelkorva että yhden soinnun kuultuaan erottaa onko se C vai D. Pitää olla jokin sointu mihin sitä verrataan. Sen oppii kuulemaan, miltä kuulostaa D, jos ensin on soitettu C.
Sen ekan soinnun löytymiseksi täytyy kitaran ja plokattavan esityksen olla keskenään vireessä. Näin ei aina välttämättä ole. Levytys voi soida hiukan eri vireessä mittarilla viritettyyn kitaraan nähden. Silloin tietysti on vaikea löytää sitä ensimmäistäkään sointua. Vähitellen oppii muuttamaan kitaran virettä sen verran, että se soi tolkullisen kuuloisesti yhdessä opeteltavan levyn kanssa.
Sointukulkujen hahmottamiseen on tietty ihan sivistyneitäkin menetelmiä, mutta itse vertaan kuulemiani sointuvaihdoksia juttuihin jotka jo tiedän. Esim. kun sointu laskee kaksi nauhaa alaspäin, tulee mieleen tietty kohta Paranoidissa. Tai kun perussoinnusta vaihdetaan kvinttiin, se kuulostaa samalta kuin Keep On Knockin`=D
Edit: no nythän tämä juttu oli jo ehditty selittää tuossa ylempänä hieman fiksummin. |  Zydi
24.07.2012 10:38:06 | |
|
Eka kysymys vaikutti että teet jonkinlaista transkriptiota.
Kanattaa ensin selvittää biisin rakenne ja rakenteeseen sointujen pohjaäänet.
Rakenne ja pohjat kun on paikallaan sointujen jatkoselvittely on helpompaa.
Ja ehdottomasti hyräile tai laula sävelet mukana viheltääkin voit.
Skaalojen ja sointuasteiden tuntemus helpottaa hieman
Ei oo oikotietä onneen ainoastaan treenaaminen.
1...2...eiku, 1..2..3..eiku, ...OK sit ykkösellä kovaa, EADG. Näppäilemällä löytyy kaikenlaiset kielet, nipukat ja lirputtimet. |  satsi
26.07.2012 17:19:36 (muokattu 26.07.2012 20:19:05) | |
|
vastata esim. onko kyseessä D vai A. Sointutyyppejä siinä tarkasteltiin, mutta mä haluisin nyt oppia erottelemaan ihan siis sointuja.. äh.
Noin yhdellä ihmisellä 10000:sta on absoluuttinen sävelkorva. Absoluuttinen sävelkorva kehittynee jo varhaisessa lapsuudessa, joten jos ei sinulle sellaista ole vielä kehittynyt, ei se tule (todennäköisesti) kehittymäänkään. Absoluuttinen sävelkorva siis tarkoittaa sitä että pystyy tunnistamaan tietyn nuotin ilman vertailusäveltä. Ettet vaan tuhlaisi aikaa tiettyjen sointujen tunnistamiseen ilman vertailusäveltä... | |
Intervallit!!
Niiden opettelemisen myötä aukenee sointuasteet ja homma yllättäen selkiytyy.
Sointuanalyysiin ei ikävä kyllä ole muita oikoteitä kuin korvan harjoittaminen..
"This motherfucker can play AND dance!" - Paul Jackson |  okabass
26.07.2012 21:43:04 (muokattu 26.07.2012 22:00:30) | |
|
Thefish: Intervallit!!
Niiden opettelemisen myötä aukenee sointuasteet ja homma yllättäen selkiytyy.
Sointuanalyysiin ei ikävä kyllä ole muita oikoteitä kuin korvan harjoittaminen..
Joo. Sen valitettavan vähän, mitä olen saanut ns. oikeaa opetusta joskus teininä, niin
1977 Lattusen Vesa-vainaa (Haikara, Lahden kaup. ork.) piti meille pikku puukorville sellaisen peruskurssin.
Siellä mentiin tutusta vaikeampaan. Esim intervallit opeteltiin tunnistamaan tuttujen (lasten)laulujen aloitusintervallien perusteella. Esim. priimi on Ukkonooan kolme ensimmäistä säveltä, neljäs ääni on suuri terssi jne. Idea saattoi tulla solfalegenda Hakkaraiselta. Katso esimerkkiä eri intervalleille vaikka laulukirjasta.
Sitten kun intervallit alkavat olla suht' hallussa, kannattaa kuunnella ratiota (esim. poppia, iskelmää), ja kuvitella, hahmotella mielessään sointukulkuja, ja sitten tarkistaa soittimella (ainakin aikoinaan tämä toimi, kun ratiosta käsin vielä tuli Musiikkia).
In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". | |
Tohtori Toonika. Siellä on harjoitukset ja selitykset. Soveltuu erinomaisesti basistille myös. Siellä etsitään harmonia osiossa juuri bassosävelen kautta sointukulkuja jne.
Bassolinja: biisi menee C, Am, F, G7, kas kummaa bassolinja menee silloin c,a,f,g.
Bassokulkuhan voi sitten olla paljonkin laajempi. Ja basson soittama nuottihan voi olla jokin muu nuotti, kuin soinnun perusääni. Edellisessä bassohan voisi mennä c,e,f,g.
Semmosta, eli noi tietokoneohjelmat on tosi hyviä korvaa harjoittamaan. Sieltä se lähtee. Ensin intervallit, sitten soinnut, sointujen asteet. Sitten sointujen käännökset, niin tollai vaan etiäpäin. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
